Kirjallisuutta

Painettua ja digitaalista kirjallisuutta

Anttila, Tainaliisa (2019): ”Pistit sit oikee tunteet pelii” Green carea kuvataideterapeuttisin menetelmin ikä-ihmisten palvelukodissa. Satakunnan ammattikorkeakoulun Sosiaalialan koulutusohjelman  Kuvataideterapian suuntautumisvaihtoehdossa.

Arktiset aromit ry: tietoa marjoista, sienistä ja yrteistä

Arvonen, S. (2014): Metsämieli — Luonnollinen menetelmä mielentaitoihin. Metsäkustannus. Metsähallituksen luontopalvelut ja Mielenterveysseura ovat tehneet yhteistyössä em. Arvosen kirjaan perustuvan oppaan, joka sisältää kahdeksan lyhyttä metsämieliharjoitusta ja neljä luontokävelyvideota. Videoita voit katsoa tilanteessa, jossa luonnosta nauttiminen ei muuten ole mahdollista.

BirdLife Suomi ry: Viljelmien siipiveikot – neuvoja lintujen tunnistamiseksi ja auttamiseksi. Opas tavallisimmista peltoympäristössä esiintyvistä lintulajeista.

Diederichs, Gilles (2018): Kehräävä kissakirja. Iloa ja hyvinvointia kissaterapiasta. WSOY. Kirjan kannessa on painikkeet, joilla voi kuunnella Mestarikissan - rentoutuksen asiantuntijan - viittä erilaista kehräystapaa.

Hämäläinen, Hanne; Nevalainen, Elina & Piiroinen, Aino-Kaisa (2015): Kuntouttavan ryhmätoiminnan kehittäminen kotona asuville muistisairautta sairastaville ja heidän puolisoilleen. Opinnäytetyö Karelia ammattikorkeakoulussa fysioterapian koulutusohjelmassa. (Muistin virrassa -ryhmätoimintaa Green Care -kuntoutusmenetelmään perustuen)

Ikäheimo, Kaija (2013): Karvaterapiaa: Eläinavusteinen työskentely Suomessa.

Kahilaniemi, Eeva (2016): Eläinavusteinen interventio -kirja ja TunneTassut -kortit. Voimatassu.
Kirja kertoo eläinavusteisesta interventiosta asiakkaan toiminnallisuuden tukemisesta koira-avusteisin menetelmin. TunneTassut -kortteja voi käyttää tunnekortteina ja muistipelinä.

Kosomaa, Anu (2013): Green Care -toiminta vanhusten hoidossa ja kuntoutuksessa: Integroitu kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö Karelia-ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmassa. (Selvitys, mistä Green Care -menetelmistä on tutkimustietoa vanhusten hoidossa ja kuntoutuksessa ja millaista hyötyä Green Care -toiminnasta voi olla vanhusten hoidossa ja kuntoutuksessa)

Kymäläinen, Laura; Partala, Salla; Rantanen, Virpi; Hiltunen, Asko; Teittinen, Outi & Nikander, Riku (2018): Ikääntyvien hyvinvointia tukeva maatila-päivätoiminta. Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter-säätiö.

Leppänen, Marko & Pajunen, Adela (2017): Terveysmetsä; tunnista ja koe elvyttävä luonto. Gummerus. Tutkimustietoa, tarinoita ja vinkkejä sekä terveysmetsän 31-kohtainen tunnusmerkistö (muun muassa lajiston monimuotoisuus, vesielementti ja näköalat).

 

Levo. Tarja (2015): Tehdään yhdessä - luontoaiheinen ryhmätoiminta.Tehdään yhdessä kansi Eläkeliitto ry. TunneMieli-projektin (2012-2016) tuotos.

Luonto kaikille -hankkeessa kokeiltiin yli yön kestäviä luontomatkailupalveluita yhdessä käyttäjien, matkailuyrittäjien, eräoppaiden ja vammaisjärjestöjen kanssa kesällä 2019. Yksi pilotti oli Pitkäaikaissairaiden ja ikääntyvien luonnossa virkistäytyminen. Siitä tehtiin tuotekortit avuksi tällaisen toiminnan järjestäjille (selausnuolet kuvaruudun reunoissa). Luonto kaikille -hanke eli LUKA on LAB-ammattikorkeakoulun, Suomen Paralympiakomitean ja Metsähallituksen Luontopalveluiden yhteishanke, joka rahoitetaan EU:n maaseuturahaston tuella 1.9.2018 - 31.12.2020.Päivä farmilla kansi

Poranen-Clark, Taina; Kymäläinen, Laura; Partala, Salla & Nikander, Riku (2020): Päivä farmilla-opas   ikääntyvien maatilatoiminnanjärjestämisen tueksi. Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter-säätiö & Päivä Farmilla -hanke (2018 – 2019)

Rantasuomela, Jenna (2016): Kesäeläimet hoivatyön tukena. Opas kesäeläinten hankintaan. OAMK ja Vihreä Veräjä, Sininauhaliitto.

Rappe, Erja (2020): Luonto ikäihmisten terveyden tukena. Esitys Luonnonvarakeskuksen, Duodecimin ja Tapio Oy:n järjestämässä Kansanterveyttä metsästä -seminaarissa 5.2.2020.

Rappe, Erja (2005): Viherympäristön vaikutus laitoksissa asuviin vanhuksiin. Gerontologia 19(2): 79-81.

Rappe, Erja: Verkkaisaa pihaelämää. MEMO-lehti. Suomen muistiasiantuntijat.

Rappe, Erja (2005): The influence of a green environment and horticultural activities on the subjective well-being of the elderly living in long-term care. Väitöskirja Helsingin yliopistossa.  

Rappe, Erja (2014): The Meaning of Growing Plants Contributions to the Elderly Living in Sheltered Housing. Artikkeli.  

SaKaste-työryhmä (2013): Saamelaisen vanhustyön työkalupakki. Opas sisältää käytännön ohjeita, miten vuodenkierto ja luonnon ilmiöt voidaan ottaa huomioon vanhustyössä. Ohjeet ovat sovellettavissa hyvin muihinkin kuin saamelaisiin.

 

Salovuori, Tuomo (2014): Luonto kuntoutumisen tukena. Mediapinta.

Sarha, Marika (2017): Metsä. Elämää käsillä -kädentaitojen opas. Eläkeliitto. Luonto käsillä tekemisen ja taiteen innoittajana.

Sormo, Kia (2017): Luonnon vaikutus ihmisen hyvinvointiin. Opinnäytetyö Laurea ammattikorkeakoulun sairaanhoitajan koulutusohjelmassa. Kirjallisuuskatsaus, joka kartoittaa tutkittua tietoa luonnon vaikutuksesta ihmisen hyvinvointiin.

Starck Heli, Holmi Markku & Karvinen Elina (2016): Luontoelämyspolku -ohjaajan opas
Tulosta kortit (42kpl), joiden tehtävät kehittävät voimaa ja tasapainoa, lisäävät liikkuvuutta, herättelevät aisteja sekä virittelevät muisteluun ja tarinointiin. Ikäinstituutti.

Tiira, Katriina, FT, tutkija. (2016): Muu eläinavusteinen toiminta ja sen tulevaisuus.

Tuisku, Anne-Marie (2012): Hoitajien kokemuksia kaverikoirien vierailuista Ruskakodissa. Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelmassa. Satakunnan ammattikorkeakoulu.

Tuomela, Minna (2012): Elvyttävä elämyspuutarha; viherympäristöstä hyvinvointia vanhuksille. Opinnäyte Seinäjoen ammattikorkeakoulun Sosiaalialan koulutusohjelman sosionomikoulutuksessa. (esimerkkikuva työn sisältämistä hyvistä suunnitelmista >)

 

Tyrväinen, Liisa; Savonen, Eira-Maija & Simkin, Jenni (2017): Kohti suomalaista terveysmetsän mallia suomalaista terveysmetsän mallia. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 11/2017. Luonnonvarakeskus.

Kirjaan on koottu luonnon hyvinvointi- ja terveystutkimuksissa kertynyttä tietoa sekä Kolme terveysmetsän mallia -hankkeen kokeilualueilta kertyneitä kokemuksia ja ajatuksia. Luontoympäristöt palauttavat stressistä, houkuttelevat liikkumaan ja toimivat muutenkin monin tavoin kansalaisten terveyden tukena ja ylläpitäjinä. Tutkimustiedon pohjalta on perustettu erilaisia terveys- ja terapiametsiä sekä puutarhoja.

Väisänen, Kaija-Leena (2014): "Ajatella, että saamme tämmösiäkin tehä!" - Toimintaterapiaryhmä kotona asuville muistisairauteen sairastuneille ikäihmisille. Opinnäytetyö Oulun ammattikorkeakoulun toimintaterapian koulutusohjelmassa. Vielä Virtaa -hankkeen osana suunniteltiin, toteutettiin ja arvioitiin kotona asuville muistisairauteen sairastuneille ikäihmisille ryhmätoimintaa, jossa menetelmänä käytettiin puutarhaan liittyviä toimintoja.

Westerlund, Ina (2018): Kintterön terveysmetsä - Hyvinvointia tukeva suunnitelma Päijät-Hämeen keskussairaalan ympäristöön. Opinnäytetyö Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksella. Lahden kaupungille tehty yleissuunnitelma, joka soveltaa tietoa metsän terveysvaikutuksista. Terveysmetsä-käsite yhdistää metsätieteen, psykologian ja terveystieteen. Suunniteltu alue sijaitsee Päijät-Hämeen keskussairaalan viereisessä Salpausselän virkistysmetsässä. Terveysmetsän tilat ja toiminnot on suunniteltu tukemaan kuntoutusta sekä opastuksen avulla että yksin koettuna. Elämyskeitaasta ja metsäpolusta koostuva terveysmetsä tukee vaikeiden elämäntilanteiden ja tunteiden hallintaa, yhdessäoloa ja rentoutumista sekä henkilökunnan työhyvinvointia. Elämyskeidas on helposti saavutettava ja esteetön osa-alue, jonka ratkaisut tukevat luontoyhteyden syntymistä ja luonnon kokemista. Alueella hyödynnetään luonnon voimaannuttavaa vaikutusta sekä luonnon taipumusta synnyttää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tehdä yhdessäolosta mutkattomampaa. Kintterön terveysmetsällä on mahdollisuus toimia Suomessa edelläkävijänä ja esimerkkinä metsän ja luonnon terveysvaikutuksien hyödyntämisessä osana sairaalaympäristöä ja sairaalan toimintaa.