Musiikki

Musiikki vaikuttaa meihin syvästi. Me reagoimme siihen jopa ennen syntymää ja lähellä kuolemaa, kun sanat eivät enää tavoita. Laulettua musiikkia aivot käsittelevät eri tavalla kuin instrumentaalimusiikkia. Hyräile, laula, liiku musiikin mukaan - yhdessä ja erikseen. Duodecimin terveyskirjaston mukaan musiikki ja kevyt hieronta voivat rauhoittaa jopa deliriumissa eli äkillisessä sekavuustilassa.

Musiikkia sisältäviä viriketilanteita ovat

Ryhmän tunnuslaululla voi olla suurta merkitystä yhteishengen syntymisessä. Tunnuslauluksi voidaan valita kaikkien tuntema laulu sellaisenaan tai siitä voidaan muuttaa muutama sana sopivasti, jolloin se tuntuu vielä omemmalta. Tunnuslaulu sopii hyvin ryhmän kokoontumisen lopetustavaksi. Tulostettavia laulujen sanoja

 

Menetelmiä

Oulun Muistiyhdistyksen Muistoista Musiikiksi- menetelmän käsikirjan (2014) voi hankkia painettuna tai tulostaa itselleen netistä.

Lempimusiikki voi toimia hoivamusiikkina, joka helpottaa hoitotilanteita rauhoittamalla mieltä. Yksi sovellus hoivamusiikista on hoivalaulu. Sillä tarkoitetaan hoitajan, omaisen tai jonkun läheisen laulamista potilaalle tai hänen kanssaan. On paljon sekä kokemus- että tutkimusnäyttöä siitä, että hoitolaulu helpottaa vuorovaikutusta ja kommunikointia esimerkiksi muistisairaiden ja afaattisista oireista kärsivien ihmisten kanssa. Hoitajan laulaminen hoitotoimenpiteiden aikana voi auttaa vihamielisen ja vastustelevan hoidettavan oman persoonallisuuden esiin nousua. Syntyy leikinlaskua ja hoitajaan kohdistuva arvostus nousee (Brown ym. 2001). Silloinkin, kun puheen sanat ovat unohtuneet, tutun laulun sanat saattavat tulla virheettömästi. Moni täysin sekavia puhuva tai puhumaton henkilö voi laulaessaan käyttää kaikkia laulun sanoja ja ilmaista eri tunteita sen kautta (esim Killick, 2001). Kun puhekieli katoaa, voi laulamisesta tulla kommunikoinnin väline. Laulaminen vaikuttaa myös hengitykseen ja verenkiertoon. Jos kävelemisen kanssa on haasteita, saattaa sopivasti rytmikäs laulu auttaa askellusta.

Jaana Tiihonen kehitti musiikillisen työpajan toimintamallia ammattimuusikoiden toteuttamana opinnäytetyössään Musiikilla iloa muistisairaiden vanhusten arkeen. Turun ammattikorkeakoulu, 2012.

 

Musiikkiterapia

Musiikkiterapia kehitettiin USA:ssa II Maailmansodan jälkeen veteraanien kuntoutukseen. Tietoa musiikin käytöstä terapiana ja tutkimustuloksia siitä löytyy Suomen musiikkiterapiayhdistyksen sivustolta.

 

Taustamusiikki

Jatkuva taustamusiikki kuormittaa keskushermostoa ja outo tai epämieluisa musiikki voi ahdistaa; muistisairaan kohdalla se saattaa laukaista käytösoireita. Korvalappustereoiden avulla voidaan ryhmäkodissa rauhoittaa, herättää mielikuvia, aktivoida tai viihdyttää yksittäistä henkilöä muiden häiriintymättä ja valita jokaisen mielimusiikkia vaikka samanaikaiseenkin käyttöön. Taustamusiikin avulla voidaan tietoisesti säädellä ympäristöä ja vaikuttaa mielialoihin: piristää tai rentouttaa. Väärän aikakauden tai vieraan kielinen musiikki tekee ympäristöstä vieraan ja tuttu musiikki taas luo turvallisuutta.
"Aamusta iltaan soiva taustamusiikki on äänisaastetta, joka pitäisi lailla kieltää." - Ava Numminen, HS 2015

 

Laulujen tekijänoikeuksista

Jos Vahvikkeen sisältämän laulun sanojen, sävelen ja suomennoksen tekijänoikeudet ovat rauenneet, laulua saa käyttää vapaasti. Mikäli laulunsanojen yhteydessä on teksti Julkaistu oikeudenomistajien luvalla, käytössä on joitakin rajoituksia mm. monistamisen suhteen. Ohjeita Vahvikkeen sisältämien virsien sanojen monistamisesta löytyy kirkon nettisivulta Virsien tekijänoikeudet. Koko virsikirja on julkaistu netissä nuotteineen.