Vinkit

Musiikkitahto

Musiikkitahto on henkilökohtainen tahdonilmaus, jonka avulla voi ilmaista omat musiikkimieltymykset ja toiveet esimerkiksi siitä, mitä musiikkia tahtoo kuulla, laulaa tai harrastaa. Itse kirjattu musiikkitahto on keino elämänlaadun vaalimiseen ja itsemääräämisoikeuden toteutumiseen, silloin kun ei enää itse pysty ilmaisemaan musiikkiin liittyvää tahtoaan esim. sairaudesta johtuen. Musiikkitahdon kirjaamisesta on hyvä kertoa omille läheisille. Siten voi varmistaa, että tärkeät tiedot tulevat hyödynnetyksi, jos tulevaisuudessa sairastuu vakavasti. Musiikkitahtoon kirjattua tietoa voi hyödyntää monin tavoin sairastuneen arjessa kuntoutukseen tai toimintakyvyn ylläpitämiseen.
Tulosta Musiikkitahto

Lue lisää Musiikkitahdosta ja Musiikkitaho-menetelmästä

Laulujen sanoja ja lauluja eri teemoistaNainen.

Helsingin kaupunginmuseo on koonnut Koululauluja keväästä kesään (28 sivuinen tulostettava vihko).

Tampereen kirjasto on koonnut ammattiaiheisia lauluja (77 sivua).

Lauluja, joissa esiintyy naisen nimi (alkukirjaimet A-L pdf:nä) ja (alkukirjaimet M-Ö pdf:nä), on koonnut Jari J. Marjanen. 50 tuttua laulua, joissa on Naisen nimi.

Ulrika Juselius on koonnut lauluja mm. Otto Kotilaisen toimittamasta Koululauluja-kirjasta (WSOY, 1924) sekä useista muista tunnetuista, vanhoista laulukirjoista sivustolle Kotikirjaston uumenista. Sivustolta löytyy satojen laulujen luettelo aakkosjärjestyksessä nimien ja alkusanojen mukaan sekä näistä linkit itse laulujen sanoihin. Lisäksi löytyy tyttöjen lauluja ja poikien lauluja.lapsia.

Teijo Pöyhönen on koonnut nettiin kaksi isotekstistä, vapaasti tulostettavaa laulumonistetta Kansan lauluhetki 1 (23 laulua) ja Kansan lauluhetki 2 (21 laulua). Kappaleiden nuotit löytyvät mm. teoksesta Uusi Kultainen laulukirja.

Sähköinen nuotillinen virsikirja sekä tietoja virsistä, niiden sanoittajista ja säveltäjistä sekä vuodenkiertoon sopivista virsistä.

Musiikki- ja Kulttuurikeskus VERSO on tuottanut vuodenaikoihin liittyviä musiikki- ja tarinatuokioita ikäihmisille. VirkistysVERSO. WS Bookwell Oy, Porvoo. Kevään aika (2007), Kesän aika (2007), Syksyn aika 2009) sekä Talven aika (2009).

Sibelius-Akatemia ylläpitää Laura-tietokantaa klassisen musiikin lauluteksteistä (runoilijat, suomentajat, säveltäjät, tekstien alkuperäiskielet). Voit etsiä runoja myös laulunlaulutaulu. alkusanojen mukaan ym. Täältä löytyy haasteellisia tietokilpailukysymyksiä ja omaperäisiä tekstejä onnittelukortteihin.

Laulutaulut on musiikkiterapeutti Terhi Lehtovaaran kehittämä menetelmä, jossa käytetään mattalaminoituja A4-kokoisia laulukortteja. Toiselta puolelta korttia löytyy laulun sanat ja toiselta puolelta lauluun liittyvä kuva. Sanat ja kuvat toimivat keskustelun ja laulamisen tukena kahdenkeskisissä tuokioissa.Mieluinen laulukortti on mahdollista säilyttää esim. yöpöydällä tai pienenä tauluna oman huoneen seinällä, mistä se on helposti otettavissa esille, kun pieneen lauluhetkeen on taas mahdollisuus. Laminointi lisää käsittelykestoa. Korttia voidaan käyttää myös ilman laulua esim. keskustelemalla kuvasta sekä lukemalla ja muistelemalla sanoja. Laulutauluja voi hyvin käyttää myös pienen ryhmän kanssa. Laulutauluja on saatavana valmiina, mutta niitä voi myös tehdä itse. Kuvan voi tehdä piirtäen, maalaten, valokuvaten tai lehdestä leikaten. Muidenkin laulamisen tukena käytettävien korttien ja taulujen tekemisestä on vinkkejä Papunetissa.kansi.

Ruokolahtelainen F.O. Virtasen perinneyhdistys on tuottanut vanhoihin kansakoululauluihin pohjautuvan nuotillisen laulukirjan Tiedän paikan armahan (kuva>). Kirjan kuvitus on Rudolf Koivun satukirjoista. luettelo lauluista.

Tallennettuja lauluja ja säestyksiä

F. O. Virtasen perinneyhdistyksen tuottamaan Tiedän paikan armahan -laulukirjaan kuuluu kaksi CD:tä. Toisella CD:llä noin sata koululaista laulaa kirjan sisältämiä perinteisiä lastenlauluja ja toisellaCD:itä. CD:llä on samat laulut soitettuna, säestyksenä. Tupla-CD oli osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. (Jos ei muuten löydy, näitä kannattaa kysellä kirjastojen kautta.) luettelo lauluista.

Tammen isolla kirjainkoolla painettu ja nostalgisesti kuvitettu Ikivihreä soiva laulukirja (2015) sisältää 50 kansanlaulua, tuttua viihdelaulua, isänmaallista laulua ja hengellistä laulua. Säestykset soivat kirjan nappia painamalla. Kuulokeliitännällä musiikkia voi soittaa kaiuttimista isommallekin joukolle.

Positiivarit on kustantanutIkivihreä kansi. 26 Sinun vuotesi -muistelukirjaa alkaen vuodesta 1941. Kuhunkin kirjaan liittyy saman vuoden musiikki-CD nimellä Teinivuosiesi suomihitit. Esim. vuosi 1941 mm. Laila Kinnunen, Olavi Virta, Tapio Rautavaara, Johnny Forsell, Lasse Liemola ja Vieno Kekkonen.

Kansalliskirjaston digitoitujen äänitteiden tietokanta Raita sisältää kotimaisia äänitteitä vuosilta 1901-1961. Netissä niistä on kuunneltavissa 302 tekijänoikeusvapaata kappaletta ja loput 5000 kpl musiikkikirjaston tiloissa Helsingissä. Äänitteen suoja-aika on Suomessa 50 vuotta julkaisusta. Sanoittajien, säveltäjien ja sovittajien tekijänoikeudet ovat voimassa vielä 70 vuotta asianomaisen henkilön kuoleman jälkeen.Suomi-hitit kansi.

Vanhusten Ystävät ry on koonnutJoulun lumoa -paketin, joka sisältää 102 joululaulua ikäihmisille sopiviksi yhteislauluksi sovitettuna ja laulettuna. Viiden cd:n lisäksi pakettiin kuuluu tukevat, isotekstiset lauluvihkoset ja opas yhteislauluhetken vetäjän avuksi.Oppaassa onlaulujen sanojen lisäksi tietoa laulujen tekijöistä sekä joulun perinteistä.

Luterilaisia virsiä -kirjan laulujen ensimmäiset säkeistöt ovat netissä kuunneltavissa ja harjoiteltavissa.

Digitaalinen selkolaulukirjapalvelu sisältää 178 laulua ja soitettua versiota jokaisesta kappaleesta. Palvelu sisältää pääsyn kaikkien laulujen sanoihin, nuotteihin ja säestykseen.

Vapaasti käytettäviä lauluvideoita netissä

Oulun Seudun Muistiyhdistyksen Laula kanssain -musiikkituokiot (á n. 40 min).

  1. Laula kanssain pääsiäisen virsiä. Kaikissa lauluissa on mukana sanat ja usean laulun sävelkorkeutta on madallettu, joten niiden mukana on helppo laulaa.
  2. Laula Kanssain -musiikkituokio sisältää laulujen lisäksi myös rytmittelyä sekä musiikin ja liikkeen yhdistävän harjoituksen.
    Muistojen lähteellä -cd-levy on tehty Oulun Seudun Muistiyhdistyksen Vielä Virtaa -musiikkikerhossa 2013. Cd-levyllä on tuttuja kansanlauluja sekä kaksi uutta kappaletta. Levy sopii yhteislaulujen taustalle.
  3. Laula kanssain – Ikivihreät iskelmät. Tässä musiikkituokiossa lauletaan, rytmitellään ja liikutaan eri tanssityylien tahtiin. Mukana mm. tangoa, valssia ja humppaa. Kappaleet_ 1. Saimaan valssi 2. Vihreät niityt 3. Sä kuulut päivään jokaiseen 4. Rannalla 5. Kultainen nuoruus 6. Severi Suhosen Jenkka -kehorytmittelynä 7. Valssi menneiltä ajoilta 8. Jätkän humppa 9. Lalaika -tanssien 10. Vanhan myllyn taru 11. Pennitön uneksija 12. Isoisän olkihattu.

Jyväskylän kulttuuripalveluiden Laulusta voimaa -yhteislaulutilaisuuksia Youtubessa: sanat ja säestys Kansanlaulut (26 min).

Miina Sillanpään säätiön Muistaakseni laulan -hankkeen tuottaman laulukirjan kaksi uutta laulua Laulun mahti ja Voi tuota muistia löytyvät YouTubesta.

Kaj Chydenius ja Pauli Ylitalo ovat tehneet Kotiseudun laulun, jota käytetään Suomen Kotiseutuliiton ja sen jäsenjärjestöjen tilaisuuksissa. Oulaisten Nuorisokuoron esittämänä se löytyy YouTubesta sanoineen. Videon avulla laulu on helppo opetella.

Youtubessa Kansan karaoke sisältää useita laulukokonaisuuksia.laulajia.

Tampereen seurakuntien Soivaa hoivaa -hanke tekee musiikkivideoita (kuva >) hoivakotien asukkaiden laulamisen tueksi. Videoissa on pianosäestys, laulu ja tekstitykset, joten mukana laulaminen on mahdollista.

Eläkeliitto ja Singa tekevät yhteistyötä tarjotakseen laulun iloa eläkeläisille laulun sanat kiinni kaakelissa.kotona sekä Eläkeliiton karaokemestari-kilpailussa. Ohjeet kotikäyttöön.

Kylvyn kestävä laulukirja saunaan ja kylpyhuoneeseen

Toimistotarvikeliikkeet myyvät polyesteristä tai polyeteenistä valmistettuja synteettisiä papereita, jotka ovat repeämättömiä ja säänkestäviä. Jos paperi likaantuu, sen voi pestä puhtaaksi eikä se kostu ja rypisty kylpyhuoneessa eikä saunassa vaan kestää vettä, öljyä, rasvaa, kemikaaleja ja kovaa kulutusta laminoimatta. Kylvyssä voi käyttää laminoituja laulujen sanoja, jotka pysyvät tanakammin muodossa, mutta synteettiselle paperille tulostetut sanat ovat kevyempiä käsitellä. Synteettinen paperi soveltuu (väri)lasertulostukseen, mutta EI mustesuihkutulostukseen.
Sauna on perinteinen laulupaikka. Muistisairaiden henkilöiden kanssa lauluja voi käyttää leppoisan tunnelman virittämisen lisäksi myös huomionTunne Musiikki kansi. suuntaamiseen. Kuvassa on vedellä kaakeliin liimattu laulu Hilu, hilu, hilu, hilu, kun tuli vilu… jonka laulaminen voi innostaa siirtymään löylyhuoneen puolelle.

Oppaita musiikkituokioiden ohjaamiseen

Eläkeliiton TunneMusiikki -opas antaa vinkkejä ikääntyneiden ja heikkoaististen musiikkitoimintaan (sis. 2 CD:tä). Kirjan ohjeet sopivat myös näkö- ja kuulovammaisille. Eläkeliiton toinen opas Sävel soikoon − Musiikista iloa vapaaehtoistoimintaan kertoo musiikin käyttämisestä vapaaehtois- ja ryhmätoiminnassa (sis. CD). Oppaan ovat tehneet Riina Lilja, Jennie Lillandt, Altti Rannikko ja Ava Numminen.

6 toivelaulukantta.Miina Sillanpään säätiön Muistaakseni laulan -hanke tuotti musiikkituokioiden ohjaajan oppaan sekä tutkimusraportin.

Raija Tynin opinnäytetyö Musiikki auttaa surussa (2012) tarkastelee musiikin auttavaa voimaa surutyön eri vaiheissa. Oulun seudun ammattikorkeakoulun Musiikin koulutusohjelma.

Populaarimusiikin historia
Suomalaisen populaarimusiikin historiaa 1950-luvulta alkaen löytyy Musiikkiarkistosta, jota ylläpitää Opetus- ja kulttuuriministeriö. Tietoja sanoittajista ja säveltäjistä löytyyLaulukirjan kansi. Populaarimusiikin museosta Pomuksesta. Esimerkki 1960-luku. Käytä näitä tietopankkeja mm. toivelaulukonserttien kokoamiseen ja tietokilpailuihin.

Painettuja laulukirjoja

  • Ukinkontin Lauletaan yhdessä lauluvihko on kierreselkäinen ja isotekstinen. Käytön tueksi on tehty CD, jokalaulukirjan kansi. sisältää 16 tuttua entisaikojen iskelmää ja kansanlaulua. Levyllä on selkeä pianosäestys sekä laulu.
  • VirkistysVerson laulukirjasisältää vuodenaikojen mukaan jaoteltuja suomalaisia kansanlauluja ja laulusävelmiä, viihdelauluja, isänmaallisia lauluja, maakuntalauluja sekä hengellisiä lauluja. Sovituksissa on huomioitu matalampi laulukorkeus.
  • Musiikkipalvelu Ikäheimon tuotantoa on Selkolaulukirja. Säestäjän selkolaulukirjassa on samat laulut, mutta lisäksi helpotsointumerkit säestämistä varten.Sävelalat on valittu niin, että kaikkien on helppo laulaa mukana. Kaikki laulujen säkeistöt on soinnutettu, jotensäestäjänkin on helppo osallistua koko laulun laulamiseen.
  • Kultainen laulukirja (F-Kustannus) sisältää 400 laulun sanat, melodiat ja soinnut.kansi.kansi.
  • Leskelä Timo (toim. 2011): Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta. Tammi. Kirja sisältää kolmesataa suosittua lastenlaulua, kansanlaulua, isänmaallista laulua ja joululaulua nuotteineen ja sanoituksineen. Laulut on varustettu helpoilla sointumerkeillä. Kuvituksena on kansakoulusta tuttuja, tunnettujen suomalaisten taiteilijoiden laatimia opetustauluja.
  • Leskelä Timo (toim. 2009): Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään. Tammi. Lähes 300 rakastetuinta koululaulua viime vuosikymmeniltä.Kirjassa on nostalginen, koulujen mustavalkoisista arkistovalokuvista koottu kansi.kuvitus sekä cd, jossa on pianosäestys osalle lauluista.
  • Teijo Pöyhösen kokoamassa Laulun sankarit -kokoelmassa on 42 laulua. Isossa ja pienessä vihkossa on samat sisällöt, mutta isommassa on säestystä varten sointumerkit.
  • Kymenlaakson Sydänpiiri on toimittanut laulukirjan, jossa on kansanlaulujen, iskelmien ja lastenlaulujen (yht. 44 laulua) lisäksi terveysaiheista kuvitusta ja tietoa laulujen taustoista. Kirjaan liittyy myös nuottikirja.
  • Jouko Törmälä keräsi 100 vuotiaan Suomen kunniaksi 70 lottalaulua, jotka Kouvolan Seudun Lottaperinneyhdistys ry tuotti kirjaksi. Lottamuseon kansi.myymässä Lottalauluja -kirjassa on nuotit kansi.sointumerkkeineen. Lauluja tarvittiin sotavuosina ahdistavan tunnelman keventämiseksi. Taistelukentän kanttiini lottineen toi sotilaille virkistävää vaihtelua raskaiden taisteluiden välissä. Osa lauluista on lottien itsensä sepittämiä tuttujen laulujen nuotteihin. Pikkulottien laulut kertovat kotirintaman toimista: keräyksistä ym. isänmaan auttamiseksi. Lauluja on koottu kautta maan museoista, arkistoista ja veteraaneilta.

Ystäväpiiri-ohjaajien Musiikki-ideoita

Klassista musiikkia kirjastokortilla kotiin

Kirjastokortilla pystyy nauttimaan jopa 150 livekonserttia vuodessa, mikäli kortti on sellaiseen kirjastoon, joka on hankkinut asiakkaidensa käyttöön Medici.tv-palvelun. Se avaa pääsyn yli 3000 konsertti-, ooppera- ja balettivideoihin sekä suoriin lähetyksiin arvostetuista tapahtumista. Suoralähetyksiä voi katsoa palvelussa yleensä kolmen kuukauden ajan. Musiikki on pääosin klassista, mutta mukana on jazziakin. Palvelussa on rajoittamaton yhtäaikainen käyttö, ja se toimii kaikissa digitaalisissa laitteissa yleisimmillä, päivitetyillä selaimilla. Mm. Helmet-kirjasto ja PIKI-kirjasto ovat mukana palvelussa. Voit hakea videoita teoksen nimellä, esittäjällä tai säveltäjällä tai selata sisältöä lajityyppien mukaan. Kalenteri-osiosta näet uusien sisältöjen sekä tulevien live-esitysten aikataulun. Sivustoa voi käyttää neljällä kielellä: englanti, ranska, espanja ja venäjä.

Musiikkitahto

Koska musiikki on niin voimakkaasti ihmiseen vaikuttavaa ja jokaisella on ihan omanlaisensa mieltymykset eri tyylilajien, artistien ja sanoitusten suhteen, on hyödyllistä koota niistä listaa. Lempimusiikki on olennainen osa ihmisen minuutta. Musiikkitahdosta voi olla erityisen suurta hyötyä, jos sairastuu muistisairauteen. Jos musiikkia ei valitse itse, sen tekee joku toinen, eikä se silloin osu omiin tunnetiloihin ja muistoihin. Musiikkitahto (aiemmin kutsuttiin musiikkitestamentiksi) on tärkeä osa elämänlaatutahtoa eli hoito- tai hoivatahtoa (aiemmin kusuttiin elämänlaatutestamentiksi).

Vinkki pianon omistajalle, joka asuntonsa ahtauden, kerrostalossa asumisen tai muun syyn vuoksi tarvitsee pianolle säilytyspaikkaa: sopiva tila saattaa löytyä hoivakodista tai palvelutalosta. Tilavuokraksi sopii musisointi tai yhteislaulujen säestäminen silloin tällöin.

Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus (FFF) on luonut nettiin vapaasti ladattavan ja käytettävän Moniaistisen keittokirjan. Sieltä löytyy mm. virikevinkki Miltä ruoka kuullostaa ja musiikki maistuu (s. 15). Kolmevuotisen KUMURU-projektin tavoitteena oli tuottaa ”KUlttuuri, MUsiikki ja RUoka” -teemasta uutta tutkimusta ja uusia tapahtuma-aihioita.