Omaelämäkerrat

Omakuvamonologi
Kun muistisairaus on edennyt sellaiseen vaiheeseen, että henkilö kykenee jotenkin vastailemaan kysymyksiin, muttei kertomaan pidempää kronologista tarinaa, hänen haastattelunsa ja muualta kerätyt elämäntarinaa koskevat tiedot voidaan yhdistää omakuvamonologiksi. Se on yhtenäinen minä-muotoon kirjoitettu kertomus. Omakuvamonologin voi kirjoittaa hoitaja, omainen, ystävä tai vapaaehtoinen. Hyvin kirjoitettu omakuvamonologi on erinomainen hoitotyön työväline, sillä hyvän hoidon kannalta on välttämätöntä, että hoitoon osallistuvat tuntevat asukkaan elämänhistoriaa vielä siinä vaiheessa, kun henkilö ei sitä enää itse pysty kertomaan.

Elämäntarinan tallentaminen
Elämäntarinan tallentamiseen on kehitetty digitaalisia ohjelmia. Yksi tällainen luonnos on Tikutus-hankkeen Tarinani-muisteluohjelma, joka odottaa jatkokehittäjää (aloitussivun kuva oikealla).

Valokuvakirjan kokoamiseen löytyy netistä useita ohjelmia. Niiden etuna on helppo täydennettävyys ja monistettavuus.

Älykännyissä ja täppäreissä on puheentunnistusohjelma (kuvake = mikrofoni). Se muuttaa puhutun tekstin suoraan kirjoitetuksi. Kirjoitusta voi sitten järjestellä, korjata ja täydennellä.

Armeijan käyneistä tietoja kantakortista
Kansallisarkistossa säilytetään kantakortteja vuosina 1897–1949 syntyneistä armeijan käyneistä miehistä. Kortin voi tilata. Kantakortti on sotilaspassia laajempi asiakirja, josta ilmenee palvelukseen ja koulutukseen liittyviä tietoja, terveystietoja ja sodan käyneillä esimerkiksi tietoja taisteluihin osallistumisista. Tilaus onnistuu rekisteröitymällä Kansallisarkiston Astia-nimiseen palveluun. Kansallisarkisto on julkaissut ohjeet kantakortin tilaamiseksi. Jos henkilö, kenen tietoja kysellään, on elossa, ilman hänen kirjallista suostumustaan voidaan antaa vain julkiset tiedot. Silloin peitetään arkaluonteiset henkilötiedot. Samoin jos kuolemasta on alle 50 vuotta, tilauksessa on sitoumus asiakirjan käytöstä niin, ettei se loukkaa kohdehenkilön etua. Tietoja Suomen sotahistoriasta voi etsiä myös Sotapolku.fi -verkkopalvelusta. Sinne voi myös lisätä sukulaisen tietoja ja vaiheita sotien aikaan. Kantakortista ilmenee, missä joukko-osastossa sotilas on kulloinkin ollut. Sen avulla voi päästä lukemaan joukko-osaston päiväkirjoja. Niitäkin löytyy verkosta. Viereinen kuva: Rintamareportteri työskentelee äsken vallatun talon pihalla. A. Haapakoski, sotakirjeenvaihtaja, valokuvaaja, Sotamuseo, CC BY 4.0.