Tutkimustuloksia

Luonnon hyvinvointivaikutukset ovat useimpien ihmisten omakohtaisia kokemuksia, mutta ne on myös tutkimuksin osoitettu. Kaikki luontoympäristöt eivät edistä hyvinvointia yhtä tehokkaasti. Helsingissä vuonna 2014 tehdyssä tutkimuksessa metsä koettiin rakennettua ympäristöä ja puistoa hieman elvyttävämmäksi. Tutkimuksessa todettiin, että

  • stressi lievittyy jo lyhyilläkin vierailuilla kaupunkialueilla sijaitseville luontoalueille,
  • kaupunkipuistolla ja kaupunkimetsällä on melko samanlainen stressiä lievittävä vaikutus, mutta metsien positiivinen vaikutus on hieman vahvempi,
  • kaupungin keskustassa vietetty aika vähentää osallistujien positiivisia tunteita.

Tyrväinen, Liisa; Ojala, Ann; Korpela, Kalevi; Lanki, Timo: Tsunetsugu, Yuko & Kagawad , Takahide (2014): The influence of urban green environments on stress relief measures: A field experiment. Journal of Environmental Psychology. Volume 38, June 2014, sivut 1-9.

 

Akvaarioakvaario ja kissanpentu
Akvaariokalojen seuraaminen vaikuttaa suotuisasti terveyteen. Iso-Britanniassa tutkijat havaitsivat, että verenpaine laski ja sydämen syke hidastui, kun ihmiset seurasivat vedenalaista elämää. Katselu rauhoitti ja paransi mielialaa. Mitä enemmän akvaariossa oli elämää, sitä keskittyneemmin katselijat sitä seurasivat. Tutkimuksen vetäjä esitti, että sairaaloiden potilaille voisi olla hyötyä akvaarioista. (Deborah Cracknell, Mathew P. White, Sabine Pahl, Wallace J. Nichols and Michael H. Depledge (2015): Marine Biota and Psychological Well-Being:  A Preliminary Examination of Dose–Response Effects in an Aquarium Setting. Environment and Behavior 1–28. sagepub.com) Kuvassa helppohoitoisia miljoonakaloja, jotka eivät laske kutua vaan synnyttävät eläviä poikasia (Pixabay).

 

KoiratCollie
Koiralla on laaja-alainen myönteinen vaikutus ihmisen hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Koira vaikuttaa ihmisen elämänhallintaan, emotionaalisuuteen, toiminnallisuuteen ja itsetuntoon. Parhaimmillaan koira täyttää monia ihmisen psykologisia ja sosiaalisia tarpeita. Koiranomistaja on sitä onnellisempi mitä parempi suhde hänellä on koiraan. Naisilla on tunnetasolla koiraan keskimäärin parempi suhde kuin miehillä. Naisista yli puolet kokee, että koira tuottaa paljon tai erittäin paljon turvallisuutta. Miehille koira on ennen kaikkea kumppani, joka tukee harrastustoimintaa kuten metsästystä.

Tutkimus toteutettiin avoimena nettikyselynä ja siihen vastasi 9019 henkilöä, joista miehiä oli 1242 (14 %) ja naisia 7777 (86%). Kennelliiton jäseniä oli vastaajista 95 %. Lähes kolmannes kyselyyn vastanneista naisista ja viidennes miehistä arvioi sosiaalisten suhteidensa vahvistuneen erittäin paljon koiran ansiosta. Yli puolet naisista ja kolmasosa miehistä koki koiran vähentävän yksinäisyyden tunnetta erittäin paljon. (Vastaajia oli yhteensä 9019 henkilöä.)
Langinvainio,  Heimo (2016): HYVÄÄ ELÄMÄÄ KOIRAN KANSSA. Koiran vaikutuksesta koiranomistajan hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Suomen Kennelliiton julkaisuja 2/2016.

 

Lemmikkieläimet
Australialaisessa tutkimuksessa seuratut ihmiset, jotka pitivät lemmikkejä, elivät hieman pitempään kuin ne, joilla ei koskaan ollut lemmikkiä ollut. Seuranta kesti 11 vuotta ja siihen osallistuneet olivat aloitushetkellä 65-84-vuotiaita. Tutkimukseen osallistu 4039 henkilöä. Yhteys eliniän ja lemmikin omistamisen välillä todettiin verenpainetautia potevilla seitsemänkymppisillä. Osallistujista 86 prosentilla oli ollut lemmikki jossain vaiheessa elämäänsä ja 36 prosentilla oli lemmikki myös tutkimuksen aikoihin.

Lemmikin omistajien riski menehtyä sydän- ja verisuonitaudin oireisiin oli seurannan aikana 26 prosenttia pienempi kuin ikätovereiden, joilla ei ollut lemmikkejä missään vaiheessa elämää. Myös aiempi lemmikin omistajuus liittyi vähäisempään kuolleisuuteen, mutta yhteys oli hieman heikompi.
Enayet K Chowdhury; Mark R Nelson; Garry L R Jennings; Lindon M H Wing & Christopher M Reid (2017): Pet ownership and survival in the elderly hypertensive population. Journal of hypertension. 35(4):769-775 / Uutispalvelu Duodecim 7.3.2017            

  

Lintujen elämän seuraaminen
Ihmisillä, joiden kodin lähellä on pensaita ja puitapunarinta ja jotka voivat päivittäin seurata lintujen elämää, masennus, ahdistus ja stressi ovat vähemmän todennäköisiä. Lintujen tarkkailu kodin lähistöllä tekee hyvää mielenterveydelle. Neljän yliopiston yhteiseen tutkimukseen osallistui 263 eri-ikäistä ihmistä erilaisista sosiaalisista ja etnisistä ryhmistä. Tutkimuksessa osoitettiin, että ihminen tarvitsee päivittäisen luontoannoksen. Viidessä asuinympäristössä kasvillisuus sekä päivän aikana nähtyjen lintujen lukumäärä olivat yhteydessä masennuksen, ahdistuksen ja stressin esiintyvyyteen. Kun ihmiset ulkoilivat vähemmän, he tunsivat olonsa aiempaa ahdistuneemmiksi tai masentuneemmiksi. Lähiympäristön luonto on siten yhteydessä hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Näihin luonto-ominaisuuksiin vaikuttamalla voidaan siten tehdä ennaltaehkäisevää ja hyvinvointia lisäävää työtä ilman lääkkeiden sivuvaikutusriskiä.
Cox, Daniel TC; Shanahan, Danielle F; Hudson, Hannah L; Plummer, Kate E; Siriwardena, Gavin M; Fuller, Richard A; Anderson, Karen; Hancock, Steven & Gaston, Kevin J (2017): Doses of Neighborhood Nature: The Benefits for Mental Health of Living with Nature. BioScience, Volume 67, Issue 2, 1 February 2017, sivut 147–155.

 

Luonnossa liikkuminen
Tutkimusnäyttöä luonnossa liikkumisen ja oleskelun hyödyllisistä psykologisista ja fysiologisista vaikutuksista on melko paljon. Lyhytkin vierailu metsässä tai muulla laadukkaalla luontoalueella palauttaa stressistä. Ulkoilu luonnossa parantaa mielialaa, koettua terveyttä ja kuntoa sekä auttaa irtautumaan arjesta ja parantaa itsetuntoa. Puistoympäristöt parantavat mielialaa ja tehtäväsuoriutumista, elvyttävät stressistä ja parantavat tarkkaavuutta rakennettuja ympäristöjä enemmän.
Tutkimuksissa on sekä psykologisilla että fysiologisilla mittareilla havaittu pelkän metsämaiseman katselun rentouttavan enemmän verrattuna rakennettuun kaupunkimaisemaan. Useissa tutkimuksissa on raportoitu positiivinen yhteys viheralueiden määrän ja aikuisten mielenterveyden välillä. Viherympäristö myös lisää arkiliikuntakertoja.
Tyrväinen, Liisa; Lanki, Timo; Sipilä, Raija & Komulainen, Jorma (2018): Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä? Duodecim 2018; 134:1397-403.

 

Metsä elvyttää
Suomalaisessa väitöstutkimuksessa, joka kohdistui kuusipuumetsän hyvinvointivaikutuksiin, oli mukana neljä eri tavoin hoidettua kuusimetsää: noin 40-vuotias kasvatusmetsä, satavuotias hakkuukypsä metsä, noin satavuotias kaupungissa sijaitseva virkistysmetsä sekä yli 120-vuotias luonnontilainen metsä. Muut, paitsi kaupunkimetsä, sijaitsivat taajama-alueen ulkopuolella. 66 vapaaehtoista pääkaupunkiseudun asukasta vietiin pienryhmissä jokaiseen metsään niin, että käyntien välillä oli vähintään kaksi päivää. Osallistujat olivat työssäkäyviä aikuisia ja he osallistuivat tutkimukseen työpäivänsä jälkeen. Jokaisella metsäkäynnillä metsässä oleskeltiin noin tunti ilman oheistekemistä ja fyysistä suoritetta kävelyä lukuun ottamatta. Kaikki neljä metsää elvyttivät, lisäsivät energisyyttä ja positiivisia tunteita sekä vähensivät negatiivisia tunteita, mutta kaikkein tehokkaimpia hyvinvoinnin edistäjiä olivat hakkuukypsä 100-vuotias talousmetsä ja 120-vuotias luonnontilainen metsä. Molemmat metsät sijaitsivat taajama-alueen ulkopuolella. Vaikka luonnontilaisessa metsässä oli kirjanpainajatuhojen seurauksena runsaasti pysty- ja lahopuuta, se ei näyttänyt heikentävän elpymisen kokemusta. Simkin, Jenni; Ojala, Ann  & Tyrväinen, Liisa (2020): Restorative effects of mature and young commercial forests, pristine old-growth forest and urban recreation forest - A field experiment. Urban Forestry & Urban Greening. Volume 48, February 2020, 126567.

 

Simulainen, Marianne (2018): Luontoelämysten terveysvaikutuksia stressiin ja sen ilmenemismuotoihin–kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö Turun ammattikorkeakoulun sairaanhoitajakoulutuksessa. Työn lopussa on muutaman sivun mittainen erittäin hyvä taulukko.