Tutkimustuloksia

Luonnon hyvinvointivaikutukset ovat useimpien ihmisten omakohtaisia kokemuksia, mutta ne on myös tutkimuksin osoitettu. Kaikki luontoympäristöt eivät edistä hyvinvointia yhtä tehokkaasti. Helsingissä vuonna 2014 tehdyssä tutkimuksessa metsä koettiin rakennettua ympäristöä ja puistoa hieman elvyttävämmäksi. Tutkimuksessa todettiin, että

  • stressi lievittyy jo lyhyilläkin vierailuilla kaupunkialueilla sijaitseville luontoalueille,
  • kaupunkipuistolla ja kaupunkimetsällä on melko samanlainen stressiä lievittävä vaikutus,
    mutta metsien positiivinen vaikutus on hieman vahvempi,
  • kaupungin keskustassa vietetty aika vähentää osallistujien positiivisia tunteita.

Tyrväinen, Liisa; Ojala, Ann; Korpela, Kalevi; Lanki, Timo: Tsunetsugu, Yuko & Kagawad , Takahide (2014): The influence of urban green environments on stress relief measures: A field experiment. Journal of Environmental Psychology. Volume 38, June 2014, sivut 1-9.

 

Akvaario

Akvaariokalojen seuraaminen akvaario ja kissanpentuvaikuttaa suotuisasti terveyteen. Iso-Britanniassa tutkijat havaitsivat, että verenpaine laski ja sydämen syke hidastui, kun ihmiset seurasivat vedenalaista elämää. Katselu rauhoitti ja paransi mielialaa. Mitä enemmän akvaariossa oli elämää, sitä keskittyneemmin katselijat sitä seurasivat. Tutkimuksen vetäjä esitti, että sairaaloiden potilaille voisi olla hyötyä akvaarioista. Monet akvaariokalat ovat helppohoitoisia. Ne eivät laske kutua vaan synnyttävät eläviä poikasia (kuva Pixabay).
Deborah Cracknell, Mathew P. White, Sabine Pahl, Wallace J. Nichols and Michael H. Depledge (2015): Marine Biota and Psychological Well-Being:  A Preliminary Examination of Dose–Response Effects in an Aquarium Setting. Environment and Behavior 1–28. sagepub.com

 

Koirat

Koiralla on laaja-alainen myönteinen Collievaikutus ihmisen hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Koira vaikuttaa ihmisen elämänhallintaan, emotionaalisuuteen, toiminnallisuuteen ja itsetuntoon. Parhaimmillaan koira täyttää monia ihmisen psykologisia ja sosiaalisia tarpeita. Koiranomistaja on sitä onnellisempi mitä parempi suhde hänellä on koiraan. Naisilla on tunnetasolla koiraan keskimäärin parempi suhde kuin miehillä. Naisista yli puolet kokee, että koira tuottaa paljon tai erittäin paljon turvallisuutta. Miehille koira on ennen kaikkea kumppani, joka tukee harrastustoimintaa kuten metsästystä.

Tutkimus toteutettiin avoimena nettikyselynä ja siihen vastasi 9019 henkilöä, joista miehiä oli 1242 (14 %) ja naisia 7777 (86%). Kennelliiton jäseniä oli vastaajista 95 %. Lähes kolmannes kyselyyn vastanneista naisista ja viidennes miehistä arvioi sosiaalisten suhteidensa vahvistuneen erittäin paljon koiran ansiosta. Yli puolet naisista ja kolmasosa miehistä koki koiran vähentävän yksinäisyyden tunnetta erittäin paljon. (Vastaajia oli yhteensä 9019 henkilöä.)
Langinvainio,  Heimo (2016): Hyvää elämää koiran kanssa. Koiran vaikutuksesta koiranomistajan hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Suomen Kennelliiton julkaisuja 2/2016.

Tutkimusten mukaan ihmisen ja lemmikin välinen suhde ja vuorovaikutus edistävät terveyttä usealla eri tavalla. Läsnäolo ja silittäminen alentavat verenpainetta ja hidastavat sykettä. Koiranomistajat käyvät muita vähemmän lääkärissä, ja vanhojen ihmisten käyntien määrä voi vähentyä jopa yli 20 %:lla. Lemmikki auttaa myös toipumaan sairauksista, esimerkiksi sydäninfarktista tai leikkauksesta.
Kinnunen, Ari ja Nikkari, Pia (2017): Koira auttaa ja ilahduttaa. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2017;133(23):2269-73.

 

Lemmikkieläimet

Australialaisessa tutkimuksessa seuratut ihmiset, jotka pitivät lemmikkejä, elivät hieman pitempään kuin ne, joilla ei koskaan ollut lemmikkiä ollut. Seuranta kesti 11 vuotta ja siihen osallistuneet olivat aloitushetkellä 65-84-vuotiaita. Tutkimukseen osallistu 4039 henkilöä. Yhteys eliniän ja lemmikin omistamisen välillä todettiin verenpainetautia potevilla seitsemänkymppisillä. Osallistujista 86 prosentilla oli ollut lemmikki jossain vaiheessa elämäänsä ja 36 prosentilla oli lemmikki myös tutkimuksen aikoihin.

Lemmikin omistajien riski menehtyä sydän- ja verisuonitaudin oireisiin oli seurannan aikana 26 prosenttia pienempi kuin ikätovereiden, joilla ei ollut lemmikkejä missään vaiheessa elämää. Myös aiempi lemmikin omistajuus liittyi vähäisempään kuolleisuuteen, mutta yhteys oli hieman heikompi.
Enayet K Chowdhury; Mark R Nelson; Garry L R Jennings; Lindon M H Wing & Christopher M Reid (2017): Pet ownership and survival in the elderly hypertensive population. Journal of hypertension. 35(4):769-775 / Uutispalvelu Duodecim 7.3.2017            

  

Lintujen elämän seuraaminen

Ihmisillä, joiden kodin lähelläpunarinta on pensaita ja puita ja jotka voivat päivittäin seurata lintujen elämää, masennus, ahdistus ja stressi ovat vähemmän todennäköisiä. Lintujen tarkkailu kodin lähistöllä tekee hyvää mielenterveydelle. Neljän yliopiston yhteiseen tutkimukseen osallistui 263 eri-ikäistä ihmistä erilaisista sosiaalisista ja etnisistä ryhmistä. Tutkimuksessa osoitettiin, että ihminen tarvitsee päivittäisen luontoannoksen. Viidessä asuinympäristössä kasvillisuus sekä päivän aikana nähtyjen lintujen lukumäärä olivat yhteydessä masennuksen, ahdistuksen ja stressin esiintyvyyteen. Kun ihmiset ulkoilivat vähemmän, he tunsivat olonsa aiempaa ahdistuneemmiksi tai masentuneemmiksi. Lähiympäristön luonto on siten yhteydessä hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Näihin luonto-ominaisuuksiin vaikuttamalla voidaan siten tehdä ennaltaehkäisevää ja hyvinvointia lisäävää työtä ilman lääkkeiden sivuvaikutusriskiä.
Cox, Daniel TC; Shanahan, Danielle F; Hudson, Hannah L; Plummer, Kate E; Siriwardena, Gavin M; Fuller, Richard A; Anderson, Karen; Hancock, Steven & Gaston, Kevin J (2017): Doses of Neighborhood Nature: The Benefits for Mental Health of Living with Nature. BioScience, Volume 67, Issue 2, 1 February 2017, sivut 147–155.

 

Luonnossa liikkuminen

Tutkimusnäyttöä luonnossa kävelyllä luonnossaliikkumisen ja oleskelun hyödyllisistä psykologisista ja fysiologisista vaikutuksista on melko paljon. Lyhytkin vierailu metsässä tai muulla laadukkaalla luontoalueella palauttaa stressistä. Ulkoilu luonnossa parantaa mielialaa, koettua terveyttä ja kuntoa sekä auttaa irtautumaan arjesta ja parantaa itsetuntoa. Puistoympäristöt parantavat mielialaa ja tehtäväsuoriutumista, elvyttävät stressistä ja parantavat tarkkaavuutta rakennettuja ympäristöjä enemmän.
Tutkimuksissa on sekä psykologisilla että fysiologisilla mittareilla havaittu pelkän metsämaiseman katselun rentouttavan enemmän verrattuna rakennettuun kaupunkimaisemaan. Useissa tutkimuksissa on raportoitu positiivinen yhteys viheralueiden määrän ja aikuisten mielenterveyden välillä. Viherympäristö myös lisää arkiliikuntakertoja.
Tyrväinen, Liisa; Lanki, Timo; Sipilä, Raija & Komulainen, Jorma (2018): Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä? Duodecim 2018; 134:1397-403.

 

Luontoympäristö edistää luovuutta

Jopa ruukkukasvien läheisyys ja luontokuvien katseleminen ovat tutkimuksissa lisänneet luovuutta.  Tutkimukset ovat osoittaneet, että toimistotilojen luonnon elementit, ikkunasta näkyvä luonto tai puu- ja kivipinnat ovat yhteydessä positiivisesti luovuuteen. Monet luovien ammattien edustajat ovat kertoneet, että luonto vaikuttaa voimakkaan positiivisesti heidän luovaan suorituskykyynsä, rohkaisee joustavaa ajattelua, inspiroi monia uusia ideoita ja uudistaa energiaa.
Williams, Kathryn J.H.; Leea, Kate E.; Hartig, Terry; Sargent, Leisa D.; Williams, Nicholas S.G.  & Katherine A. Johnson (2018): Conceptualising creativity benefits of nature experience: Attention restoration and mind wandering as complementary processes. Journal of Environmental Psychology. Volume 59, Pages 36-45.

 

Metsä elvyttää

Suomalaisessa väitöstutkimuksessa, joka kohdistui kuusipuumetsän hyvinvointivaikutuksiin, oli mukana neljä eri tavoin hoidettua kuusimetsää: noin 40-vuotias kasvatusmetsä, satavuotias hakkuukypsä metsä, noin satavuotias kaupungissa sijaitseva virkistysmetsä sekä yli 120-vuotias luonnontilainen metsä. Muut, paitsi kaupunkimetsä, sijaitsivat taajama-alueen ulkopuolella. 66 vapaaehtoista pääkaupunkiseudun asukasta vietiin pienryhmissä jokaiseen metsään niin, että käyntien välillä oli vähintään kaksi päivää. Osallistujat olivat työssäkäyviä aikuisia ja he osallistuivat tutkimukseen työpäivänsä jälkeen. Jokaisella metsäkäynnillä metsässä oleskeltiin noin tunti ilman oheistekemistä ja fyysistä suoritetta kävelyä lukuun ottamatta. Kaikki neljä metsää elvyttivät, lisäsivät energisyyttä ja positiivisia tunteita sekä vähensivät negatiivisia tunteita, mutta kaikkein tehokkaimpia hyvinvoinnin edistäjiä olivat hakkuukypsä 100-vuotias talousmetsä ja 120-vuotias luonnontilainen metsä. Molemmat metsät sijaitsivat taajama-alueen ulkopuolella. Vaikka luonnontilaisessa metsässä oli kirjanpainajatuhojen seurauksena runsaasti pysty- ja lahopuuta, se ei näyttänyt heikentävän elpymisen kokemusta.
Simkin, Jenni; Ojala, Ann  & Tyrväinen, Liisa (2020): Restorative effects of mature and young commercial forests, pristine old-growth forest and urban recreation forest - A field experiment. Urban Forestry & Urban Greening. Volume 48, February 2020, 126567.

 

Luonnossa liikkuminen lievittää stressiä ja parantaa mielialaa

Luontoympäristöjen läheisyys voi vähentää stressiä ja kannustaa liikkumaan. Nämä tekijät puolestaan ovat yhteydessä pidempiaikaiseen hyvinvointiin. Luonnossa liikkuminen sai osallistujissa aikaan muun muassa rauhoittumista, ajatusten kirkastumista ja mielialan muuttumista positiivisemmaksi. Silläkin on merkitystä, millä mielellä metsään lähtee. Hyödyt olivat pienempiä niillä kyselytutkimukseen osallistuneilla, jotka liikkuivat sisätiloissa tai ulkona muualla kuin luontoympäristössä. Kyselyssä eniten hyötyä metsäkävelyistä kertoivat saaneensa ne, jotka halusivat lievittää stressiä. Ne, joiden motiivina oli saada olla yksin, raportoivat vähäisempää hyvinvointia. Tässä tutkimuksessa luontokävelyihin osallistuneiden mieliala koheni riippumatta siitä, millaisiin asioihin he kiinnittivät huomionsa. Luonnossa liikkuessa voi keskittyä jonkin asian tekemiseen, omiin ajatuksiinsa tai ympäristön tarkkailuun. Sillä, tapahtuiko liikkuminen metsässä vai kaupunkipuistossa ei ollut vaikutusta mielialan paranemiseen. Parhaat terveyshyödyt voikin saada yhdistämällä liikuntaharrastuksen ja luonnossa ulkoilemisen.
Pasanen, Tytti (2020): Everyday physical activity in natural settings and subjective well-being: Direct connections and psychological mediators. Väitöskirja. Tampere University Dissertations 187.

Simulainen, Marianne (2018): Luontoelämysten terveysvaikutuksia stressiin ja sen ilmenemismuotoihin–kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö Turun ammattikorkeakoulun sairaanhoitajakoulutuksessa. Työn lopussa on muutaman sivun mittainen erittäin hyvä taulukko.