Kuvat

Ruskeat lasipullot ja -purkit hehkuvat valoa vasten katsottuna oranssin värisinä.
1890-luvulla niitä valmisti Suomessa Iittalan lasitehdas.

Lipastoa, jossa on paljon laatikoita, kutsutaan yleisesti apteekkarin lipastoksi.

Sanonta: Kuin apteekin hyllyltä. (Jokin asia tulee nopeasti)

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.

Kuva © Kirsi Alastalo

Erilaisilla linimenteillä on ollut aina erityinen asema suomalaisessa lääkityksessä.
Niitä käytettiin ulkoisesti erilaisiin särkyihin 40-luvulta eteenpäin.
Osa oli tilaustuotteita ja osa valmistettiin apteekeissa.

Linimenteillä oli vaikka minkälaisia nimiä.
Niitä olivat Viisaan muijan linimentti (kuvassa takana vasemmalla),
Viisaan ukon voide, Kyrön äijän voide ja Ojan isännän linimentti.

Linimenteissä oli usein mukana kapsaisiinitinktuuraa, jota uutettiin chilistä.
Se vaikutti hermopäätteisiin ja sai linimentin tuntumaan polttavalta tai kihelmöivältä.

Tunnetuimpia linimenttejä oli Sloan’in linimentti. Sitä mainostettiin näin:

”Vaivaako teitä reumatismi?
Lopettakaa tuskanne heti.
Sloan’in Linimenttiä käytetään kaikkialla maailmassa Lihas- ja Hermokipua,
Reumatismia, Ischiasta, Lannekipua, venähdyksiä ja Kolauksia vastaan.”

Ote Hota-linimentin reklaamista:

”Iskiakseen HOTA-linimenttiä”

”Heittelehdittekö unettomana vuoteessanne vuoteellanne, kun jalkanne särkee kuin tulessa?
Pääsette tuskasta, kun ryhdytte HOTA-hoitoon.
HOTA-linimentti vilkastuttaa verenkiertoa ja poistaa ruumiista pahan veren aiheuttajat.”

Hota-linimenttiä tunnetumpi oli Hota-pulveri.

Saatavilla on edelleen Ojan isännän muistolinimenttiä,
joka tuoksuu voimakkaalta vanhan ajan linimenttien tapaan.
Muistolinimentti on päivitetty versio tunnetun kansanparantajan,
Ikaalisten Iso-Röyhiön kylässä asuneen Juho Yli-Ojan kehittämästä linimentistä.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.

Kuva © Kirsi Alastalo

Lääkehiilitabletteja on myyty monenlaisissa pakkauksissa.
Nämä pakkaukset ovat 30–40-luvulta.
Lääkehiiltä suositeltiin ripuliin, puhkuun eli kaasuvaivoihin ja myrkytyksiin.

Lääkehiili oli ratkaisevasti hygieenisempää kuin edeltäjänsä.
Vielä runsaat sata vuotta aiemmin lääkkeisiin käytettiin
savupiippuun muodostunutta 'korsteenin nokea'.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.

Kuva © Kirsi Alastalo

Tannopon oli Lääketehdas Orionin tunnettu ripulilääke 50–80-luvuilla.

Tannopon T -lasipullon takana näkyy paperinen käyttöohje, signatuuri.
Niitä käytettiin Suomessa vuoteen 1973.
Jokaisen apteekin signatuuri oli yksilöllinen, eräänlainen oma mainos.

Kasku
Lääkärin sanelusta:
- Vaimon oksentelu hävisi iltapäivällä, samoin mies.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.

Kuva © Kirsi Alastalo

Toisen maailmansodan jälkeen linja-autoliikenne elpyi
ja yksityisautojen määrä lisääntyi vähitellen.
Mäkisillä ja mutkaisilla teillä asianmukaisia lääkkeitä tarvittiin.

Matkapahoinvointilääkkeet otettiin ennen matkalle lähtöä
ja usein niiden haittavaikutuksena oli ajokyvyn heikkeneminen.

Matka- ja Auto-lääkkeet ovat 40–50-luvun vaihteesta.
Silloin suosittiin suomenkielisiä nimiä,
jotka kertoivat lääkkeen käyttötarkoituksen.
Tästä esimerkki on myös kipulääke Kivuton.
Travel-lääke on 60-luvulta.

Kasku
Lääkärin sanelusta:
- Potilas muuttanut Vaasasta Turkuun. Muuten terve.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita
ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.

Kuva © Kirsi Alastalo

Liikahappoisuuteen

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.

Kuva © Kirsi Alastalo

Mainoksen tunnus AV tulee sanoista Apteekkivalmiste.
Näitä valmisteita syntyi apteekkien ja lääketeollisuuden yhteistyö- ja kehityshankkeen tuloksena.
Valmisteen resepti suunniteltiin usein yhteisvoimin ja apteekit tekivät sekoituksia itse reseptien perusteella.

Lääketehtaita olivat esimerkiksi Rohto Tammisaaressa ja Star Tampereella.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.

Tauti ja rohto - hyvät kysymykset ja vielä paremmat vastaukset keskustelun pohjaksi tai mukavaa yhdessäoloon.
Sanastokortteihin.

Sairaalassa

Jo pihalta lyhdyn valo
on sammunut kokonaan.
Ei pimeämpää yötä
voi olla päällä maan.

Minun seinäni takana yskii
kuoleva ihminen.
Minä en ole kuollut vielä,
minä elän ja vapisen.

- Saima Harmaja 1931

(Saima Harmaja kuoli vähän ennen 24-vuotissyntymäpäiväänsä 1937)

Kuva© Kirsi Alastalo

Nämä kofeiinitabletit ovat 50-luvulta.
Silloin kofeiinitabletteja pakattiin usein pahvipakkauksiin.
Monesta asiasta oli sotien jälkeen puutetta.
Myös lääkepakkauksissa käytettiin sitä materiaalia, joka oli saatavana.

Lähes kaikki särky- ja flunssalääkkeet sisälsivät kofeiinia.
Kofeiinilla on piristävä vaikutus, mutta yliannos aiheuttaa päänsärkyä.
Kofeiinitabletteja myydään edelleen, varsinkin opiskelijoille.
Kahvi – eli sen sisältämä kofeiini – parantaa työmuistia ja tarkkaavaisuutta,
mutta teho on lyhytaikainen. Sokeri taas heikentää ikääntyneen muistia.

Yleinen rauhoittava lääke oli valeriaana eli rohtovirmajuuri.
Valeriaanatinktuura oli vahvasti vaikuttava reseptilääke.
Valeriaanaa myydään edelleen.
Unilääkkeenä käytettiin esimerkiksi bromisuoloja ja meprobamaattia.
Unilääkkeiden kauppanimiä olivat Valamin ja Valural.
Niitä myytiin 3 tabletin pakkauksissa, koska jotkut käyttivät niitä liikaa.
Nykyiset unilääkkeet ovat aivan muita aineita.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.

Kuva © Kirsi Alastalo​

Vasemmalla olevat pullot sisältävät boorihappoa ja lysolia.
Molempia käytettiin desinfioimiseen.

Boorihappoa käytetään edelleen esimerkiksi silmien ja korvien tulehduksien hoitoon.
Lysoli oli ensisijaisesti pintojen ja esineiden puhdistusaine.
Sairaaloiden ominaishaju oli Lysolin haju aina 1950-luvulle saakka.

Desinfiointiaineita oli erittäin paljon.
Jodisprii eli joditinktuura oli hyvin yleinen ihon desinfektioaine aina 1960-luvulle saakka.
Se värjäsi ihon ruskeaksi ja saattoi aiheuttaa yliherkkyysoireita.

Keskellä edessä olevan kirjan nimi on ”ENSI APU – Onnettomuuden kohtauksissa ja tappelutantereella.
Lyhyt ohjaus armeliaisuusosastoja ja Parannusjoukkoja varten”.

Oikealla takana oleva sideharso on ommeltu puuvillakankaan sisälle.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.

Kuva © Kirsi Alastalo

Hammaspulveri – Tandpulver on vanhempi tuote, muut ovat 70-luvulta.
Hammaspulveri sisälsi usein liitujauhetta.
Tavallista oli myös jauhettu seepiankuori.
Valkoista seepiankuorta kerättiin rannoilta
ja kuoret olivat peräisin kaskelottien päästä.

Bocosept-annosjauheella ja Ascoxal T -purutableteilla puhdistettiin suu.
Annosjauhe sekoitettiin pieneen määrään vettä ja purskuteltiin.
Purutabletit pureskeltiin hyvin ja syljettiin pois.

Dr. Wernet’s Powder ja Super Wernet ovat jauheita,
joilla hammasproteesi kiinnitettiin.

Appelsiininkukkaöljyä käytetään vartaloöljynä.
Macassar-öljyä käytettiin ”vahvistamaan ja edistämään hiusten kasvua”.

Apteekkien myymiksi kauneudenhoitotuotteiksi voi myös luokitella
kasvojen ihon vaalentamiseen käytetyn valkaisuveden,
ruusuveden, auringonkukkaveden ja viiksivahan.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita
ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.

Kuva © Kirsi Alastalo

Kuvassa on tablettimuotoisia särkylääkkeitä.
Aikaisemmin apteekkareita kutsuttiinkin pillerinpyörittäjiksi *.
30-luvulla keksittiin tablettikone, joka puristi yhden tabletin kerrallaan.
Se oli silloin merkittävä askel lääkevalmistuksessa.
Nämä särkylääkepakkaukset ovat 70-luvulta.

Jo Hippokrates totesi pajun alentavan kuumetta,
mutta vasta 1897 siitä kehitettiin tehokas lääke Aspirin.
Seliran ja Iskial sisältävät myös aspiriinia.

Sananlasku
Aika parantaa haavat.

* Pillerinpyörittäjäksi kutsutaan myös erästä kovakuoriaislajia,
jokapyörittää lehmänlannasta palleroita.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita
ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.

Kasku
Heikki valitti lääkärille, että hänen toista jalkaansa särkee ihan mahdottomasti.
- Ei sille valitettavasti voi mitään. Se johtuu korkeasta iästä, vastasi lääkäri.
- Ei voi olla mahdollista. Tämä toinen jalka on ihan saman ikäinen, vastasi Heikki.

Kuva © Kirsi Alastalo

Tippapullon mekanismi oli kekseliäs, toimiva ja kaunis.
Pullossa ja korkissa oli kummassakin puoliväliin ulottuva ura.
Kun urat olivat samalla kohdalla, tippa tippui pullon nokasta.
Kun urat eivät olleet samalla kohdalla, täsmällisesti hiottu lasi teki pullosta tiiviin.

Moni nestemäinen lääkevalmiste oli vaikea annostella, koska pipettejä ei ollut.
Tippapullosta tiputettaessa tipat olivat hyvin samankokoisia,
joten voimakkaasti vaikuttavien lääkkeiden annostelu oli turvallista ja helppoa.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita
ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.

Kuva © Kirsi Alastalo​

Laksa-suklaa oli tehokas ulostuslääke 60-luvulta.
Suklaa oli houkuttelevina paloina tinapaperiin käärittynä.
Dulcolax ja Metamucil tulivat myöhemmin.
Metamucil on nestettä sitova psylliumin ja dextroosin seos.
Vastaavia tuotteita on edelleen markkinoilla.

Psylliumia eli ratamonsiemenkuitua käytetään nykyään myös leivonnassa.

Stressi, tietyt lääkeaineet ja sairaudet sekä liiallinen istuminen hidastavat suolen toimintaa.
Ummetusta voi ehkäistä liikkumalla säännöllisesti ja käyttämällä runsaasti kuitupitoisia kasviksia.
Nestettä pitää juoda vähintään kaksi litraa joka päivä.
Samalla kannattaa välttää ummetusta aiheuttavia ruoka-aineita kuten banaani ja juustot.
Lääkärin neuvoja ummetuksen hoitoon on Duodecimin Terveyskirjastossa.

Lakritsi, luumut, viikunat ja ksylitoli ovat laksatiiveja.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita
ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.

Kuva © Kirsi Alastalo

Alka-Seltzer-poretabletti oli suosittu tuote.
Sitä käytettiin närästykseen, happovaivoihin
ja se oli särkylääkkeenä vatsalle hellävaraisempi kuin aspiriini.

Leiras teki myös 1950-luvulla Antihappo-nimistä närästyslääkettä.
Se oli kuin toffee-karamelli, joka sisälsi happoa neutraloivia suoloja.

Lubric oli ummetuslääke.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja
siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.

Kasku
Heikki tuli apteekin ovesta ulos juuri, kun hänen ystävänsä Antti osui kohdalle:
- Oletko sairas? kysyi Antti myötätuntoisesti.
- En. Miten niin?
- No, tulit just apteekista.
- Olen minä käynyt hautausmaallakin ja edelleen olen elossa, vastasi Heikki.

Kuva © Kirsi Alastalo

Lasipullossa olevat E-vitamiinitipat ovat vanhempia, muut vitamiinit ovat 60–70 luvuilta.

Usein C-vitamiinia eli askorbiinihappoa tilattiin 1000 kappaleen laatikoissa
ja se pakattiin tölkkeihin apteekeissa (kuvassa takana keskellä).

Esol-pakkauksessa on E-vitamiinihelmiä ja Aesol-pakkauksessa A-vitamiinihelmiä.
Tunnettuja helmivitamiineja ovat myös Vitol ja Devisol.
Hellaksen Jekovit-suklaa oli valkoinen ja makea D-vitamiinivalmiste.
RaMaVit tulee sanoista rautaa, maksaa ja vitamiineja.

D-vitamiini ehkäisi riisitautia ja sitä annettiin yleisesti lapsille.
A-vitamiinin nimi tulee siitä, että vitamiinien nimeäminen 1910-luvulla
aloitettiin aakkosten ensimmäisestä kirjaimesta.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita
ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.

Kuva © Kirsi Alastalo

Voiteet ovat vanhimpia lääkemuotoja, ja niistä käytettiin ennen sanaa salva.

Hyvin varhain ymmärrettiin käyttää voiteita paitsi ihon vaivojen hoitoon,
myös lääkeaineiden välittäjänä ihon kautta.

Vielä 30-luvulla apteekit satsasivat omien näyttävien pakkausten suunnitteluun.

Apteekit valmistivat voiteita itse ja ne pakattiin myyntiin peltirasioihin.

Melkein jokainen apteekki teetti rasiat omalla tunnusmerkillä.

Esimerkiksi sinkkisalvaa käytetään edelleen rauhoittamaan ärtynyttä ihoa.
Vaseliinilla suojataan ärtynyttä tai lievästi vahingoittunutta ihoa.
Boorisalva on antiseptinen salva, joka estää haavoja tulehtumasta.

Kasku
Veteraanin jalkaa särki kovasti ja hän meni lääkäriin. Lääkäri tutki perusteellisesti,
muttei löytänyt särylle syytä. Hän totesi vastaanottoavustajalleen:
- Kyllä meidän pitää lähettää tämä jalka erikoislääkärille.
- Kai minä pääsen mukaan? kysyi veteraani.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita
ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.
Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 2.

Kuvauspaikka Joutsen apteekki, Helsinki

Kuva © Kirsi Alastalo

Emser-suola on 40-luvulta, mutta sitä myydään edelleen.
Se on tehokas aine, jos ääni häviää.
Emser-suola liotettiin maitoon tai veteen.
Sen maku oli aivan järkyttävä ja se oli tarkoitus purskuttelun jälkeen sylkeä pois.
Monet luulivat, että se oli tarkoitus niellä.

Kloropekt-pastillit ja purukumi desinfioivat,
lievittivät yskää ja kurkkukipua sekä raikastivat hengityksen.
Niissä oli klorofylliä eli lehtivihreää.
Klorofylliä käytettiin pahan hajun poistamiseen myös pesuaineissa.
Maun pastilleihin antoi mentoli ja eukalyptus.
Strepsils-tabletteja saa nykyäänkin.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.

Kuva © Kirsi Alastalo

Arabialla oli Kaj Franckin suunnittelema astiasarja kouluja varten. Lautasen käyttöpuolella reunaa kiersi sininen raita. Lautasen alla alaluokkalaisen pujottelema vohvelikankainen ruokaliina. KuvaCC BY 4.0 Outi Mäki, esineet Napialan Wanhassa koulussa, Janakkalassa

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 29
luvussa 9. Armi.

Kuva CC0 Wikimedia Commons

Armi Kuusela ravintola Vaakunan terassilla 1952 Helsinki, Mannerheimintie 9 Kuva CC BY 4.0 Helsingin kaupunginmuseo, Inventaarionro N182639, Finna

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 31 luvussa 9. Armi. Kuva CC0 Wikimedia Commons

Miss Universum Armi Kuusela saapuu Töölön Pallokentälle hänen kunniakseen järjestettyyn Kukkaisjuhlaan Helsingin olympialaisten päättäjäisiltana 03.08.1952 Urheilukatu 5. Paavo Nurmen tie 2. Armin takana portailla samaan Suomen Neito -kilpailuun osallistuneita kansallispukuisia nuoria. Elo-syyskuussa 1952 Armi esiintyi Sotainvalidien Veljesliiton järjestämällä kiertueella 35 paikkakunnalla eri puolilla Suomea yhteensä 60 tilaisuudessa eli saman päivän aikana saattoi olla useita tilaisuuksia ja useilla eri paikkakunnilla. CC BY 4.0 Olympia-kuva Oy, Helsingin kaupunginmuseo, Inventaarionro XLVIII-299, Finna

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay