Kuvat

Napakelkka on kehää kiertävä kelkka, jolle pyörittäjä pystyy antamaan kovat vauhdit.
Pitkä aisa on kiinnitetty pystypuuhun niin, että sitä on helppo pyörittää.
Kuvan kelkka on leikattu muovisesta tynnyristä.
Napakelkkaa kutsutaan myös vipukelkaksi ja hulluksi hevoseksi.
Usein napakelkka rakennetaan järven jäälle.

Sanastoa: rattikelkka, pulkka, mahakelkka, moottorikelkka, potkukelkka, vesikelkka, reki,

Puista, raudoitettua vesikelkkaa käytettiin ennen maatiloilla
ihmisten ja kotieläinten tarvitseman veden siirtoon kaivolta tai avannosta.
Kun vesikelkkaa ei tarvittu maatalouden töissä lapset käyttivät sitä mäenlaskuun
ja hankikannoilla siihen voitiin kiinnittää purje ja viilettää pitkin järven jäätä tai peltoja.

Kuva CC OM

Vaatteita tehtiin paljon itse, mutta varsinkin korjattiin paljon itse.
Jokainen omisti vähemmän vaatekappaleita kuin nykyään on tapana.
Aikuisten vaatteita purettiin ja hyväkuntoisista osista ommeltiin vaatteita lapsille.
Housuihin ommeltiin tarvittaessa polvipaikat, sukat parsittiin
ja kadonneet napit korvattiin uusilla.
Luisia nappeja myytiin pahvilevyihin ommeltuina.

Nappeja valmistettiin myös guttaperkasta.
Samaa muovimaista ainetta käytettiin kengissä,
nukenpäissä ja muissa leluissa, koruissa ja sähkölaitteiden päällisissä.

Sanastoa: puhdetyö, räätäli, kotiompelija, ateljeeompelimo

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen

Liikuntaa ja sosiaalista kanssakäymisrä Nuolikujalla 1979. Kuva ©Pekka Agarth 1979

Aglais io

Neitoperhonen on helppo tunnistaa suurista silmäkuvioista.

Neitoperhonen on maahanmuuttaja.
Se oli vielä 70-luvulla hyvin harvinainen,
mutta se on lisääntynyt ilmaston lämpenemisen myötä viimeisen 30 vuoden aikana
ja on nykyään yksi yleisimmistä perhosista.

Neitoperhonen talvehtii aikuisena kuten sitruuna-, herukkaja nokkosperhonen sekä suruvaippa.
Keväällä se munii nokkosten lehtien alapinnoille ja kuolee.
Kesällä munista kehittyy toukkia,
joille maistuu vain nokkonen – joskus harvoin humala.
Nokkosilla herkuttelun jälkeen toukat koteloituvat isäntäkasvien varsille.

• Tunnistatko perhoslajeja? Mitä eri lajeja muistat?

Laulu Perhonen

LUONTO-kuvapakankuva numero 8

Kuva CC0 Pixabay Couleur

Valmiit kartiomaiset leivät pirtin pöydällä.
Näin leivotuista leivistä on sanottu, että ne on leivottu "nenälleen".

Kuva kuuluu sarjaan Suomi syö ja juo.

CC-BY Kuvaaja Pekka Helin. Keski-Suomen museon kokoelmat

Äiti ja tytär vauvan kanssa Punavuoren lastenneuvolan eteisaulassa
Helsingin Merimiehenkadulla 1951.

CC BY 4.0 Valokuvaaja Sakari Salokangas, Helsingin kaupunginmuseo, Inventaarionumero N192552, Finna

Nuori äiti odottaa vauvansa kanssa vuoroaan Myllykalliontien lastenneuvolassa keväällä 1961.

Lastenneuvolassa seurataan lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä
sekä tuetaan vanhempia heidän huolenpito- ja kasvatustehtävässään.
Neuvolassa pyritään havaitsemaan erityistarpeet mahdollisimman varhain
ja järjestämään tarvittaessa tukea ja apua.
Lapsi saa neuvolassa rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset.

1920-luvulla perustettiin ensimmäiset lastenneuvolat Arvo Ylpön aloitteesta.

Nykyistä äitiys- ja lasteneuvolaa koskevat lait ja oppaat.

Astele, armas pienoinen,
äitisi ohjaa lastaan.
Et voi langeta, lintunen,
äitisi ottaa vastaan.
Lankeatko, no nostetaan,
luonas on auttajoita.
Mutta kun joudut maailmaan,
turhaan huutelet noita:
Siellä ne tökkii toisiaan,
harva on valmis nostamaan.

– H.J. Erkko –

Vuodesta 1938 alkaen Suomessa on jaettu odottaville äideille äitiyspakkauksia,
jotka ovat sisältäneet välttämättömiä vavanhoidossa tarvittavia vaatteita ja tavaroita.
Otteita äitiyspakkauksen historiasta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 9.5.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-25513_3.tif

Miss Universum Armi Kuusela, Helsingin ylipormestari Eero Rydman ja toimittaja Niilo Tarvajärvi Töölön Pallokentällä Armi Kuuselan kunniaksi järjestetyssä Kukkaisjuhlassa Helsingin olympialaisten päättäjäispäivän iltana. Helsinki, Urheilukatu 5. Paavo Nurmen tie 2. CC BY 4.0, Olympia-kuva Oy, Helsingin kaupunginmuseo, Inventaarionumero XLVIII-298, Finna

Niittyhumalaa eli ahoniittyhumalaa on kutsuttu myös kurjenkävyksi.

Niittyhumala kasvaa kosteikoissa, puronvarsilla ja rannoilla,
puistoissa ja tienvarsilla.
Se kestää hyvin tallaamista.

Elias Lönnrotin Suomen Kasviossa (v. 1860) mainitaan niittyhumalasta,
että sitä voi laittaa muserrettuna haavoille
ja käyttää "kurkkuvioissa suun huuhtimeksi”.

Kasvin lehtiä on käytetty salaatteissa,
mutta isoina määrinä se ei ole terveellistä.

Tietoa niittyhumalasta (Prunella vulgaris) Luontoportissa

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay

Parturin niskasuti on säilyttänyt käytännöllisen muotonsa halki vuosikymmenten. Sillä harjataan irralliset hiukset asiakkaan hartioilta ja niskasta. Historiallinen muutos näkyy siinä, että sellainen parturi-kampaaja menettää asiakkaansa, joka käyttää hiusharjansa näin loppuun asti. Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa. Kuva © Emilia Nieminen

Narusta vedettävä puinen lelu.

Kun lelun pyörät pyörivät, kana nokkii.
Video kanan liikkeestä sekä kuvia sen rakenteesta

Alustana vihreäksi maalattu lauta, alla neljä pyörää.
Kana on maalattu vaalean kellertäväksi, heltta punainen, pyrstössä ruskeaa ja valkoista.
Eteenpäin vedettäessä kanan pyrstö ja pää liikkuvat vuorotellen ylös ja alas.

Lelun pituus on 21,50 cm, leveys 7,5 cm ja korkeus 15 cm.

Leikkikaluja Finnassa

CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, TMM18651:12

Nokkonen (Urtica dioica) on yksi hyödyllisimmistä
ja monikäyttöisimmistä villiyrteistä.
Se sisältää piitä, rautaa, A-, B-, E- ja K-vitamiineja.
Nokkosen ravintoaineista Finelissä.
Nokkosesta voi tehdä terveellistä keittoa, muhennosta ja lättyjä.
Lehdet sopivat teehen. Myös siemenet ovat terveellisiä.
Nokkosvesi tekee hyvää tummille ja punaisille hiuksille,
mutta ei sovi vaaleatukkaiselle.

Nokkoskuiduista on kudottu kangasta.
Vihtojakin nokkosista on tehty.

Liotetuista nokkosista saa puutarhaan mainiota lannoitetta.

Nokkosperhonen on yksi Suomen yleisimmistä perhosista.
Sen toukat tarvitsevat ravinnokseen nokkosen lehtiä.

Nokkosihottumaksi kutsutaan iholle nopeasti ilmestyviä
ja melko nopeasti häviäviä paukamia,
jotka muistuttavat nokkoseen koskemisesta nousevia jälkiä.
Paukamien koko vaihtelee parista millimetristä
jopa pariin kymmeneen senttimetriin.
Nokkosihottuma voi johtua esim. viruksesta, allergiasta,
rasituksesta, ruuasta, hikoilusta tai näiden yhdysvaikutuksesta.

Tietoa nokkosesta Luontoportissa
Tietoa nokkosperhosesta Luontoportissa
Tiedoa nokkosihottumasta Duodecimissa

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay

Tämän merimiespukuisen poikanuken on valmistanut Turun Martta-Nukketeollisuus.

Nuken merimieshatussa on teksti Suomen Joutsen.
Jalassa on nahkaiset, mustat kengät.
Valkoisissa liiveissä on valkoiset napit.
Takissa on hopean väriset metallinapit (viisi paria) ja hihoissa sivulla neljä metallinappia.
Vasemmassa hihassa on oranssinkeltainen, ommeltu ankkuri.
Takin edessä puna-valkoinen punottu nyöri.
Merimieskauluksessa on kolme nauhaa.

Hiukset ja kasvot on maalattu massasta tehtyyn päähän.
Nukenpituus on45 cm.

Leikkikaluja Finnassa

Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, TMM21230:34

Emaloitua peltiä oleva leikkikahviastiasto, johon kuuluu kahvikannu, kermakko ja sokerikko sekä 2 kuppia ja 2 lautasta. Astiat ovat ulkopuolelta sinisiä, sisältä valkoisia. Kahvikannussa on kansi, lyhyt nokka ja pyöreä kädensija. Kannu on alaosastaan leveämpi. Sokeriastia on jalallinen, maljamainen astia. Kerma-astiassa on avonainen nokka ja pyöreä kädensija. Leikkikaluja Finnassa Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, TMM17920:4a-d

Högforsin tehtaan valmistama leikkihella.
Sama tehdas, joka valmisti koteihin oikeita helloja,
teki niiden pienoismalleja lapsille.
Lelu ei siis ole lelutehtaan tuotantoa.

Leikkikaluja Finnassa

Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, TMM16239a

Nuken silkkinen käsin ommeltu kaulusröyhelö (pituus 39 cm),
jonka yläreunan nauhakujaan on pujotettu keltainen silkkinauha.
Kaulusröyhelön reunaan on ommeltu kapea vaalea tehdasvalmisteinen pitsi.

Vauvoilla pidettiin ennen tällaisia röyhelökauluksia,
joissa saattoi olla pitsi- tai frivoliteereunus.
Niitä oli helpompi vaihtaa ja pestä kuin nuttuja.
Äitiysavustukseen (äitiyspakkaus) vuonna 1955 sisältyi yksi vauvan röyhelökaulus.

Kuvan kaulusröyhelö on ollut mukana nukkeleikeissä 1940—1959.

Leikkikaluja Finnassa

Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, TMM21176:203

Kuvan maitotonkka on valmistettu alumiinista.
Sen korkeus on 9 cm ja halkaisija 5 cm.
Eri puolella Suomea tonkalle oli eri nimityksiä kuten hinkki, pystö ja pääläri.

Isoissa maitotonkissa maito ennen kuljetettiin maatiloilta meijereihin.
Täydet tonkat vietiin maantien varteen maitolaitureille,
joista ne hevosen rattailla tai autokyydillä noudettiin eteenpäin.

1-3 litran tonkiin perheet kävivät ostamassa maitonsa maatiloilta.

Kun nukkeleikeissä leikittiin kauppaa ja ostettiin nukeille ruokaa,
rahana käytettiin lepän lehtiä.

Leikkikaluja Finnassa

Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, TMM17507:2

Vaaleanpunaisesta voilekankaasta ommeltu nuken hame,
jossa on vaakasuoraan silkkilankaraitoja.

Voile on läpikuultavaa ja kevyttä palttinasidoksista kangasta,
jota käytetään paljon ikkunaverhoissa.

Vyötäröllä neljä ryppylankaa.
Rypytetyt puolipitkät hihat, joissa reunoissa pitsiä.
Samaa pitsiä on ommeltu yläosan koristeeksi.
Kaula-aukko reunustettu kapealla pitsillä.
Takaosassa halkio ylhäällä.
Suljetaan kahdella nepillä.
Mekon pituus on 28 cm.

Leikkikaluja Finnassa

Pienikokoinen lapsen leikkikaluksi tarkoitettu pyykkilauta. Kehikko on raakapuusta valmistettu, keskellä on aaltomaisesta peltilevystä reunapuihin naulaamalla kiinnitetty hankausalusta. Ylälaidassa on pieni puinen kaukalo saippuaa varten. Ollut käytössä 1940-luvulla. Pyykkilaudan korkeus on 32 cm ja leveys 16 cm. Aikuisten pyykkilautoja: kuva 1 ja kuva 2 Leikkikaluja Finnassa Kuva CC BY-ND 4.0, Etelä-Karjalan museo, EKMEKMEE6575:

Teollisesti valmistettu nukenpää. Vartalo tehtiin kankaasta ja täytettiin sahanpurulla tai vanulla.

korkeus 14.50 cm, leima 3200 AM 5 DEP

Leikkikaluja Finnassa

Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, TMM21865:3

Metallijalaksinen nuken kelkka.
Kelkka on valkoiseksi maalattu ja sen kyljissä on punavihreät kukkakuviot.
Työntökahvanvalkoinen kädensija on puuta.
Suurin pituus 82 cm.

Leikkikaluja Finnassa

Free Access - no-reuse Suomen kansallismuseo/ Kansatieteelliset kokoelmat, K9897:109