Kuvat

Emäntä irrottaa taikinaa hierimestä veitsen avulla.

Taikinakorvon vieressä jauhovakka ja äyskäri.

Kuva kuuluu sarjaan Suomi syö ja juo.

CC-BY Kuvaaja Pekka Helin. Keski-Suomen museon kokoelmat

Lahdessa sijaitsee hiihtomuseo.
Museoviraston sivuilta löytyy kuvia ja tietoa erilaisista hiihtovälineistä.

Loimaan Perinnesuksi on suksimuseo,
johon on kerätty esimerkkejälumella
ja jäällä liikkumiseen käytetyistä välineistä ja varusteista.

Ennen käytettiin puusuksia,
jotka ensin tervattiin ja paahdettiin; sen jälkeen voideltiin.

Usein pohjaan hangattiin kynttilää liukasteeksi.

Sompa on sauvan alapään rengas tai levennys,
joka estää sauvan uppoamisen lumeen.
Ennen sompa tehtiin rottinkirenkaasta tai vitsasta ja tuohesta.

Sananlasku
Eteenpäin, sanoi mummo lumessa.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Hiirenvirna (Vicia cracca) on monivuotinen hernekasvi. Se kiipeilee kärhillään toisia kasveja pitkin ja kukkii koko kesän. Hiirenvirna on yksi kaikkein yleisimmistä niittyjen lajeista. Se lisääntyy maarönsyillä ja kasvaa 20–100 cm korkeaksi. Sinivioletit kukat ovat pitkäperäisissä kukinnoissa. Hiirenvirna kasvaa niityillä, tien- ja metsänreunoilla, pientareilla, joutomailla ja rannoilla. Vaikka hiirenvirna on hernekasvi, sen siemeniä ei kannata maistaa, sillä ne ovat lievästi myrkyllisiä. Hiirenvirna on monen päiväperhosen ravintoa. Tietoa eri virnoista Luontoportissa Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay Tapani Hellman

Kuva CC0 Pixabay Mohan Nannapaneni

Työntekijä hiomassa tai kiillottamassa metallikappaleita
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton metalliteostehtaalla Helsingissä 1948.

Metalliteostehdas valmisti mm. myymäläkalusteita osuusliikkeiden tarpeisiin.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7764L

Hirsitalot tilkittiin ennen rahka- tai karhunsammaleilla. Sammal eristää hyvin ja kosteusvaihteluissa se käyttäytyy hirren tapaisesti. Talo ei homehdu. Sanotaan, että hirsitalo hengittää ja siksi siellä on hyvä nukkua.

Koska talot lämmitettiin ennen puilla, tarvittiin korvausilmaa. Sitä tuli ikkunoiden, ovien ja hirsien raoista. Vedon tunnetta vähennettiin räsymatoilla, villasukilla, ryijyillä ja villapeitoilla.

Katoissa on käytetty eristeenä tuohta. Toisin kuin monet nykyiset materiaalit, tuohi kestää vesieristeenä ihmisiän.

Laulu Matalan torpan balladi Laulun sanat

Päivän laskiessa

Muistatteko, kuinka muinoin lasna
Talvihämyn tullen ikkunassa
Istuttihin kanssa siskojen
Syvään tuumien ja tutkien?

Muistatteko, kuinka metsän rantaan
Päivä vaipui niinkuin aalto santaan,
Jälkeen jäi vaan vaahtokuplat sen,
Kultakuplat aallon kultaisen'?

Muistatteko, kuinka kamalasti
Silloin rusko päivän haudan rasti,
Pilvet paloi, hehkui hattarat,
Tulta hyrskyi taivaan rantamat?

Näytti kuin ois ollut meri siellä,
Tulitulva, joka maata niellä
Tahtoi – kas se tänne vyöryvi! –
Kas, jo tuolla kuusi leimahti! –

Muistatteko, kuinka toisihimme
Silloin siskoset me painausimme,
Kuinka hiljaa kuiskittihin vain
Äänin värjyvin ja huohottain'?

Ilmi kuiskittihin kammot rinnan,
Aavistukset alta lammen pinnan,
Unten harmaat pohja-usmat nuo,
Joita nostaa Manan suuri suo.

Muistatteko, kuinka toisihimme
Silloin siskoset me painausimme,
Kunnes äiti armas valon toi
Hämärään ja mieliin levon loi?

- Eino Leino 1897

Kuva © Sastamala Visual Oy

Alces alces

Hirvi on Suomen metsien kookkain nisäkäs.
Sen pääravintoa kesäisin ovat pajut ja lehtipuiden oksat.
Suurta herkkua ovat maitohorsmat.
Syksyllä hirvi syö mustikoita, puolukoita ja varpuja.
Myöhemmin maistuu pihlajan, haavan ja katajan oksat
sekä talvella männyn versot.
Kookas eläin syö noin 20 kg vuorokaudessa,
joten se voi aiheuttaa metsälle isot tuhot.

Hirviurokselle kasvaa joka vuosi uudet sarvet.
Välillä se voi menettää sarvensa toisen uroksen kanssa mitellessä.

Hirvipaisti on terveellistä ja herkullista.
Metsästyksen sivutuotteena saadaan komeita taljoja.

Metsätuhojen lisäksi hirvistä on harmia maanteillä.
Hirvikolareita sattuu joka vuosi noin 2 000.

• Oletko nähnyt hirveä?
• Pidätkö hirven lihasta? Entä taljasta tai sarvista sisustuksessa?

Laulu Hirvenmetsästys & Hirvi ja karhu

LUONTO-kuvapakankuva numero 17

Kuva CC0 Pixabay David Mark

Suomen metsissä asustaa yli 80 000 hirveä. Hirvi aiheuttaa tuhoja taimikoissa. Koivun ja männyn lisäksi se syö mielellään pihlajaa, pajuja, haapaa ja katajaa. Vuosittain Suomessa sattuu yli tuhat hirvikolaria. Hirven metsästysaika on syyskuun viimeisestä viikonlopusta joulukuun puoliväliin. Hirven kaataminen edellyttää metsästyskorttia, hirviseurueen jäsenyyttä, aseenkantolupaa ja hirven kaatolupaa. Hirven liha on vähärasvaista ja terveellistä. Kuva © Sastamala Visual Oy

Työntekijä hitsaamassa putkia yhteen
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton metalliteostehtaalla
Helsingissä 1948.
Metalliteostehdas valmisti mm. myymäläkalusteita
osuusliikkeiden tarpeisiin.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7764R

Hitsaajat työskentelevät konepajoissa, korjaamoillaja rakennustyömailla.
Hitsatessa liitettävät kappaleet sulavat toisiinsa kiinni.
Tavallisia hitsattavia kohteita ovat metalliset levyt, putket ja palkit.

Menetelmiä on monta: kaari-, kaasu-, säde- ja termiittihitsaus,
vastus-, ahjo-, kitka- ja räjähdyshitsaus, ultraääni- ja hybridihitsaus.

Vaikka kaasulla hitsattiin ensimmäistä kertaa vasta 1900-luvun alussa,
hitsauksen historia on tuhansia vuosia vanha,
jos mukaan lasketaan juottamismenetelmät.
Juottamiseksi kutsutaan liittämistä,
jossa vain juotos- eli liitosaine sulaa ja liimaa osat toisiinsa.

Hitsausrobotit on otettu käyttöön 1970-luvulla.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Hiustenkuivaajassa oli ennen puinen kädensija.
Kampaaja saattoi jättää tällaisen käsikuivaajan isomman "luurankokuivaajan" avuksi
puhaltamaan putkistosta ilmaa asiakkaan hiuksiin.
AEG-merkkisiä hiustenkuivaajia ja muuta elektroniikkaa valmistetaan edelleen.

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen

Hiusveden käyttö oli ennen yleistä.
Muotoiluvaahdot ja geelit tulivat vastapaljon myöhemmin.

Brylcreem -niminen hiusrasva oli tunnettu merkki.
Sitä on valmistettu vuodesta 1928.
Se oli varsinkin 50-luvulla hyvin suosittu.
Brylcreem oli kampausgeelin edeltäjä,
jota käytettiin hiusten kiinni pitämiseen.
Brylcreem valmistettiin veden, mineraaliöljyn ja mehiläisvahan sekoituksesta.
Sitä käytettiin ennen myös kenkien putsaamiseen.
Brylcreemistä on tullut rokin ja rockabilly-kulttuurin symboli,
sillä sitä mainostettiin paljon.
Brylcreemiä hierottiin hiuksiin ja hiuspohjaan aamuisin
ja hiusten pesun jälkeen.
Sitä on myynnissä edelleen.

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen

Hiusvesiä on käytetty päänahan verenkierron elvyttämiseen,
hiustenlähdön ehkäisemiseen, hiusten vahvistamiseen ja kosteuttamiseen.

Silvigrin-hiusvesi oli hiustenhoitotuote,
jonka tehtävä oli edistää hiustenkasvua ja tehdä hiuksista pehmeät ja kiiltävät.
Se esti hilseen muodostusta, hillitsi hiustenlähtöä ja piti päänahan terveenä.

Kotikonstina on käytetty mm. kananmunan valkuaista.
Sillä tukka on saatu pysymään ojennuksessa.

Sanastoa hiusrullat, papiljotit, hoitoaine,

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen

Honda E ja Skoda Citigo-e iV ovat kaupunkiajoon suunniteltuja
pieniä ja ketteriä sähköautoja.

Saksassa uuden Hondan saa (vuonna 2020) 30 000€:lla
ja Skodan alle 20 000€:lla.

Lähde HS 14.9.2019 Ilkka Mattila & Kimmo Taskinen: Pakka uusiksi

Kuva © Helsingin Sanomat

Hota-pulveri oli suosittu särkylääke 1960-luvulle asti.
Pulveri sekoitettiin veteen.

Hota-mainos:

"Hota poistaa tuskan ja kuumeen.
Vaaraton Hota-pulveri on erinomainen alkavan taudin ehkäisijä
ja tilapäisen väsymyksen poistaja.
Käyttäkää sitä!"

Hota-mainos:

"Jos aiotte hankkia päänsärkyä, hankkikaa myös lääkettä.
Pitäkää aina mukananne pari lippua Hota-pulveria, niin apu on lähellä.
Se parantaa vaivattomasti ja tehokkaasti niin ”hankittua” päänsärkyä kuin muutakin.
Hota lievittää myös reumaattisia kipuja, kuumetta, rauhattomuutta y.m.s.
Saatavana apteekeista."

Sanastoa apteekki, oire, vaikutus, sivuvaikutus, yhteisvaikutus,
plasebo-vaikutus, mikstuura, rohto, migreeni

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen

Hotelli Torniin avattiin vuonna 1960 uusi mannermainen American Bar,
jossa asiakkaita palvelllaan salin keskelle sijoitetulta pyöreältä baaritiskiltä.
Kuvassa juuri avattu baari.
Helsinki 20.7.1960.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/
Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21942_2.tif

Hotelli-ravintola Carlton Helsingissä täytti 25 vuotta vuonna 1953.
Liittopankin talossa Keskuskadun puolella sijaitsevan hotellin
johtokuntaan kuuluivat Tehilla Monthan ja Liisa Syväri.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 30.9.1953.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r53-2085_1.tif

Huoltoasemien määrä viisinkertaistui 50-luvulla.

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 73
kappaleessa 19. Henkilöautot.

Kuva c Jussi Kangas / Vapriikin kuva-arkisto

Perinteiset huutokaupat käytiin ennen näin:
Meklari nosti kaupattavan esineen korkealle ja pyysi tarjouksia.
Tässä kuvassa voimamies Veikko Salo nostaa huutokaupassa
Kotajärvellä kesäkuussa 1979 vanhan separaattorin korkealle
- mutta ei saanut yhtään huutoa.

Monet meklarit ovat olleet erityisen hyviä suustaan
ja huutokaupat vetivät paljon väkeä paikalle.
Nykyään monet huutokaupat käydään netissä.

Sananlasku
Rehellisyys maan perii.

Kuva ©Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Kotajärvi

Huutokaupassa tavaran tai palvelun hinta määräytyy
ostajien tekemien tarjousten perusteella.
Tavaralla voi olla pohjahinta,
josta lähdetään nostamaan hintaa huutojen perusteella.

Myös palveluita voidaan huutokaupata.
Esimerkiksi vapaaehtoisten työpanoksia voidaan huutokaupata
hoitokodin pihan kunnostamisen tai jonkin hankinnan hyväksi.
Huutokaupattava palvelu voi olla vapaaehtoisen suorittama ikkunanpesu,
kakun leivonta, hartiahieronta, kukkapenkin siistiminen tms.
Leikkimielisesti tapahtumaa kutsutaan "orjamarkkinoiksi".

Kuva © Sastamala Visual Oy

1950-luvun puolivälistä lähtien kouluissa alettiin jakaa Hymypoika- ja Hymytyttö-veistoksia hyvän toveruuden kilvan palkinnoiksi.

Aforismi Elannon saat siitä, mitä ansaitset, mutta elämän saat siitä, mitä annat.

Kuva CC BY 4.0Outi Mäki

Pyöreä pellistä tehty hyrrä, jonka nuppi tehty puusta.
Alaosa on maalaamatonta peltiä ja siinä on neljä pyöreää reikää.
Hyrrän pääliosassa on kuusi painokuvaa:
kissa, istuva poika, koira, pallotteleva poika, hiiri ja tyttö nuken kanssa.

Varresta pumpataan hyrrään vauhtia ja päästetään irti.

Hyrrän korkeus 14,5 cm ja halkaisija 10 cm.

Leikkikaluja Finnassa

Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, TMM20869:2

Suomessa elää 40 hyttyslajia, joista vain muutama laji kiusaa ihmisiä.
Marjastusta häiritsevämetsähyttynen ja soilla elävä korpihyttynen ovat äkäisimpiä.
Muita ovat mm. taigahyttynen, horkkahyttynen,
iso mutta lempeä kirsihyttynen, lintuhyttynen javiemärihyttynen.

Hyttynen käyttää ravinnokseen mettä,
mutta naaraat tarvitsevat munien kehittymiseen nisäkkäiden veren proteiineja.
Urokset eivät ime verta vaan kukkien mettä.

Naaraat kykenevät löytämään ihmisen 100 metrin päästä
hiilidioksidin ja hien perusteella.
Hyttysiä huitomalla hengitys ja hienerityskiihtyy,
mikä vain helpottaa hyttysen toimintaa.
Imukärsässä on 2 putkea. Toista pitkin kulkee veri.
Toista pitkin hyttysen sylki valuu pistokohtaan ja estää verta hyytymästä.
Sylki aiheuttaa iholle kutisevat paukamat, joka on allerginen reaktio.
Niihin voi käyttää hydrokortisonia. Hyttynen voi imeä vertakaksi kertaaoman painonsa.
Veri laukaisee munimisreaktion.
Naaras laskee 50–200 munaa seisovaan, matalaan veteen, ojiin jalammikoihin.

Paras hyttyskarkoite on ihoa suojaava kangas,
jonka alle inisijä ei mistään aukosta pääse.
Vaatteen värillä ei ole merkitystä
(paitsi hirvikärpästen kohdalla; ne rakastavat hirven värisiä vaatteita).
Lapin räkkä tarkoittaa miljardien hyttysten
ja niitä pienempienmäkäräisten ja polttiaisten massaesiintymää,
jollaista ei tavata Etelä-Suomessa käytännössä koskaan.

Uskomus
Kun hyttyset purevat kipeästi, tulee sade.
Jos hyttyset syksyllä survoo likellä maata, ennustaa se lämmintä ilmaa.

Kuva © Sastamala Visual Oy