Arkistot: Kuvat - Sivu 8

Helsinkiläinen taksikuski

Taksinkuljettaja työssään helteisenä päivänä vuonna 1960. Huomaa virkalakki. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/ Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 16.7.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21929_7.tif

Helsinkiläiset nuohoojat

Neljä nuohoojaa sateisena päivänä kerrostalon sisäpihalla Helsingissä 1958.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7615O

Helsinkiläisiä puluja

(Columba livia domestica)

Kaksi sopuisaa pulua eli kesykyyhkyä Esplanadin puiston nurmikolla.

Helsinki 18.5.1960.
Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kasku

- Kuinka kyyhkysiä pyydystetään?
- Ollaan hiljaa kyykyssä ja leikitään leivänmurua.

* * *

Puluäiti huomasi poikasen kakkineen pesään ja sanoi:
- Enkö ole monta kertaa sanonut, että olet jo niin iso, että osaat
mennä Runebergin patsaalle kakkimaan!

* * *

Alakoululainen selitti sanan romanssi:
- Toinen pitää toisesta ja se on semmoista.

Kuva cc Valokuvaaja Seppo Saves. Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma.Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21410_7.tif
http://kuviakaikille.valokuvataiteenmuseo.fi/

Helsinkiläisiä vedenneitoja

Kuva on otettu Hietarannassa eli Hietaniemen uimarannalla. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N159270, Väinö Kannisto, Helsingin kaupunginmuseo 1947.

Helsinkiläislapsia kadunkulmassa

Mäkelänkatu 82-78, Helsinki 1950-luvulla.
Lapsia istumassa jalkakäytävän reunalla
Mäkelänkadun ja Koskelantien risteyksessä.

Kuva CC0 Pixabay

Heteka

Ennen vaahtokumi- ja runkopatjoja suomalaiset nukkuivat hetekoissa.
Niitä valmisti ensimmäisenä Helsingin teräshuonekalutehdas,
josta terässänky sai myös nimensä.

Yksi Veikko Lavin kuuluisista lauluista on nimeltäänSerenadi Hetekalle, jossa sanotaan:

Rautaisessa hetekassa jokainen on maannut, pari ikäpolvea on siinä alun saanut.
...verkkopohja narahteli, rakkaat muistot mieleeni taas toi... koko talo kuuli sen,
kun kylkeä vain käänsi... nukahdettiin oman instrumentin säveliin...

Sananlasku
Niin makaa kuin petaa.
Antaa tulla lunta tuppaa, männää sängyn alle!

Kuva CCO Outi Mäki

Hetekan pääty

Hetekan tärkein ominaisuus, jonka vuoksi sitä arvostettiin,
oli se että luteet ja muut syöpäläiset eivät kyenneet pesiytymään siihen.
Hetekoita mainostettiin narinattomina,
vaikka kyllä niistä ääntä lähti.

Heteka saattoi olla levitettävä:
toinen vuode työnnettiin päiväksi toisen alle
ja saatiin näin huoneeseen tilaa.

Tavallinen patja hetekoissa oli pystyraidallinenflokkipatja
(kuva, Finna/Ilomantsin museosäätiö).
Flokkivanu oli kehräämöistä ja tekstiiliteollisuudesta
ylijäänyttä, revittyä pumpulimaista
ja helposti muotoutuvaa materiaalia (kierrätyskuituvanua),
jokasisälsi puuvillaa ja villaa.
Edelleenkin verhoilijat käyttävät flokkia
ja sitä myydään askartelutarkoituksiin.

-------

Olki oli joskus maaseudulla yleisin patjantäyte
(yleinen vielä 1950-luvulla).
Se oli halpaa ja helppo vaihtaa,
mikä tehtiin noin kerran vuodessa – usein jouluksi.
Patjantäytteiksi valittiin parhaat,
pisimmät ja puhtaimmat rukiin oljet.
Tähkät poistettiin. Patja täytettiin siten,
että olkien paksuimmat tyvipäät aseteltiin
patjan päihin ja pehmeämmät päät keskelle.
Se vähensi pistelyä patjanpäällisen läpi.
Patjapussin suu ommeltiin suurin pistoin kiinni.
Kuva vanhasta olkipatjasta - ajalta ennen hetekoita.

Kuva CCO Outi Mäki

Hetki ennen syyssadetta

Kuva C0 Pixabay

Hevonen metsätöissä

Kirsi Nuutinen on tehnyt Metsätalouden opinnäytetyön (2011) Suomenhevonen metsätyössä – matka historiasta nykypäivään. Se kertoo miehen ja suomenhevosen yhteistyöstä savotoilla ja sodassa. Kuva © Sastamala Visual Oy

Hevonen vetää niittokonetta

Hevonen vetää niittokonetta. Sadonkorjuu alkamassa1940-luvulla. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r42-106_3.tif

Hevosen rattaat Helsingissä 60-luvulla

Pihaidylliä Helsingin vanhassa Hermannissa Violankadulla (Violankatu 2) vuonna 1961. Tallissa hirnui hevonen, rattaat odottivat pihalla. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Eero Häyrinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 18.1.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-23974b_7.tif

Hevosen valjaat

Museoilla on netissä hyvä kokoelma esineiden kuvia, joukossa erilaisia hevosten valjaita.

Sananlasku Kerran ne kiesitkin keikahtaa. Tarkoittaa epäonnistumista Kuvia kieseistä.

Sanastoa kuolaimet, luokki, suitset, länget, mahavyö, työvaljaat, ravivaljaat, aisaremmi, silmälaput, alaremmi, rintaremmi Kuva © Sastamala Visual Oy

Hiekkakakkuja rannalla

Kuva CC0 Pixabay

Hiekkaranta

Tyhjäkin hiekkaranta kuhisee elämää: muurahaisia, hyppyhäntäisiä, hämähäkkejä, surviaisia, hyttysiä, mäkäräisiä ja kovakuoriaisia.

Monesta kansallismaisemasta löytyy hiekkaranta: Kalajoen hiekkasärkät, Yyteri Porissa,
Ruokolahden Huuhanranta Saimaan rannalla, Kokkolan Vattajanniemi Itämeren rannalla,
Pielisen hiekkasaaret Kolilla, Bealdojávri Muotkan erämaassa Inarissa,
Patvinsuon kansallispuiston Suomujärvi Lieksassa (24 km hiekkarantaa),
Hietajärvi Enontekiöllä Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa,
Venäjänhiekka Tiilikkajärven kansallispuistossa.

Rantakasveista kuivattaviksi sopivat monet heinät ja osmankäämit.

Oletko rakentanut hiekkalinnoja?
Oletko löytänyt aarteita hiekan seasta kuten hienoja simpukankuoria, erikoisia kiviä tai meripihkaa?
Miltä hiekka tuntuu varpaiden välissä ja jalkapohjan alla kuumana hellepäivänä
tai sadepäivän jälkeen raskaana ja vettyneenä?
Oletko antanut jaloille hiekkakylpyjä?

Laulu Katson autiota hiekkarantaa & Saariston Sirkka & …rantaan, santaan, muistatkos viel,

LUONTO-kuvapakankuva numero 39

Kuva CC0 Pixabay Sunny1976

Kuva-aiheet

Kuvat