Kahvi Oy julkaisi autosarjan jo vuonna 1938.
Sotavuosina kylkiäisiä ei tarvittu.
Kahvi ja muu tavara meni kaupaksi ilmankin.
Keräilykuvien kultavuodet olivat 50-luvulla.

Sekä pojat että tytöt keräsivät kuvia innolla.
Seitsemän paahtimoa julkaisivat vuosina 1954–1955
yksitoista autoaiheista keräilykuvasarjaa.
Sarjat tekivät tutuksi monet automerkit ja mallit,
joita ei Suomen sora- ja saviteillä näkynyt.
Kuvia liimattiin vihkoihin ja keräilykansioihin.
Keräilykansion sai kaupasta yleensä viittä autonkuvaa vastaan.
Täyteen kerätystä kansiosta saipalkintona leluauton.

Pauligin autoaiheinen keräilysarja oli tunnettu ja suosittu.
Myös muilla paahtimoilla oli omat keräilykorttinsa.
Kahvi Oy julkaisi OKA-kahvin auto- ja kilpavaunusarjoja.
Myös SOK ja Veekoo-Tirronen julkaisivat autosarjoja.
Kesko julkaisi lintuja, perhosia ja muita eläimiä.
K-kahvin liikennetietosarja esitteli liikennemerkkejä.

Oletko kerännyt keräilykuvia? Millaisia?
Onko sinulla vielä jäljellä kuvia tai kansioita?
Kerro lisää.

Tulosta 8 väritettävää autoa: Väritä autoja.

Kuva kuuluu sarjaanKahvimuseon aarteita.
Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 29.
Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 59.

Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.

Kansakouluissa oppilaat laskivat helmitauluilla.
Keskiarvojen laskemisessa opettajat käyttivät apuna tällaisia pahvisia laskukojeita.

Sähköiset laskimet yleistyivät 60-luvulla.

Kuva cc Outi Mäki

Päivänkakkara (Leucanthemum vulgare) on Keski-Suomen maakuntakukka.

Päivänkakkaraa on käytetty ennustamiseen nyppimällä sen terälehtiä
ja laskemalla: rakastaa, ei rakasta, rakastaa, ei rakasta...

Lapsen suusta
Alakoululaisen koevastauksesta:
Kukan osat ovat verhiö, teriö, hetiö, emiö, kukio ja sikiö.

Mielikuvamatka kuvan avulla
Ohjaaja lukee rauhallisesti:
Ota hyvä ja rento asento. Astu sisään kuvaan.

• Mitä näet ympärilläsi?
• Millaisia ääniä kuulet?
• Millaisia tuoksuja tunnet?
• Haluatko koskettaa jotakin?
• Mistä olet tullut tähän paikkaan?
• Tapaat kuvan paikassa henkilön. Mitä häneltä kysyt?
• Miten matkasi tästä jatkuu?

Nocturne

Ruislinnun laulu korvissani,
tähkäpäiden päällä täysikuu,
kesäyön on onni omanani,
kaskisavuun laaksot verhouu.

En ma iloitse, en sure huokaa,
mutta metsän tummuus mulle tuokaa.
Puunto pilven, johon päivä hukkuu,
siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
tuoksut vanamon ja varjot veen
niistä sydämeni laulun teen.

Sulle laulan neiti kesäheinä,
sydämeni suuri hiljaisuus,
uskontoni soipa säveleinä
tammenlehväseppel vehryt uus.

En ma enää aja virvatulta,
ompa kädessäni onnen kulta.
Pienentyy mun ympär elon piiri,
aika seisoo, nukkuu tuuliviiri.
Edessäni hämäräinen tie
tuntemattomahan tupaan vie.

- Eino Leino 1903

Kuva © Sastamala Visual Oy

Lähipäivinä on odotettavissa vaihtelevaa säätä, sadekuuroja ja aurinkoa, kertoi Uuden Suomen kuvateksti kesäkuussa 1960.

Sanonta
Kyllä kesä kuivaa, minkä kasteleekin.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Seppo Saves/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 13.6.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21670_1.tif

Tohmajärvellä Kuva CC0 Pixabay

Sanonta Aamusta päivä jatkuu, ei illasta.

Kuva© Sirpa Pursiainen

Wäinö Sola esittää (1926) Oskar Merikannon säveltämän ja P.J. Hannikaisen sanoittamanlaulun Sä kasvoit neito kaunoinen (Raita tietokanta).

Ennola, Juhana H. (säv.); Pahlman, Emil (sov.) Suomalaista musiikkia vuodelta 1929
1. Introduction ; 2. Suomen salossa / Ennola. 3. Velisurmaaja / trad.
4. Minä seison korkealla vuorella / trad. äänitetty Pariisissa 1929

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kesäinen sadekuuro pääsi yllättämään helteeseen tottuneet pääkaupunkilaiset kesäkuussa 1960. Naiset suojautumassa sateelta Mannerheimintiellä Stockmannin edustalla. Helsinki 7.6.1960. Sananlasku Ei sää sääreen tartu, jos miehessä on menijää. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvapalvelu-sivusto Kuva cc Valokuvaaja Seppo Saves/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21612_1.tif

Kesäpäivän viettoa uimarannalla heinäkuussa 1960. Jäätelö maistui lapsille. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 16.7.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21929_1.tif

Kuva CC0 Pixabay

Syksy sateineen ja tuulineen koettelee jalankulkijoita Keskuskadulla Helsingissä. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Teppo Palho/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-10132_1.tif

Tietoa keto-orvokista (Viola tricolor) Luontoportissa

Kuva CC0 Pixabay

Kettu liikkuu hämärässä ja öisin.

Monissa kansansaduissa esiintyy ovela kettu repolainen,
joka huijaa itseään isompaa karhua tai muita eläimiä.

Nykyään on citykettuja, jotka elävät isoissakin kaupungeissa.
Kettu on mahdollista kesyttää.

Kansanruno
Kettu se tuuti lapsiansa, joita on niin paljon.
Kaksi on karjassa, kaksi on marjassa, kaksi on maltaita jauhamassa.
Seitsemän saunalla, kahdeksan meren rannalla,
ja kolmekymmentä korkeimman vuoren päällä.

Sananlasku
- Jäljestään jäniskin tunnetaan.
- Jäljet johtavat sylttytehtaaseen.
- Kettu ei koskaan jää kahdesti samaan ansaan.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kun maass on hanki ja järvet jäässä...

Sananlasku
Kyllä routa porsaan kotiin ajaa.

Pyry, pyry, pyry hei!
Miksi tuiskus' ovat julmat?
Kiire mulla ompi niin,
kun maat ja metsäkulmat
mun täytyy peittää neitoksiin.
- Martti Helan sanoittamasta ja säveltämästä
alakansakoulun laulusta

Tulosta Eino Leinon runo Sydämeni talvi, kokoelmasta Hiihtäjän virsiä 1900

Kuva © Sastamala Visual Oy

Vulpes vulpes

Kettu on onkaloissa asuva koiraeläin, jonka päävihollinen on kotka.

Kaikkiruokainen kettu on ollut turkiseläin.

Syyhypunkki aiheuttaa ketulle kapia, joka voi tarttua kotieläimiin ja ihmisiin.
Siksi kuolleeseen kettuun ei saa koskea paljain käsin.

Monissa kansansaduissa viekas kettu ottelee karhun ja jäniksen kanssa
viisaudesta, oveluudesta ja nopeudesta.

• Oletko joskus onnistunut näkemään ketun luonnossa?
• Millaisia tunteita kettu tai sen näkeminen sinussa herättää?

Laulu Mummon kanat & Kettu juoksi yli järven & Ketun joululaulu
& Kettu ja tähti & Kettu ja korppi

LUONTO-kuvapakankuva numero 15

Kuva CC0 Pixabay Thomas Wilken

Lapsia Keski-Suomen keuhkotautiparantolassa Muuramessa. Ajankohta 1930 - 1950 -luvut CC0 (Flickr) Suomen valokuvataiteen museo Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_11134A

Suomen kansalliskukka kielo on monivuotinen ruohokasvi. Sen juurakko haaroo tehokkaasti ja kasvusto leviää joka suuntaan. Kieloa kasvaa kuivissa ja tuoreissa kangasmetsissä, harjuilla, metsänreunoissa, kivikkoisilla rinteillä ja pientareilla, lehdoissa ja lehtoniityillä. Sitä on istutettu lukuisiin kotipihoihin ja poimittu moniin morsiuskimppuihin. Kielon hedelmä on pallomainen, oranssin punainen ja mehevän näköinen marja - mutta tappavan myrkyllinen. Myös lehdet ja kukat ovat myrkyllisiä. Kielo kukkii touko–kesäkuussa. Kukissa on voimakas tuoksu. Kielon tieteellinen nimi pohjautuu Raamatun Laulujen lauluun, jossa tyttö vertaa itseään laaksojen liljaan. Tietoa kielosta (Convallaria majalis) Luontoportissa

Convallaria majalis

Kaunis ja hyvältä tuoksuva, mutta myrkyllinen kielo valittiin kansanäänestyksellä Suomen kansalliskukaksi vuonna 1967.
Jos syö kielon kauniita punaisia marjoja yli 10 kappaletta, maksa voi vaurioitua pysyvästi.

Kalliokielo muistuttaa ulkonäöltään kieloa ja sekin on myrkyllinen.

Kymmenen pennin kolikossa, joka oli käytössä vuosina 1990–2001, oli kukkiva kielo.

• Pidätkö kielon tuoksusta? Tuoko se muistoja mieleesi?

Laulu Juhannus on meillä herttainen & Valkoiset kielot & Kielon jäähyväiset & Sataa, sataa ropisee

LUONTO-kuvapakankuva numero 29

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay

Kasku
Rekkakuski meni Kuopiossa baariin ja tilasi kupin kahvia.
- Tullooko pulloo? kysyi myyjä.
- Ei, kun kuppiin! vastasi rekkakuski.

CC0 Pixabay

CC0 Pixabay

Runo

Palvelin minä rikasta miestä

Sanonta
Miestä viedään kuin pässiä narussa.

Kuva © Sastamala Visual Oy​

Kilpisjärvi on kylä ja järvi Enontekiön kunnassa, Suomi-neidon käsivarren peukalossa,
alle 100 km päässä Jäämerestä.

Vuoden keskilämpötila on pakkasen puolella.
Kaamos kestää kaksi kuukautta eikä kesällä aurinko laske kahteen kuukauteen.

Kuvassa näkyy Koltalahti (Golddaluokta) ja Parras.
Kilpisjärven kylästä Koltalahteen kulkee Malla-laiva.
Koltalahdesta on vajaan kolmen kilometrin kävely kolmen valtakunnan rajapyykille.
Suomen, Ruotsin ja Norjan rajapyykki sijaitsee noin 11 km Kilpisjärven kylästä länteen.

• Kuinka pohjoisessa olet käynyt?

Laulu Hiljaa, hiljaa, ilta on & Kilpisjärven mahtava Saana

LUONTO-kuvapakankuva numero 42

Lisätietoa luontoon.fi, kilpisjarvi.fi

Kuva CC0 Pixabay MoonStation