- Etusivu /
- Kuvat
Valitse haluamasi kuvat rastittamalla
Kuva-aiheet
- 1920-luku ja aiemmin (11)
- 1930-luku (38)
- 1940-luku (87)
- 1950-luku (407)
- 1960-luku (132)
- 1970-luku (30)
- 1980-luku (2)
- ammatit (117)
- auto (76)
- eläin (179)
- esine (51)
- evakot (7)
- hevonen (15)
- hygienia (8)
- ilta (32)
- isovanhemmat (16)
- isä (13)
- jauho (4)
- joulu (42)
- juhla (9)
- järvi (92)
- kahvi (50)
- kala (9)
- kalastus (16)
- kauppa (37)
- kesä (222)
- kevät (23)
- kissa (45)
- koira (43)
- koti (14)
- kotityöt (54)
- koulu (64)
- kukka (80)
- kuvataide (2)
- käsityö (35)
- lammas (8)
- lapsi (177)
- leipä (37)
- lelu ja leikki (80)
- lintu (57)
- luonto (141)
- LUONTO-kuvakortit (50)
- maaseutu (40)
- maatila (60)
- maisema (73)
- marja (75)
- matelija (2)
- metsä (39)
- metsästys (3)
- metsätyöt (7)
- mies (140)
- musiikki (17)
- nainen (114)
- nuoruus (23)
- näyttelijä (30)
- opetustaulu (66)
- perhonen (5)
- perinne (17)
- pihapiiri (1)
- postikortti (30)
- presidentti (35)
- puu (47)
- puuteollisuus (1)
- puutyöt (8)
- rakennus (49)
- ruoka (115)
- ryhmä (12)
- sanataide (2)
- sanonta (17)
- sato (7)
- sauna (6)
- sota (18)
- suru (4)
- syksy (74)
- sää (50)
- Taide (346)
- talvi (96)
- tapahtuma (20)
- teknologia (26)
- terveys (10)
- terveys ja sairaus (60)
- tilaisuus (7)
- työnteko (24)
- uni (19)
- urheilu (36)
- vaatehuolto (31)
- vene (36)
- yksinäisyys (13)
- ystävyys (49)
- yö (9)
- äiti (22)
Kuvat
Mustikka eli kangasmustikka

Vaccinium myrtillus
Karhut saavat mustikoista mainiota vitamiinilisää.
Hyvänä vuonna ne voivat syödä monta kymmentä litraa yhdeltä aarilta.
Se tietää talvella syntyville pennuille hyvää rasvaista maitoa.
Luontoretkeilijä saa makoisaa teeainesta mustikan lehdistä.
Tämä opetetaan armeijassakin.
Mustikoista voi tehdä kotiviiniä.
Mustikalla värjätyistä langoista tulee violetteja.
Kehrääjät ja yökköstoukat käyttävät mustikan lehtiä ravinnokseen.
- Miten syöt mustikkaa mieluiten?
- Oletko tehnyt marjaretkiä? Kerro.
- Tykkäätkö mustikkapiirakasta vaniljakastikkeen vai jäätelön kanssa?
Laulu Ollin marjamatka: …Metsä on täynnänsä mustikkaa
& Mustikoita poimin, poimin, poimin & Muistatko muinoin
LUONTO-kuvapakankuva numero 2
Lisätietoja LuontoPortti
Kuva CC0 Pixabay
Mustikkasatoa

Lapsen suusta Mustikat on hyviä, koska niiden sisällä on hilloa. - Pertti 5 v.
Kuva © Sastamala Visual OyMyyntivalttina kauniit kahvipurkit

Pakkauksia käytettiin hyväksi kahvin markkinoinnissa.
Pitkäikäiset peltipurkit olivat myyntivaltti jo 30-luvulla.
Suosittuja olivat myös lahjoiksi valmistetut kahvipurkit,
joissa ei ollut ollenkaan tekstiä.
Siksi monet eivät nykyään tiedä,
että pulleassa ruusupurkissa on ollut kahvia.
Moni tuntee Keskon vaalean purkin 60-luvulta,
jossa on sininen tai punainen ornamenttikuvio.
Kun kannen avaa, niin sisäpuolella lukee “Virkisty K-kahvilla”.
Monissa peltipurkeissa on kirjaimet GWS.
Se on yhtiö, joka saanut alkunsa Helsingin Ullanlinnasta
läkkisepän perustamasta verstaasta vuonna 1876.
Yhtiön nimi on nykyään Oy G. W. Sohlberg Ab.
Yhtiö teki esimerkiksi värikkäitä peltirasioita,
maitotonkkia ja litteitä Auri-taskulamppuja.
Peltipakkaukset olivat yhtiön päätuote
aina 1990-luvulle saakka.
Säilytätkö kahvia erityisessä kahvipurkissa? Millainen se on?
Millaisia ajatuksia vanhan kahvipurkin näkeminen kirpputorilla,
antiikkiliikkeessä tai museossa sinussa herättää?
Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita.
Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.
Mä oksalla ylimmällä

Kesäpäivä Kangasalla -laulun sanat.
Se joka kuuseen kurkottaa katajaan kapsahtaa.
- suomalainen sananlasku
Kuuntele käen kukuntaa ja satakielen laulua.
Kuva © Sastamala Visual Oy
Mäkiautoja

Eläintarhan mäkiautokilpailussa jonotetaan starttivuoroa. Etualalla kilpailujen kansainvälinen vahvistus, Markku Holmström (118) Ruotsin lähetystöstä.
Mäkiautoille järjestettiin myös Suomenmestaruuskilpailuja.
Sananlasku
Ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön.
Harjoitus tekee mestarin.
Lauluja autoista
Pikku-Matin autosta on kumi puhjennut
Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
Kuva cc Valokuvaaja Eero Makkonen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 6.10.1957.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9964_1.tif
Mäkiautokilpailujen katsojia

Innokkaita katsojia poikien mäkiautokilpailussa Helsingin Eläintarhassa lokakuussa 1957.
Mäkiautoilu oli 1950 ja 60-luvuilla yksi suosituimmista kaupunkilaislasten harrastuksista.
Mäkiauto on pyörien päälle tehty rakennelma,
joka liikkuu mäkeä alaspäin pelkän painovoiman avulla.
Siinä ei ole polkimia eikä moottoria,
joten tasaisella maalla se liikkuu vain työntämällä tai vetämällä.
Mäkiautoja rakennettiin itse monenlaisista laudoista ja levyistä.
Usein auton takaosa tehtiin maitokärryistä ja ohjauspyöräksi
- jos vain mahdollista - laitettiin oikean auton ratti
Jarruiksi tuli katajaiset kepit.
Edelleenkin järjestetään kilpailuja, kenen auto rullaa pisimmälle.
Mäkiautoilusta YLEn Elävässä arkistossa videoita ja lisätietoa.
Sananlasku
Auta miestä mäessä, älä mäen alla.
Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
Kuva cc Valokuvaaja Eero Makkonen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 6.10.1957.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9964_3.tif
Naakka

(Corvus monedula)
Kesäkuun alkupuolella järjestetään valtakunnallinenpönttöbongaustapahtuma,
jossa tarkkaillaan kaikkien linnunpönttöjen asukkaita.
Kuva © Ari Ahlfors www.naturephoto.1g.fi
Nailonsukat kuivumassa

Nainen rannalla

Naisten asusteita ja Apu-lehtiä

Monista tavaroista oli vielä 50-luvulla pulaa,
joten nuoriso joutui lainaamaan vanhempiensa asusteita.
50-luvun aikana kuitenkin syntyi teinimuoti,
koska taloudelliset mahdollisuudet paranivat
eikä nuoriso enää halunnut pukeutua samalla tavalla kuin vanhempansa.
Mallia haettiin amerikkalaisista elokuvista.
Tytöillä oli rusetille kietaistu poninhäntä, nilkkasukat ja kellohame.
Naisten pitkien housujen käyttöä ei vielä hyväksytty koulussa paitsi urheilutunneilla.
Kodeissa kiersi myös kotiompelijoita, jotka tekivät vaatteita.
Muotia seurattiin aikakauslehdistä.
Apu-lehti oli perustettu 1933.
Se oli viikoittain ilmestyvä perhe- ja yleisaikakauslehti, joka ilmestyy edelleen.
Muita aikakauslehtiä 50-luvulla olivat Suomen Kuvalehti, Yhteishyvä,
Metsästys & Kalastus, Kotiliesi, Elokuva-aitta, Pirkka, Eeva, Hopeapeili, Seura,
Veikkaaja, Omin Käsin, Parnasso, Uusi Kuvalehti ja Käytännön Maamies.
Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 35.
Kuva © Kirsi Alastalo
Naisten muotia 1958

Naisvoimistelua 1956

Naisten voimisteluesitys renkailla Suurkisojen avajaisissa Helsingin Stadionilla.
Sananlasku
Joka ei nuorena juokse, se vanhanakin konttaa.
Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 28.6.1956.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-6138_7-2.tif
Nalle

Nallen vartalo, pää ja kädet on tehty harmaasta lampaannahasta.
Lampaanvilla on leikeissä kulunut paikoin kokonaan pois.
Jalat on ommeltu ruskeasta sametista.
Nallella on lasisilmät.
Yllään nallella on harmaanruskeasta villalangasta neulotut lyhyet housut,
joissa keltaiset olkaimet ja vyötäröresori.
Sinisessä villaliivissä on kolme punaista nappia.
Nallelelujen täytteenä käytettiin ennen sahanpurua.
Nallen pituus on 43 cm.
Leikkikaluja Finnassa
Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, MM18210:59
Nalle

Kangaspäällysteisen nallekarhun vartalon osat on ommeltu erikseen kaikki omina kappaleinaan.
Ne liikkuvat kiinnityksen varassa.
Raajoissa mustalla langalla ommeltu varpaat.
Kuonon päässä mustalla langalla ommeltu kolmio kirsuna.
Silminä on mustat napit.
Korvat on tehty harmaasta tekonahasta.
Kaulassa nallella on punainen lettinauha.
Nallen korkeus on 50 cm ja leveys 25 cm.
Leikkikaluja Finnassa
CC BY-NC-ND 4.0, Lappeenrannan museot, EKMEKMEE6769:
Nalleja

Kuvan vaalea nalle on 20-luvulta ja se on kokenut evakkotaipaleenkin.
Kiharakarvainen nalle on 50- tai 60-luvulta.
Nallet ovat kuin samoilla kaavoilla tehdyt,
vaikka ikäeroa on kymmeniä vuosia.
Nalle on ollut monen lapsen ensimmäinen lelu.
Kun koulujen välitunneilla hypittiin narua, saatettiin lausua lorua,
jonka mukaan hyppijän piti toimia:
Nallekarhu, nallekarhu, mene sisälle, nosta tassusi,
pyöri ympäri, niiaa, kumarra, potkaise, kiljaise, sano nimesi,
älä mene pois, mene pois!
Vanhat suomalaiset nallet tehtiin usein lampaanturkista.
Nalleja tehtiin myös vanhoista takeista tai kankaista.
Hienoimmat nallet tehtiin mohairista eli angoravuohen villasta kudotusta kankaasta.
Yleisin nallen täyte oli puulastu.
Nalle katsoi maailmaa lasi-, puu- tai nappisilmillä.
Kuono, suu ja tassut kirjailtiin mustalla tai ruskealla langalla.
Muotoiltu kumi- tai muovikuono yleistyi 50-luvun alkupuolelta lähtien.
Joidenkin hyväntekeväisyysjärjestöjen tunnuksissa esiintyy nalle.
Nalle tuo mieleen kaiken sen, mitä lapsena nallelta sai,
eli lämpöä, sympatiaa, rakkautta ja lohtua.
Teddykarhulla on jopa oma kansainvälinen nimikkopäivänsä.
Sitä vietetään lokakuussa.
Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 6.
Kuvauspaikka: Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä, Näyttelykeskus Weegee
Kuva © Kirsi Alastalo