Kuvat

Sananlasku Ei puu ensi lyönnillä kaadu. Kuva © Sastamala Visual Oy

Mielenosoitus yleislakon aikaan Senaatintorilla maaliskuussa 1956. Taustalla näkyy Valtioneuvoston linna. Kuva CC BY 4.0 Juha Jernvall, 1956. Helsingin kaupunginmuseo, inventaarionumero D4298, Finna

Mies ja kolme lasta rannalla Sompasaaressa Helsingissä. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N93489, Helsingin kaupunginmuseo 1950.

Kuva CC0 Pixabay Larisa Koshkina

Vuoden 1956 Miss Suomi, Sirpa Koivu (s. 1938), rokokooasuisine avustajineen valmistautumassa kruunaamaan seuraajansa vuoden 1957 Miss Suomi -kisoissa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Reijo Forsberg/Teppo Palho/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 27.1.1957. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-7769_6.tif

Miss Suomi -kilpailujen kolme kauneinta vuonna 1957, vasemmalla ensimmäinen perintöprinsessa Aira Ikävalko, Miss Suomi Marita Lindahl ja toinen perintöprinsessa Saara Turunen (Helsinki 27.1.1957).

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Reijo Forsberg/Teppo Palho/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-7769_2.tif

Miss Suomi Tarja Nurmi (s. 1938) nousemassa Kar Airin bussiin lähteäkseen Suomi Seuran vieraaksi Tukholmaan edustamaan suomalaista ja turkulaista naiskauneutta. Tarja Nurmi oli miss Suomi kaksi vuotta peräkkäin. Hän esiintyi myös Suomi-filmeissä: mm. elokuvassa Molskis, sanoi Eemeli, molskis! Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 27.2.1959. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-16066_3.tif

Miss Suomi Tarja Nurmi (s. 1938) kaunotarten juhlassa ravintola Fenniassa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Reijo Forsberg/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 15.2.1959. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-15927_1.tif

Runo

Mirri sairastaa

Ikävän nyt kerron teille;
mirri sairastui!
Paha oli ilma eilen,
mirri vilustui.

Nyt on vaivaa ystävällä
– senhän arvaatkin –
kaikk’ on kipeänä hällä,
nenä, varpaatkin.

Minä häntä silittelin,
ei hän hyrrännyt.
Maidollakin mairittelin,
ei hän lerkkinyt.

Äiti makkarankin osti,
mirrilleni vei,
mirri päätänsä vaan nosti,
sanoi: »kiitos, ei!»

Viimein isän tohvelihin
mirri löysi tien;
kävi sinne kyyryksihin
ystäväni pien’.

Sh, sh, lapset, hiljaa aivan,
antaa maata vain.
Uni huomiseksi vaivan
poistaa pienoltain.

Samuli Suomalainen (1850–1907)
Pieni helmivyö: Suomen runoja koulunuorisolle. 1895.
Werner Söderström, Porvoo.

Kissa eri kielillä

Englanti cat, pussy
Ruotsi katt, misse
Norja katt
Tanska kat
Hollanti kat
Saksa katze
Ranska chat
Latvia kakis
Viro kass
Liettua katé
Esperanto kato
Portugali gato
Espanja gato
Italia gatto
Kreikka gáta
Puola kot
Venäjä kot
Turkki kedi
Unkari macska
Japani neko
Latina feles

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva CC0 Pixabay

Tämä muinaismuistokiviröykkiö Hartolankosken Hiukkassaaressa
on viikinkien ensimmäisiä asutuskohteita Suomen alueella.

Muinaismuistokohde on muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaismuisto.

Kuva © Studio-86

Vanha tapa kerätä muistolauseita levisi 50-luvulla koululaisten keskuudessa.
Värssyjä pyydettiin sekä luokkatovereilta että opettajilta.
Kiiltokuvat kirjan omistaja liimasi valmiiksi
tai kirjoittaja valitsi kuvan omasta kokoelmastaan.
Liimapuikkona käytettiin keitettyä, halkaistua perunaa.

Kiiltokuvien aiheina oli usein kukka-asetelmia, enkeleitä, eläimiä, tyttöjä ja poikia.
Käsialan siisteys oli myös tärkeää.

Kaikki osasivat ulkoa muutaman tavallisimman runon tai värssyn.
Monet värssyt liittyivät ystävyyteen tai hyvän onnen toivottamiseen.
Myös aiheiden isänmaallisuus ja uskonnollisuus oli tavallista.

Ruusun sulle antaisin,
mut mistä mä sen saan,
kun halla vei jo kukkaset
ja lumi peitti maan.

Ruusuja poimin,
kukkia kannan,
kauneimmat niistä sinulle annan.

Niin monta pientä lintua,
kuin pääsi yli lentää,
niin monta sull’ on ystävää,
mutt’ muista mua sentään.
Kirjoitti kynä, ohjasin minä, ota selvää sinä.

Värssyjä Vahvikkeen Sanataide-laatikossa
Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 25.

Kuva © Kirsi Alastalo

Kivityöntekijä kiveämässä mukulakivikatua Joensuussa 1956.

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 10.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7495B

Pikakahvi eli murukahvi on teollisesti esikäsiteltyä kahvia,
josta valmistetaan kahvia kuppi kerrallaan.
Pikakahvijauheet tulivat suosituksi 60-luvulla.
Niistä yleisimmät olivat Nescafé ja Maxwell.
Ulkomainen uutuus oli muodikasta.

Suomessa pikakahvia juodaan vähän, mutta
joka kolmas kahvikuppi maailmassa on pikakahvia.

Pikakahvia voi käyttää leivontaan.

Joitko muodikkaasti pikakahvia 60-luvulla?
Milloin on mielestäsi sopiva hetki juoda pikakahvia?
Mitä mieltä olet pikakahvin mausta?

Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita.

Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.

Mannekiini esittelee leninkiä 50-luvulla. Helmassa oli leveyttä ja sen alla alushame. CC BY 4.0 Valokuvaaja Ensio Liesimaa, Helsingin kaupunginmuseo. Kuva Elannon kokoelmasta. FINNA

Mannekiini esittelee iltapukua. Tyylikäs vaikutelma viimeisteltiin käsineillä, jotka sointuivat kenkien sävyihin. CC BY 4.0 Valokuvaaja Ensio Liesimaa, Helsingin kaupunginmuseo, Kuva Elannon kokoelmasta. FINNA

Kun muovailuvahan kauniin värisistä vahapötköistä
oli tarpeeksi kauan muovailtu monenvärisiä töitä,
vahapallot olivat sekoittuneet epämiellyttävän värisiksi möykyiksi
ja ne sisälsivät hiuksia ja muuta roskaa.

Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, muovailuvahat: Napialan Wanha koulu, Janakkala

Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, muovailuvahat: Napialan Wanha koulu, Janakkala

Kuva CC0 Pixabay Pezibear

(Turdus merula)

Mustarasras on Uudenmaan maakuntalintu.

Koiras on kokonaan musta, naaras sen sijaan tumman ruskea.

Mustarastas syö matoja ja hyönteisiä,
mutta sille voi tarjota myös ruuantähteitä, siemeniä, marjoja ja hedelmiä.

Kuuntele mustarastaan lurittelua (Suomen luonnonsuojeluliitto).

Kuva © Sastamala Visual Oy

Lyijykynän lisäksi kirjoittamiseen käytettiin mustekynää.
Metallinen irtoterä kiinnitettiin puiseen varteen.
Terä kastettiin pienessä lasipullossa olevaan musteeseen
ja kirjoitettiin kaunokirjoitusta, jossa oli paljon kaarevia viivoja ja koukeroita.
Yhdellä kastamisella muste riitti vain muutamaan sanaan.
Lopuksi kirjoituksen päälle saatettiin painaa imupaperi, joka kuivasi ylimääräisen värin.

Opettaja jakoi oppilaille isosta pullosta mustetta pienempiin pulloihin, joihin kynät kastettiin.
Vasenkätisillä oli vaikeuksia olla sotkematta märkää tekstiä kämmenen syrjällä.

Alakoulussa ommeltiin käsityötunnilla mustekynän pyyhin.
Siinä oli monta pyöreää flanellitilkkua päällekkäin ja nappi keskellä.
Kuulakärkikynät yleistyivät vasta 1960-luvun lopulla.

Sananlasku
Oppia ikä kaikki.

Aforismi
Ainut pätevä onnistuneen elämän mitta on se välimatka,
joka jää ihmisen kykyjen ja saavutusten väliin.

Askartelua: pensselin ja mustekynän pyyhin

Sanastoa: Akvilan muste, pulpetin mustepullosyvennys, imupaperi, kuivain, kosmoskynä, täytekynä, kuulakärkikynä

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen

Pulpetin kannessa oli kynäkaukalo ja sen vieressä mustepullo. Pahvisessa laatikossa pulpetin sisälläsäilytettiin lyijykynää, kumia, viivoitinta ja väriliituja. Erityisen huolellisesti piti käsitellä metallikärkistä mustekynää, jolla opeteltiin kaunokirjoitusta. Tytöt vertailivat kenellä on kaunein mustekynän pyyhin. Niitä tehtiin leikkaamalla pyöreitä kangastilkkuja, jotka ommeltiin keskeltä yhteen. Koristeeksi laitettiin nappi. Kuva on Muistoissamme 50-luku -kirjassa sivulla 65 kappaleessa 17. Koulu. Kuva © Kirsi Alastalo

Kuva CC0 Pixabay

Mustikassa (Vaccinium myrtillus) on poikkeuksellisen paljon
ihmisen terveyteen positiivisesti vaikuttavia aineita.
Sitran toimeksiannosta tehdyn tutkimuksen mukaan erityisesti vanhukset ja ikääntyvät
sekä tyypin 2 diabeetikot saattaisivat hyötyä mustikan ja mustikkavalmisteiden käytöstä
monella tapaa (silmäongelmat, verisuonivaikutukset).
Mustikka ehkäisee oksidaatiota, vahvistaa verisuonistoa ja parantaa silmän verenkiertoa.
Sillä on positiivinen vaikutus ikään liittyviin silmäongelmiin kuten harmaakaihiin,
silmänpohjan ikärappeumaan ja silmänpainetautiin eli viherkaihiin (glaukoomaan).

Eläinkokeissa mustikka on parantanut sekä muistia että motorisia toimintoja.
Se on suojannut koe-eläimiä Alzheimerin taudin kehittymiseltä.
Mustikka sisältää ravintokuitua sekä luontaisia C- ja E-vitamiineja.
Luonnonmustikassa on antosyaaniyhdisteitä nelinkertaisia määriä
viljeltyyn pensasmustikkaan verrattuna.

Mustikan paras poiminta-aika on heinäkuun loppupuolelta syyskuun alkuun.
Paras satokausi kestää noin kaksi viikkoa.
Runsain sato tulee, jos kukinnan aikaan ei ole yöpakkasia
ja alkukesä on riittävän lämmintä pölyttäjien lentämiseen.
Mustikanvarvut tarvitsevat lumipeitteen talvehtiakseen hyvin.

Sananlasku
Oma maa mansikka, muu maa mustikka.

Kuva © Sastamala Visual Oy