Kuvat

Helsinkiläislapsia lähdössä kesänviettoon lastensiirtoloihin kesäkuussa 1961. Vanhemmat saattelemassa lapsiaan rautatieasemalla.

Sanonta Meitä on moneen junaan, osa jää jo asemalle.

Vanha loru kansakoululaisten muistovihoissa: Kun ukkos huutaa ja lapses parkuu, niin ota huivis ja lähde karkuun.

Lapsus Paikallisjuna kulki aikataulussa. Veturinkuljettajaa epäillään junaliikennejuopumuksesta. - Otsikko Lapin Kansassa

Kasku Matkustaja kysyi Savossa konduktööriltä: - Onko tuolla perässä tilaa? - On siellä tilloo, vuan ku ei oo junnoo, vastasi konduktööri.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 1.6.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-25888_2.tif

Toiminimi Lauri Hongisto oli ruokatavarakauppa pikkukaupungin keskustassa vuosina 1931–1995. Kuva © Sastamala Visual Oy

Isä ja lapset 1950-luvun lähiökerrostalon pihalla.

Osa kuvasarjaa modernista ihanneperheestä.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_1078

Kuva CC0 Outi Mäki

Mendaco oli lääke mm. astman hoitoon.
Sitä mainostettiin näin: "Lääke yskää, hengenahdistusta, hermostuneisuutta, unettomuutta,
huonoa ruoansulatusta, päänsärkyä sekä yleisvoinnin heikentymistä vastaan,
kun niiden aiheuttaja on astma, bronchitis tai heinäkuume".
Heinäkuumeeksi kutsuttiin siitepölyallergiaa ja heinänuhaa.

"Heinäkuume riippuu kasvien kukkimisesta, vaikuttakoonpa sen sitten siitepöly,
ilmaan haihtuneet öljyt tahi muut aineet, jotka kukkiessa syntyvät auringon valon vaikutuksesta,
tahi sitten loiseliöt, jotka siitepölyn mukana tunkeutuvat hengityselimiin.
Kokemus on näyttänyt, että usein kaikki samalla seudulla olevat henkilöt,
joilla on taipumusta heinäkuumeeseen, sairastuvat samana päivänä.
Omituista on, että maalaisrahvas, joka on hyvin paljon tekemisissä kasvikunnan kanssa,
säilyy taudilta, ja että muistakin sairastuvat vain sivistyneet henkilöt,
joten näyttää siltä kuin henkinen työskentely
ja yleinen heikkohermoisuus lisäisi taipumusta heinäkuumeeseen.
Varmaa lääkettä tähän tautiin ei ole olemassa.
Kuitenkin saavat useimmat potilaat helpotusta, jopa muutamat paranevatkin,
kun saadaan nenän alimman kuorikon turvotus sulamaan.
Se, jolla ei ole tilaisuutta muuttaa kukkima-ajaksi pois kotiseudultaan,
välttäköön, mikäli mahdollista, niittyjä, puutarhoja ja vainioita
tahi asettakoon sieraimiinsa puuvillatukon, joka siivilöi ilman, mutta ei estä hengitystä.
Rautatiematkoilla tulee pitää nenäliinaa tahi silkkiharso silmillä.
Asuinhuoneen ikkunat pidettäköön päivin suljettuina."
– Kodin lääkärikirja, 1913

Sanastoa: allergia, lääkäri, pujo, antihistamiini, nokkosrokko

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen

Lapsen suusta Vanhat tädit katselevat mielellään alastomia miehiä. He eivät vain myönnä sitä, kun kysyy. - Toni 7 v.

Kuva © Studio-86

Kuva CC0 Outi Mäki

Kuva CC0 Pixabay Larisa Koshkina

Kuva © Sastamala Visual Oy

Koululaisia mukana maatöissä jatkosodan aikana vuonna 1942.

Kuva Flickr

Vuonna 1955 valmistuneessa Alvar Aallon suunnittelemassa Rautatalossa avattiin vuonna 1960 pysyvä taideteollisuusnäyttely, jossa esiteltiin myös Maija Isolan painettuja kankaita. Kuvassa rouva Maj Ara puhelimessa. Helsinki 8.6.1960. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Mauri Vuorinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21619_2.tif

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay

Mies istuu ulkona ja juo maitoa pullosta

Elannon mainoskuva 1950 -luvulta.

Kuva CC BY 4.0 Helsingin kaupunginmuseo, inventaarionro N92160

Suomessa juodaan maitoa enemmän kuin muualla maailmassa. 50-luvulla, jolloin maidonkulutus oli suurimmillaan, sitä juotiin henkeä kohti melkein litra päivässä. Nykyään sitä kuluu enää kolmasosa tästä. Maito on tärkeä proteiinin lähde. Maidon proteiinit ovat hyvälaatuisia ja hyvin imeytyviä. Proteiinia tarvitaan joka vuorokausi kudosten rakentamiseen ja uusimiseen noin gramma painokiloa kohti. Maidossa on proteiineja noin 3,5gr/100gr. Maaseudulla maidontuotanto on ollut tärkein elinkeino. Se on pitänyt maaseutua asuttuna. Viime vuosina maitotilojen määrä on vähentynyt nopeasti ja jäljelle jäävien koko kasvanut. Vuoden 2015 lopussa maitotilan keskimääräinen koko oli 36 lehmää ja maitotiloja oli yhteensä enää noin 7900. Yksi lehmä lypsää vuodessa keskimäärin yli 8 000 kg maitoa. Jotta lehmä pysyisi lypsävänä, sillä täytyy olla vasikka, jolle se tuottaa maitoa. Kun lehmästä ei enää saada maitoa, se päätyy teuraaksi ja lihat käytetään ravinnoksi. Ennen jääkaappeja kaupunkilaiset kävivät maitokannunsa kanssa maitokaupassa joka päivä. Maaseudulla maitoa säilytettiin maakellarissa.

Maitoauto meijerin lastauslaiturin vieressä. Laiturillameijerin työntekijöitä. Taustalla Elannon leipätehdas Helsingissä.

Maitotonkat ajettiin ennen kuorma-autoilla meijeriin. Samalla kuorma-autolla saatettiin kuljettaa hiekkaakin. Tankkiautot tulivat käyttöön 70-luvulla. Kuvan tankkiauto on Volvo. Kuva ©Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Karkunkylä

Maitoautoa odotellaan helmikuussa 1979.

(Helmikuun puolivälissä 1979 Helsingissä
oli lämpötila -20.9 °C ja lumen syvyys 61 cm.)

Kuva ©Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Karkunkylä

Maitotilan emäntä Kaarina Leikas palaamassa maitoautolta.

Kyljellään olevat tonkat oivat nyt tyhjiä
Pystyssä olevissa tonkissa on kirnupiimää
ja joppia eli kuorittua maitoa vasikoille.

(Joppi = pluttana = kuorittu maito = kurri = huitu = sintu = separoitu maito)

Kuva ©Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Karkunkylä

Kuva CC0 Pixabay

Chamaenerion angustifolium

Maitohorsman lehdistä saa hyvää teetä, mutta ne sopivat myös salaatin joukkoon.
Horsman juuria on joskus kuivattu kahvinkorvikkeeksi.

Maitohorsma ja hyönteiset ovat toisilleen erittäin tärkeitä.
Maitohorsma tarvitsee hyönteisiä pölytykseen,
ja horsmien runsas kukinta taas takaa hyönteisille runsaasti mettä.

Maitohorsma on Etelä-Pohjanmaan maakuntakukka.

• Onko jokin horsman lempinimi sinulle tuttu: horsmo, horsmu, hörsmä,
  hörsmy, forsma, palokukka, tulikukka, rumihinkukka tai rentunruusu?

Laulu Rentun ruusu

LUONTO-kuvapakankuva numero 30

Kuva © Kirsi Alastalo

Maitohorsma on Etelä-Pohjanmaan maakuntakukka
ja vuoden 2019 nimikkoyrtti.
Se levittäytyy tehokkaasti sinne, missä on tilaa kasvaa.
Se viihtyy monenlaisessa maaperässä.

Alkukesästä poimitut maitohorsman lehdet sopivat salaatteihin ja leivän päälle
kuten poimulehti, voikukka, ja mesimarjanlehti.
10-20 cm pitkiä horsman varsia lehtineenvoi paistaa voissa ja syödä kuin parsaa.
Lehdet ovat parhaimmillaan ennen kukintaa.
Ne voidaan kuivata teesekoituksia varten
tai murentaa viherjauheeksi kastikkeisiin, keittoihin sekä pata- ja laatikkoruokiin.
Pula-aikana horsman kuivatuista juurista on valmistettu kahvinkorviketta.

Luonnossa kasvavat yrtit ovat usein paljon ravintorikkaampia
viljeltyihin salaattikasveihin verrattuna.
Ne sisältävät runsaasti mm. ravintokuitua, C- ja E-vitamiinia, beetakaroteenia,
folaattia, kaliumia, kalsiumia, magnesiumia ja mangaania.

Rentun ruusu on Irwin Goodmanin suosituimman laulun nimi.
Hän levytti sen vuonna 1988.

Viime vuosina lupiini on valloittanut horsman kasvualueita tienpientareilla.

Tietoa maitohorsmasta(Chamaenerion angustifolium) Luontoportissa

Kuva © Sastamala Visual Oy

Maitokannut olivat tarpeellisia käyttöesineitä vielä 50-luvulla.
Koska jääkaappia ei ollut, maitoa haettiin päivittäin
tonkalla tai kannulla maatilalta tai kaupasta.
Maaseudulla maito säilytettiin kellarissa,
mutta monessa kaupunkikodissa maitokannua ja voipakettia säilytettiin
kylmällä ilmalla ulko- ja sisäikkunan välissä.
Ruokapöydässä maito kaadettiin kannusta.

60-luvulla maitoa myytiin litran muovipusseissa,
ja käytön jälkeen pusseista virkattiin kasseja ja mattoja.
Nykyiset pahvitölkit otettiin käyttöön vasta 70-luvulla.

Kuvassa on Arabian tehtaan maitokannuja.
Vasemmalla on punainen ja sininen Maisema-kannu.
Kannua koristaa englantilainen maalaismaisema ja kukat.
Vientiin tarkoitettu malli osoittautui myyntimenestykseksi Suomessa
ja sitä valmistettiin pitkään.

Oikealla on puhalluskuvioisia kannuja.
Puhalletussa koristelussa värin voimakkuus vaihtelee pehmeästi.
Kuvioiden aiheina ovat monille tutut rypäle, pääsky ja purjevene.
Arabian vanhat kannut ovat arvokkaita keräilykohteita.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 39.
Muistoissamme 50-luku -kirjassa sivulla 52.

Elannon Läyliäisten Meijerin maitoautonkuljettaja Jussi Ravantti nostaa maitotonkkaa
auton lavalle yhdessä puolisonsa Elsan kanssa
1957 Lopella, Kanta-Hämeessä.