Kuvat

Arvoitus
- Mitä lumiukko haistaa?
- Porkkanan tuoksun

Kuva © Sastamala Visual Oy

Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi 1940-luvulla. Uusi Suomi valitsi kummiperheen, jolle kerätiin rahaa lukijoilta. Tässä kummiperheen lapset tekevät läksyjään kynttilän valossa. Läksyt oli osattava ja opettajan kysymykseenvastattaessa oli noustava seisomaan. Koulumatkat saattoivat olla pitkiä. Ne hiihdettiin tai käveltiin. Kuulakärkikyniä ei ollut vaan kirjoitettiin puuvartisilla mustekynillä. Niissä oli irtoterät. Käsityötunneilla ommeltiin kangastilkuistamustekynän pyyhkimiä. Sota- ja pula-aikana lasten vaatteet valmistettiin usein aikuisten vanhoista kuluneista vaatteista. Polvihousut olivat pienillä pojilla tavalliset. Tyttöjen asuun kuului esiliina. Kouluun, työhön ja juhliin oli jokaiseen oma esiliinansa.

Esiliina etehesi lapsonen laita, liasta se mekkosi varjella taitaa. Sitten on tyttöseni sievä ja siisti, eikä hän esiliinaa sotkea viitsi.

Tytöillä oli tavallisesti pitkät hiukset ja ne pidettiin leteillä, jotkasidottiin silkkinauhalla. Polkkatukan leikkaamisen syy saattoi olla täiden häätämisen helpottaminen. Pojilla ei ollut koskaan pitkiä hiuksia ja monen pojan pää ajeltiin kesäksi vallan kaljuksi. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r40-49-131_5.tif

Tätä valokuvaa voi verrata Eero Järnefeltin kuuluisaan tauluun Kaski,
jossa kaskenpolttajien kanssa hikisessä työssä on pieni tyttö.
Taulu on vuodelta 1893 ja tämä valokuva 70-80-luvuilta.

© Sastamala Visual Oy

Lapsia Pihlajasaaren hiekkarannalla vesiliukumäessä. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N211669, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo 1969.

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay

Poika kiillottamassa kenkää Helsingin rautatieaseman edessä 1950-luvulla.

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 21
luvussa 6. Ahkeraa työntekoa.

Lapsen suusta
Ruumis päättyy kenkiin.
- Anders 5v.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_11347A

Yleisiä leikkejä tarhassa ovat olleet kotileikit, litta ja kirkonrotta, nukkeleikit ja pikkuautoilla ajaminen, vesi- ja hiekkaleikit, kymmenen tikkua laudalla, purkkis, pusuhippa sekä rosvo ja poliisi. Potkulaudat olivat kovassa käytössä. Samoin kaikki kärryt, joilla toista lasta voi vetää tai työntää - kuten kuvassa. Tarhassa pujoteltiin ompelukuvia ja kiiltopaperisuikaleita. Hiekkalaatikolla kaivettiin tunnelia aina Kiinaan asti. Makaroneja pujotettiin lankaan niin, että syntyi kaulakoruja. Keinulla otettiin kovat vauhdit ja hypättiin pituutta. Näytelmiä keksittiin itse ja niitä varten pukeuduttiin roolivaatteisiin. Vehnäjauhosta, suolasta ja vedestä sekoitettiin taikataikinaa. Siitä askarreltiin eläimiä ja helmiä. Välillä väritettiin kuvia tai maalattiin aitaa pelkällä vedellä. Talvisin laskettiin mäkeä, koottiin lumiukkoja ja kasattiin jäätiilistä linnoja. Ne lapset, jotka eivät olleet tarhassa, puuhasivat samoja asioita kotipihoissa ja lähitienoilla. Mitkä näistä puuhista ovat kuuluneet sinun lapsuuteesi? Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 42 kappaleessa 12. Koti ja asuminen. Kuva © Vapriikin kuva-arkisto

Heinäkuussa 1957 valtion kassakriisin vuoksi jäi maksamatta lapsilisiä.
Niitä alettiin suorittaa ensin yli viisilapsisille perheille
ja myöhemmin, kun valtion kassaan tuli rahaa, myös muille.

Kuvassa rouva Miettinen Markku-poikansa kanssa nostaa pääpostissa lapsilisät,
joita virkailija, rouva Rouvari laskee.

Sananlasku
Joka säästää saadessaan, sillä on ottaa tarvitessaan.

Aforismi
Ei se ole rikkain, joka on eniten säästänyt,
ei - se on rikkain, joka on eniten antanut.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/
Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. 8.7.1957.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9236_1.tif

Nuori seuraamassa lasinpuhaltajaa työssään
Nuutajärven lasitehtaalla Urjalassa 1955.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7547C

Tässä pullokorissa on posliini- eli patenttikorkkisia lasipulloja.
Sellaiset ovat olleet käytössä Suomessa 1900-luvun alusta lähtien.
Viimeisimpiä käyttäjiä olivat Pyynikki ja Elanto 1960-luvulla.
Posliinikorkkeja käytettiin kivennäisvesi-, virvoitusjuoma- ja kaljapulloissa.
Korkin päällä voi lukea: Pyynikki, Hartwall, Bock, H:gin virvoke Oy,
Sampo Kokkola, TAK, Mallasjuoma Oy Lahti, juo Tillanderin juomia.

Kumitiivisteitä patenttikorkkeihin on edelleen myynnissä viinitarvikeliikkeissä.

Pohjoismaiden ensimmäinen kivennäisvesien tuotantolaitos oli Victor Hartwallin perustama (1836).
Siellä pullotettiin hiilihapotettua, kivennäisaineita sisältävää ”terveysvettä”.

Nykyään monet sisustamista harrastavat henkilöt etsivät vanhoja pullokoreja kukkapöydiksi ja lehtikoreiksi.

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen

Sananlasku
Älä nuolaise ennen kuin tipahtaa.

Kuva CC0 Pixabay

Koulujen hiihtokilpailut olivat ennen jokavuotinen perinne
ja myös alle kouluikäisille järjestettiin kilpailuja.
Leikkimielinen kisailu nähtiin kasvatuksellisesti hyvänä asiana,
joka opetti lapselle, että elämässä ei aina voi voittaa,
mutta se ei ole mikään katastrofi.

Kuva ©Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Vammaksen hiihtokilpailut Vammalassa.

Äiti ja lapset meressä Pihlajasaaren hiekkarannalla Helsingissä. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N211673, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo 1969.

Keinutuolin sivut ovat hevosen muotoiset,
välissä on selkänojallinen istuin.
Alla on keinutuoleille tyypilliset kaarevat jalakset.
Niiden etuosan välissä on listoista tehty astinlauta lapsen jalkoja varten.

Hevosten päiden välissä sekä jalasten takapäässä poikkipiena.
Hevoset ja istuin selkänojineen maalattu ruskeiksi, jalakset ja astinlauta mustat.
Hevosten selkään on maalattu siniset satulat keltaisine vöineen,
hevosten päihin on maalattu mustat päitset.
Keinutuolin pituus on 100 cm, korkeus 45 cm ja leveys 35 cm.

Leikkikaluja Finnassa

Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, TMM17690:1

Kuvassa on kuuluisia kotimaisia lastenkirjoja sekä ruotsalaisen Astrid Lindgrenin kaksi kirjaa:
Kyllä meillä oli hauskaa (1961) sekä Pikkuveli ja Katto-Kassinen (1956).

Oiva Paloheimon Tirlittan (1953) kertoo orpotytöstä.
Kirjan pohjalta on tehty teatterinäytelmiä, televisiotaltiointi ja elokuva.
Kirjailija Oiva Paloheimo oli itse jäänyt lapsena orvoksi
ja käsitteli orpouden teemaa useissa teoksissaan.

Kansakoulunopettaja Anni Swanin satuja on lukenut monta sukupolvea.
Kuvan kirjat Ollin oppivuodet (1952) ja Tottisalmen perillinen (1951) ovat peräti 7. ja 10. painosta.
Swanin tyttökirjojen sankarittaret, kuten Iris rukka,
olivat itsenäisiä ja omaa päätään käyttäviä tyttöjä.

Anni Polva oli oikealta nimeltään Anni Kyllikki Polviander.
Polva kirjoitti kaikenikäisille lukijoille.
Häneltä julkaistiin 106 kirjaa, mikä tarkoittaa enemmän kuin kaksi kirjaa vuodessa.
Tiina-sarjassa ilmestyi 30 vuoden aikana (1956–1986) peräti 29 kirjaa.
Polvan kirjoja on myyty kolmisen miljoonaa kappaletta.

Taidemaalari Tove Jansson loi muumit kaikenikäisille lukijoille.
Kuvan Taikurin hattu on vuodelta 1956. Jansson kirjoitti mm. kirjat Muumipapan urotyöt,
Vaarallinen juhannus, Muumipappa ja meri, Kuinkas sitten kävikään sekä Muumit ja suuri tuhotulva.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 16.

Kuva © Kirsi Alastalo

Laukon kartano sijaitsee Vesilahdessa Pirkanmaalla.
Se on ollut jo kuusi vuosisataa samalla paikalla Pyhäjärven rannalla.
1970-luvulta lähtien kartano on tunnettu kansainvälisen tason ratsuhevosistaan.

Hevosilla on oma nimipäiväkalenterinsa.
Siinä on 590 nimeä: sekä virallisia suomenhevosten nimiä että lempinimiä.
Kansanomaisia hevostennimiä ovat Harmo, Liinaharja ja Riento.

Elias Lönrot on ollut nuorena ylioppilaana kotiopettajana Laukon kartanossa.

Hevosten ohella Laukko tunnetaan peuroistaan.
1930-luvulla amerikansuomalaiset lähettivät seitsemän valkohäntäpeuraa Laukon silloisille omistajille.
Kartanon tarhasta peurat kotiutuvat Vesilahden metsiin ja lopulta kaikkialle eteläiseen Suomeen.
Kaunis laukonpeura on nykyään Pirkanmaan maakuntaeläin.

”Vuonna 2015 Pirkanmaan maanteillä tapahtui 117 hirvionnettomuutta ja 535 peuraonnettomuutta.
Tosiasiassa peuraonnettomuuksien määrä todennäköisesti on paljon suurempi
kuin poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien tilasto osoittaa.
Poliisi ei ole kahteen vuoteen käynyt tällaisilla onnettomuuspaikoilla,
jos henkilövahinkoja ei ole sattunut.” -Alueviesti 16.10.2017

Kuva © Sastamala Visual Oy

Vuoden 1961 Eurovision laulukilpailun Suomen edustajaksi valittiin sävelmä "Valoa ikkunassa". Laulun esitti Laila Kinnunen (1939-2000) ja sen oli säveltänyt Eino Hurme. Laulukilpailu järjestettiin Cannesissa Ranskassa. (Helsinki 13.2.1961). Laulaja Milana Misic on Laila Kinnusen tytär. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-24300_1.tif

Kesällä 1959 18-vuotias laulaja Paul Anka esiintyi kahtena iltana Linnanmäellä
innokkaiden ihailijoiden edessä (Helsinki 18.8.1959).

Paul Ankan (s. 1941) hittejä olivat mm. You Are My Destiny, Crazy Love, Lonely Boy,
Put Your Head on My Shoulder, My Home Town ja Puppy Love.

Hän myös sävelsi ja sanoitti kappaleita, jotka menestyivät muiden esittämänä.
Tunnetuin niistä on Frank Sinatran tunnuslauluksi muodostunut, Ankan sanoittama My Way.

Paul Ankan musiikkia on YouTubessa ja YLE:n Elävässä arkistossa.

Sananlasku: Kyllä maailmaan ääntä mahtuu.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Seppo Saves/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-18085_6.tif

Ranskalaisia laulelmia esittänyt viihdelaulajatar Seija Lampila (1936-) esiintyi mm. Onni Gideonin, Toivo Kärjen ja Kullervo Linnan orkestereissa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Mauri Vuorinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma 28.9.1959. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-10080_1.tif

Lontoon olympialaisten keihäänheiton kultamitalimies Tapio Rautavaara (1915-1979) jännittää joustaan Helsingin olympiakisojen aattona kotinsa portailla Oulunkylässä. YLE:n Elävässä arkistossa on video urheilukilpailuista, johon Rautavaara osallistui vuonna 1946 (9 min). Tapio Rautavaara oli muusikko, urheilija ja elokuvanäyttelijä. Rautavaara tutustui Reino Helismaahan sodan jälkeen ja yhdessä he tekivät useita, klassikoiksi muuttuneita lauluja kuten Reissumies ja kissa sekä Päivänsäde ja menninkäinen. Rautavaara sävelsi ja sanoitti myös itse. Hänen tunnetuin kappaleensa lienee Isoisän olkihattu. Hänsävelsi P. Mustapään runonSininen uni ja Oiva Paloheimon runon Ontuva Eriksson. Muita tunnettuja Rautavaaran esittämiä kappaleita ovat Korttipakka, Juokse sinä humma, Kulkuri ja joutsen ja Anttilan keväthuumaus. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvapalvelu-sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 16.7.1952. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r52-1677_2.tif

Cygnus cygnus

Suomessa pesii kolme joutsenlajia: laulujoutsen, kyhmyjoutsen ja pikkujoutsen.

Laulujoutsen on suuri valkoinen vesilintu.
Sen siipien kärkiväli on yli 2 m ja painoa 6,5–11,5 kg.

Sotien jälkeen laulujoutsenia oli vain vähän,
mutta nykyään se on yleisin joutsen ja valtaa muilta pesimäalaa.

Joutsen on pariuskollisuuden symboli.
Joutsen perustaa perheen vasta 3–5-vuotiaana pitkän seurustelun jälkeen.
Se etsii uuden kumppanin vain, jos se jää leskeksi.
Joutsenet palaavat joka vuosi tutulle reviirilleen.
Ne puolustavat pesäänsä ja reviiriään aggressiivisesti.

Laulujoutsen on yksi Suomen kansallissymboleista.
Se on rauhoitettu koko maassa.

Laulujoutsenesta YLE:n Elävässä arkistossa

• Oletko nähnyt joutsenen pesän?
• Mikä on mielestäsi kaunein lintulajimme?

Laulu Joutsen & Joutsenet & Kulkuri ja joutsen

LUONTO-kuvapakankuva numero 35

Kuva CC0 Pixabay Schwoaze