Kuvat

Kuva CC0 Pixabay Larisa Koshkina

Kuva © Kirsi ALastalo  

Betula

Suomessa kasvaa rauduskoivu, hieskoivu, vaivaiskoivu, tunturikoivu ja pirkkalankoivu.
Rauduskoivun lehdet ovat soikeammat ja hammastus isompi kuin hieskoivulla.
Sen lehdet ovat pyöreämmät.
Pirkkalankoivu on rauduskoivun muunnos. Sen lehdissä on voimakas sahalaita.
Rauduskoivu on yksi Suomen kansallissymboleista.

Mistä tahansa koivusta voi tulla visakoivu, jos runkoon tulee mutaatio.
Visakoivu jää matalaksi ja sen puuaines on kovaa.

Vaivaiskoivu on pensas, joka kasvaa vain napaan saakka.
Riippakoivuksi kutsutaan koivua, jonka oksat roikkuvat velttoina.

Vihta tehdään keskikesällä rauduskoivusta ja sidotaan vitsaksella.

Mahla alkaa virrata, kun keväällä vedet sulavat ja kasvien vesitalous käynnistyy.
Yhdestä koivusta voi keväällä laskea mahlaa satoja litroja.
Puu ei kärsi, kun huolehtii reiän suojaamisesta laskun jälkeen.

Koivun tuohi on sitkeää, taipuisaa, vedenkestävää ja hyvin säilyvää.
Siitä voi tehdä virsuja, kontteja, koreja, lippoja,
rapapalleja, sormuksia, talojen kattoja ja mämmiropeita.
Mämmille tuohi antaa omanlaisensa maun.
Tuohi on hyvä saunan sytyke.

• Oletko syönyt mämmiä tuohisesta ropeesta?
• Osaatko tehdä vihdan tai vastan? Kumman?

Laulu Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän & Tuuli se taivutti koivun larvan
& Saunavihdat & Rantakoivun alla

LUONTO-kuvapakankuva numero 22

Lisätietoa Luontoportti, Vihdan teko-ohjeita netissä: UPMMETSÄ, Suomen saunaseura, Youtube: vihta, yle: vihta

Kuva CC0 Pixabay

Suuriin taloihin kuten kartanoihin on monesti tehty koivukuja.
On istutettu tien molemmille puolille koivujasuoraan riviin n. 5 metrin välein.

Suomen pisin koivukuja on kaksi kilometriä pitkä.
Se johtaa Halikon kirkon portilta Åminnen eli Joensuun kartanoon.

Nykyään Koivukuja on yleinen kadunnimi.

Arvoitus
Kesän turkki päällä, talvella alaston? Lehtipuu

Aforismi
Tuhannenkin kilometrin matka alkaa yhdestä askelesta.
- Laotse

Tarina Karjalasta 1800-luvulta
Kylään oli tullut korintekijä. Hän istui eräässä saunassa punomassa korejaan.
Ohi kulkevat markkinamiehet pysähtyivät kaivolle juottamaan hevosiaan ja kysyivät:
- Mihin tämä tie menee?
- Mie oon olt täs jo monta viikkoo eikä tää oo mänt mihinkää, vastasi ukko.

Kuva © Studio-86

Kuva CC0 Pixabay David Mark

Kuva Kuvia Suomesta Roine-Piirainen

Kuva CC0 Pixabay

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva © Sastamala Visual Oy

Vankkarakenteisessa ladossa kaikki kala- ja metsästyssaaliit ovat olleet hyvässä turvassa esimerkiksi karhujen varalta.

Verkot, rysät ja merrat tehtiin kotona 1930-luvulle asti. Rysän pituus on 8–10m.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Tämä on Suomen 27 kansallismaisemasta tunnetuin. Koli kohoaa Pielisen rannalta. Tämä maisema on innoittanut Jean Sibeliusta, Eero Järnefeltiä, Pekka Halosta, Juhani Ahoa ja montaa muuta taiteilijaa. Kolin vaarat ovat muinaisen vuorijonon, Karelidien, jäänteitä. Kolilla on eletty metsästämällä ja keräilemällä jo kivikaudella (8000–1900 eaa.). Kolilla on Ukko-niminen luontokeskus. Monissa Koli-kuvissa näkyy komea graniittikallio.

• Mikä Kolin maisemassa puhuttelee?
• Miksi arvelet taiteilijoiden innoittuneen maisemasta?

Laulu On suuri sun rantas autius & Orvon huokaus (Tääl yksinäni laulelen, kun ilta tullut on) & Aamulaulu (Tuhanten rantain...) LUONTO-kuvapakankuva numero 41 Lisätietoa ymparisto.fi, luontoon.fi Kuva CC0 Pixabay

Kolmipyöräisen runko ja ohjaustanko ovat rautaa.
Istuinlautaa on pyöristetty.
Pyörätkin ovat puuta.
Etupyörä kääntyy ja sen keskinavassa on puiset metallivartiset polkimet.
Pyörien keskiosat ja ohjaustangon kahvat on maalattu punaisiksi,
pyörien reunat ja polkimet siniharmaiksi.

Leikkikaluja Finnassa

Kuva CC0 Pixabay Ivabalk

Työntekijä maalaamassa korkokenkää ruiskulla
Aaltosen kenkätehtaalla Tampereella 1959.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7664D

Korpirämeessä on sekä korpien että rämeiden tunnuspiirteitä.
Korpirämeessä kasvaa eniten mäntyjä ja sen lisäksi kuusia ja hieskoivuja.
Puolukoita ja mustikoita löytyy molempia, samoin lakkoja.

Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä Impivaaran maisemassa on Ilvesjärvi
ja sen lähimaisemassa kantoinen aho sekä kuivattavia rämeitä.

Loru

Hus sika metsään!

Hus sika metsään!
Mitä sika metsässä?
Tuomahan marjoja
punaisella pussilla,
sinisellä silkillä,
korialla kontilla,
vaskisella va’illa,
kultaisella kuppisella,
maalatulla maljasella.

Kanteletar

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva © Sirpa Pursiainen

Kuva © Studio-86

Myllyissä jauhettiin jyvistä jauhoa. Kuusamolaisen myllyn rantoja voi katsella panoraamakuvassa RUKAKuusamo-sivustolla. (Tämä kuva ei ole Kuusamosta)

Sananlasku Myötäpäivään myllyt pyörii, vastapäivään vaimot jauhaa.

Lapsus Tutkijalautakunta kaipaa vielä lisää tsunamikokemuksia. - Otsikko Hämeen Sanomissa

Kuva © Sastamala Visual Oy

Äänimaisema (valitse vaihtoehdoista: Waterfall)

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva © Studio-86

Kuva CC0 Pixabay

Einar W Juva - . Merkoski - Alfred Salmela - Eino Keskinen
Kotiseutu ja isänmaa menneinä aikoina
Kuvauksia kansakoulun keskiluokille

liittyy kansakoulun yläluokkien historian oppikirjaan
Isänmaan historia sekä muiden kansojen vaiheita

Kustannusosakeyhtiö Otava & Osakeyhtiö Valistus 1954

Kuva CC0 Outi Mäki: oppikirja Janakkalan Wanhassa koulussa

Suomen Gummitehdas OY:n valmistamaa kotisuihkua mainostettiin saunan korvikkeena.
Sitä suositeltiin käytettäväksi makuuhuoneessa, keittiössä, heinäniityllä ja urheiluharjoitusten jälkeen.
Kotisuihkun etuina mainostettiin roiskumattomuutta ja tukan säilymistä kuivana.
Sanko täytettiin lämpimällä vedellä ja nostettiin pään yläpuolelle.
Johtoletkun pää upotettiin astiaan ja suihkurengas asetettiin olkapäille.
Hana aukaistiin ohjeiden mukaisesti, jolloin vesi valui vartaloa pitkin pesusoikkoon tai maahan.

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen

Kuvassa on kotisuihkun letkut ajalta, jolloin vesi kannettiin kaivolta.

Suomen Gummitehdas OY:n valmistamaa kotisuihkua mainostettiin saunan korvikkeena.
Sitä suositeltiin käytettäväksi makuuhuoneessa, keittiössä, heinäniityllä ja urheiluharjoitusten jälkeen.
Kotisuihkun etuina mainostettiin roiskumattomuutta ja tukan säilymistä kuivana.

Sanko täytettiin lämpimällä vedellä ja nostettiin pään yläpuolelle
esimerkiksi kaapin päälle tai puun oksalle.
Johtoletkun pää upotettiin sankoon ja suihkurengas asetettiin olkapäille.
Hana aukaistiin ohjeiden mukaisesti, jolloin vesi valui vartaloa pitkin pesusoikkoon tai maahan.

Vahvikkeessa on myös letkupakkauksen kansikuva,
josta näkyy, kuinka suihkua käytettiin.

Kuva CC0 Outi Mäki