Kuvat

Presidentti Kyösti Kallio ja marsalkka Mannerheim vastaanottavat sotilasparaatin Suurkirkon portailla Helsingissä 1938. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Maanpuolustuskorkeakoulun kuva-arkisto teemana ”Etulinjasta kotirintamalle 1939–1945”. Maamme-laulun nauhoitus Robert Kajanuksen johtamana vuodelta 1928, säveltänyt FredrikPacius,sovitus Robert Kajanus. (Raita tietokanta) Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r38-369_1.tif

Marsalkka Mannerheim ojentaa lahjaansa 60-vuotismerkkipäiväänsä viettävälle Kenraali Rudolf Waldenille. Maanpuolustuskorkeakoulun kuva-arkisto teemana ”Etulinjasta kotirintamalle 1939–1945”. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Pääministeri Risto Ryti pitää radiopuhetta, jossa hän käsittelee mm. Suomen suhdetta Neuvostoliittoon. Helsinki 18.8.1940. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Suomen armeijan lyhyitä videoita 1940-luvulta: mm. Mannerheim ja Ryti Mikkelissä; yhteistyötä saksalaisten kanssa; Svinhufvud rintamalla; Joukkojen etenemistä; kunniamerkkien jakoa sotilaille; maataloustöitä; rakennustöitä. cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r40-352_1.tif

Vastavalittu Suomen tasavallan presidentti Juho Kusti Paasikivi ja valtioneuvoksetar Alli Paasikivi, keskellä presidentin tytär, arkkitehti Annikki Paasikivi. Paasikivellä oli ensimmäisen vaimonsa Annan kanssa neljä lasta. Anna kuoli 1931 ja kolme vuotta myöhemmin Paasikivi solmi avioliiton Allin kanssa. Suomen armeijan lyhyitä videoita 1940-luvulta: kuvia voi katsoa diaesityksenä, jonka kuvien vaihtumisaikataulun voi itse asettaa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 9.3.1946. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r46-445_2.tif

Presidentti J.K. Paasikivi tervehdyskäynnillä Kaivopuistossa presidentin virasta vetäytyneen Suomen marsalkka Mannerheimin luona. Helsinki 11.3.1946. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r46-444_14.tif

Veteraanit seurustelevat valtiosalissa järjestetyn kahvitilaisuuden aikana eduskunnan 40-vuotisjuhlissa. Vasemmalla 89-vuotias S.N. Rajala Kauhajoelta, 82-vuotias presidentti K.J. Ståhlberg ja 77-vuotias D.J. Kalliokorpi. Helsinki.

Sitaatti Nuoruus on mielentila, se ei riipu kehosta. - ranskalainen Jeanne Louise Calment 122-vuotiaana

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r47-513B_5.tif

Suomen seitsemäs presidentti J.K. Paasikivi ja rouva Alli Paasikivi onnittelukukkineen valitsijamiesvaalin ratkettua. Helsinki 15.2.1950. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r50-1218_4.tif

Presidentti J.K. Paasikivi saattaa rouva Sylvi Kekkosen Valtiosaliin Neuvostoliiton presidentin Kliment Voroshilovin kunniaksi järjestetyille päivällisille. Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 16 luvussa 4. Paasikivestä Kekkoseen. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: D2004_17_r1_r56-6433_5_j1

Tasavallan seitsemäs presidentti J.K. Paasikivi (1870-1956)ja rouva Alli Paasikivi tutustuvat Ateneumissa avattuun Albert Edelfeltin satavuotisnäyttelyyn. Oppaina tohtori Aune Lindström (toinen oik.) ja rehtori Aarne Heinonen (oik.). Paasikiven presidenttikausi oli 1946–1956.

Helsinki 1.10.1954.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r54-2446_1.tif

Vastavalittu tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen poikansa Matin ja tämän puolison Marjan kanssa kotonaan Kampinkatu 4:ssä. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 15.2.1956. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-4995_13.tif

Vastavalittu tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen ottavat vastaan lehdistön ja onnitteluja kotonaan Kampinkatu 4:ssä. Helsinki 15.2.1956. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-4995_12.tif

Kuvassa yliopiston rehtori, professori Edwin Linkomies (vas.) ja tasavallan presidentti Urho Kekkonen tutustumassa Urajärven varastokirjasatoon, oikealla yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitaja Jorma Vallinkoski. Asikkala 16.9.1957.

Sananlasku - Tulee se vahinko viisaallekin, tyhmällä se on aina toisessa kädessä. - Menee se viisaskin vipuun.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Eero Makkonen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9768_2

Yliopiston rehtori, professori Edwin Linkomies (vas.) esittelee tasavallan presidentti Urho Kekkoselle Urajärven varastokirjasaton hyllykköjen mekaniikka, oikealta yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitaja Jorma Vallinkoski ja professori Kustaa Vilkuna. Asikkala 16.9.1957. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Eero Makkonen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9768_1.tif

Vartion yllä lumipuvut.

Porilaisten marssi (Kajanus, Robert (sov.); Kajanus, Robert (joht.),Äänitetty 1928,kansansävelmä.
RAITA - musiikkia vanhoilta äänilevyiltä.

Suomen armeijan kuva-arkisto, joka sisältää 160000 sota-ajan valokuvaa syksyn 1939 ylimääräisistä harjoituksista Lapin sotaan saakka, sisältää kuvia kotirintamalta, sotateollisuudesta, evakoista ja tapahtumista rintamalla. Kuvat ovat vapaasti viriketoimintaan käytettävissä, kun hyväksyt käyttöehdot.

Hautalaulu

Levoton on virta ja vierivä laine,
meri yksin suuri ja meri ihanainen.
Nuku virta helmassa meren.

Tuuli se kulkee ja lentävi lehti.
Onnellinen on se, ken laaksohon ehti.
Nuku lehti helmassa laakson.

Päivä kun nousee, niin sammuvi tähti.
Ei se ijäks sammu, ken elämästä lähti.
Nuku tähti helmassa päivän.

- Eino Leino

Isän kuollessa

Kylmä on hangen kiiltävä pinta,
kylmempi saiturin jäätynyt rinta,
kolkko on lehdetön syksyn lehto,
kylmempi onneton orvon kehto –
kylmempi, kolkompi vielä on varmaan
patsas haudalla taattoni armaan.

- Eino Leino, Maaliskuun lauluja 1896

Kuva © Sastamala Visual Oy

Sitaatti
Olosuhteet eivät tee elämästä sietämätöntä, vaan
merkityksen ja tarkoituksen puuttuminen.
— Viktor Frankl

Suomen armeijan kuva-arkisto sisältää 160000 sota-ajan valokuvaa
syksyn 1939 ylimääräisistä harjoituksista Lapin sotaan saakka.
Arkistossa on kuvia kotirintamalta, sotateollisuudesta, evakoista ja tapahtumista rintamalla.
Kuvat ovat vapaasti viriketoimintaan käytettävissä, kun hyväksyt käyttöehdot.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Suomen sotaveteraaniliitto julkaisee Sotaveteraani-lehteä. Lehden sähköiset versiot ovat kaikkien luettavissa.

Runo Ilman ontuvaa ystävääni, olisimme vain läntisin lääni. Ilman miestä, jonka jalka on nyt puuta, Olis’ arkipäivä kuudes joulukuuta.

Ilman teitä, selvinneitä jostain sieltä, puhuisimme nyt vierasta kieltä. Ilman heitä, joiden ristit ovat puuta, Olis’ arkipäivä kuudes joulukuuta.

- Pertti Mäenpää

Suomen armeijan kuva-arkisto sisältää 160000 sota-ajan valokuvaa syksyn 1939 ylimääräisistä harjoituksista Lapin sotaan saakka. Arkistossa on kuvia kotirintamalta, sotateollisuudesta, evakoista ja tapahtumista rintamalla. Kuvat ovat vapaasti viriketoimintaan käytettävissä, kun hyväksyt käyttöehdot. Öykkösenvaaran sotahistoriallinen reitti esittelee osan noin neljän kilometrin mittaisesta jatkosodan aikaisesta puolustuslinjasta. Sisältää 17 kuvaa selostuksineen. Kuva © Sastamala Visual Oy

Suomen puolustusvoimissa on maavoimat, merivoimat ja ilmavoimat.

Maavoimiin kuuluu 14 (tai 15) joukko-osastoa.
Maavoimat vastaa Suomen maa-alueen puolustamisesta.
Lisäksi maavoimat antaa virka-apua ja tukee muita viranomaisia
yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa.

Merivoimiin kuuluu kaksi merellistä valmiusyhtymää,
puolustusvoimien ainoa ruotsinkielinen joukko-osasto sekä merisotakoulu.

Ilmavoimiin kuuluu ilmasotakoulu, lentosotakoulu sekä kolme lennostoa.

Sotilaspoika Pacius, Fredrik (säv.); Kajanus, Robert (sov.);
Kajanus, Robert (joht.) (1928) Raita - musiikkia vanhoilta äänilevyiltä

Suomen armeijan kuva-arkisto, joka sisältää 160000 sota-ajan valokuvaa
syksyn 1939 ylimääräisistä harjoituksista Lapin sotaan saakka,
sisältää kuvia kotirintamalta, sotateollisuudesta, evakoista ja tapahtumista rintamalla.
Kuvat ovat vapaasti viriketoimintaan käytettävissä, kun hyväksyt käyttöehdot.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Sananlasku
Ei se koira saalista tuo, joka väkisin metsään ajetaan.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Tavallisissa perheissä syötiin jouluisin omenoita ja taval­lisia karamelleja. "Säätyläisperheissä" oli lisäksi marmelaadia, hienoja mantelimakeisia ja suklaakonvehteja. Joissakin perheissä syötiin myös joulurusinoita ja pähkinöitä, viiku­noita ja taateleita sekä kuor­imanteleita. Jos maalla jouluna lähdettiin kylään, otti emäntä mukaan ison nyytil­lisen eväitä. Nyyttiin laitettiin varikko eli hapanimeläleipä ja rieska, pari juustoa ja pari pal­vat­tua lampaanjalkaa. Lisäksi pannukakkoa ja mohvia eli vohvelia. Isäntä varasi tuliaisiksi jouluviinaa ja kotikasvuista tupak­kaa. Enkelikellot -kynttilänjalassa on neljä kuusenkynttilää. Liekeistä nouseva lämmin ilma pyörittää enkeleitä, joihin kiinnitetyt metallilangat helisyttävät kelloja. Enkelikellot on patentoitu jo vuonna 1905. Arvoitus Kulkee maata kuin kuningas, vaeltaa kuin valtaherra, joka vuosi varrotaan köyhimpäänkin kotiin? Joulu

Kasku - Miksi jouluaatto muistuttaa tavallista työpäivää? - Teet itse kaikki työt, mutta lihava mies puvussa saa kaiken kunnian.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Suomen kansallispukukeskus sijaitsee Jyväskylässä Suomen käsityön museossa. Kansallispukujen kuvat ovat netissä keskuksen sivuilla. Helmitrad. sottiisi, Larsen, Willy (sov.); Larsen, Willy (esitt.); Tolonen, O. (esitt.) (1926) Raita - musiikkia vanhoilta äänilevyiltä. Eveliina-polkka, trad polkka, Larsen, Willy (esitt.); Tolonen, O. (esitt.) (1926) Raita - musiikkia vanhoilta äänilevyiltä. Iltamat-nimellä kutsuttiin ennen ohjelmallisia illanviettotilaisuuksia, jotka oli tarkoitettu eri sukupolville. Niitä on järjestetty 1800-luvulta asti. Tavoitteita olivatvalistus, sivistys ja virkistys. Kylätoimikunnat ja järjestöt, urheiluseurat, työväenyhdistykset ja muut yhdistykset sekäosuuskauppaliikekin järjestivät iltamia. Usein tapahtumaan sisältyi puheita, runonlausuntaa, voimisteluesityksiä, sketsejä, leikkejä, yhteislauluja ja lopuksi tanssia. Vuonna 1954 Suomessa järjestettiintuhansia iltamia. Ammattikorkeakoulujen Theseuksesta löytyy iltama-aiheisia opinnäytetöitä. Iltamien järjestämiseen tarvitaan yleisön ja esiintyjien lisäksijärjestysmiehiä jakahvinkaatajia. Kirjallisuutta kansantansseista. Kansantanssimusiikkia kuunneltavina MIDI-tiedostoina

Kasku - Mitä ihmettä vanhat mummot tekee päivätansseissa? - Ne ottaa tilaisuudesta vaarin.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Postiautot eli Posti-ja telelaitoksen linja-autot kuljettivat sekä postia että ihmisiä vuosina 1921-1999.
Postiautoliikenne aloitettiin ensimmäisenä Lapissa Rovaniemen ja Sodankylän välillä.
Vilkkaimmillaan postiautoliikenne oli vuonna1971.
Silloin 420 oranssinväristä linja-autoa ajoi 222 linjaa eri puolilla Suomea.
Nykyään posti kulkee rekkakyydeillä.

Yle Elävä arkisto: Pohjanmaata postiauton ikkunasta 1970-luvulla

Yle Elävä arkisto: Kiertomatka postiautolla Kainuussa ja Koillismaalla 1963

Teeman Elävä arkisto: Postiautolla laskettelemaan tai ladunpäähän.
Nämä lyhytelokuvat esittelevät samalla Suomen eri paikkakuntien
tärkeimpiä nähtävyyksiä (12min, 15min, 10min, 12min, 12min).

Sanonta
Kun Kusti polkee, niin posti kulkee.

Kasku
Savolaismies oli käymässä Helsingissä ja päätti käydä katsomassa Kiasmaa.
Hän kysyi tietä helsinkiläiseltä. Tämä neuvoi:
- Tota katua, ku meet tonne ja siitä sit vasempaan, nii siinä se tulee sua vastaan.
- No, minäpä outtelenniisitten tässä, kun se kerran on tulossa tänne päe.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva © Sastamala Visual Oy

Mies on työnsä näköinen.
- suomalainen sananlasku

Vanhoja sanontoja, joita käytettiin lasten kasvatuksessa:

Kukaan ei kysy, kauanko tätä on tehty, vaan kaikki kysyvät, kuka tämän on tehnyt?

Työ, joka kannattaa tulla tehdyksi, kannattaa tulla tehdyksi hyvin!
(Kaikki mikä kannattaa tehdä, kannattaa tehdä kunnolla.)

Sanastoa alttoviulu, puoliviulu, kokoviulu, Stradivarius, roka, kierukka, kansi, otelauta, tappi, F-aukot, kaula, kielet, leukatuki, jouhet, viola, viuluperhe,

Suomen Kirjallisuuden Seuran (SKS) arkistossa on tallessa satoja lauluvihkoja,
jotka suomalaiset ovat käsin kirjoittaneet 1900-luvun alkuvuosikymmeninä.
Painettuihin lauluvihkoihin ei ollut varaa eikä niitä ollut niin saatavillakaan kuin myöhemmin.
Nuoret istuivat lyijykynän ja mustakantisen vihkon kanssa tilaisuuksissa ja saattoivat käyttää taktiikkaa,
jossa pareittain kirjoitettiin kumpikin laulusta joka toinen säe ylös.
Ne yhdistettiin jälkeenpäin ja saatiin näin koko laulu talteen.
Vihkoja käytettiin mm. lauluilloissa. Kuorolauluharrastuskin oli yleinen.
Sanoja kirjoitettaessa lauluihin liitettiin päivämäärä.
Näin niihin sitoutui samalla muistoja tilanteista, jossa ne oli kirjoitettu.
Nämä muistot nousevat mieleen kymmeniä vuosia myöhemmin lauluja laulettaessa.
Vanhoille lauluille oli tyypillistä tarinallinen juoni kuten lauluissa
Kaksi vanhaa tukkijätkää tai Rosvo-Roope.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Viulun rakentamisessa käytettäviä puulaatuja ovat kuusi, vaahtera ja eebenpuu.
Jousessa on hevosen häntäjouhia tai synteettistä jouhta.
Jouseen hierotaan hartsia sopivan kitkan aikaan saamiseksi.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Hannikaisen veljekset Ade, Alpo, Arvoja Aimoovat kaikki olleet musikaalisia jataitavia käsistään.

Alpo (kuvassa)ja Aimo Hannikainen ovat olleet viulunrakentajia.
Alpo on osallistunut Suomen Viulunrakentajien järjestämiin kilpailuihin saavuttaen useita ensipalkintoja.
Hän on rakentanut myös selloja. Arvo on rakentanut könninkelloja ja saanut niistä kunniamainintoja.

Alpo ja Aimo ovat käyneet Helsingin Kirkkomusiikkiopiston javalmistuneet kanttoreiksi.
He ovat toimineet myös musiikinopettajina ja kuoronjohtajina.

Alpon pojat Antti, Raimo ja Heikki soittavat viulua Tampere Filharmoniassa, Markku on viulunsoiton opettaja.
Tytär Helena on toiminut yli30 vuotta Yleisradiossa klassisen musiikin ohjelmien toimittajana.

Kaikilla viidellä lapsella on isänsä tekemä viulu.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Viulun rakentamisessa tarvitaan pieniä, teräviä työkaluja: kovertimia, höyliä, kourutalttoja. Kuva © Sastamala Visual Oy

Hitsaajat työskentelevät konepajoissa, korjaamoillaja rakennustyömailla.
Hitsatessa liitettävät kappaleet sulavat toisiinsa kiinni.
Tavallisia hitsattavia kohteita ovat metalliset levyt, putket ja palkit.

Menetelmiä on monta: kaari-, kaasu-, säde- ja termiittihitsaus,
vastus-, ahjo-, kitka- ja räjähdyshitsaus, ultraääni- ja hybridihitsaus.

Vaikka kaasulla hitsattiin ensimmäistä kertaa vasta 1900-luvun alussa,
hitsauksen historia on tuhansia vuosia vanha,
jos mukaan lasketaan juottamismenetelmät.
Juottamiseksi kutsutaan liittämistä,
jossa vain juotos- eli liitosaine sulaa ja liimaa osat toisiinsa.

Hitsausrobotit on otettu käyttöön 1970-luvulla.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Rallit.fi-sivustolta voi tarkistaa, missä ja milloin ajetaan MM-rallia tai SM-rallia tai niiden osakilpailuja. Sieltä löytyy pistetilanteet ja kuljettajien nimet. Sivustolla voi myös katsella rallivideoita ja testata tietojaan rallivisassa.

Sananlasku Maltti on valttia.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Auton perusteellinen kunnostus menossa.

Suomalaisia automainoksia 60- ja 70-luvuilta: video 11 minuuttia.

Sananlasku
Eipä olla ensi kertaa pappia kyydissä. Tarkoittaa: Tehtävä on jo aivan tuttu.

Laulu
Kesällä töitä teki maalari, kesällä töitä teki hanslankari...

Kuva © Sastamala Visual Oy

Suomenkielen professori, akateemikko Pertti Virtaranta (1918 - 1997) kädessään vanha laatikkokamera.

Nykyään on olemassa digikameroita, web-kameroita, riistakameroita, videokameroita,
valvontakameroita, lämpökameroita, taskukameroita, piilokameroita ja kelikameroita.

Kamera voi olla silmälaseissa, rannekellossa, vyössä,
otsalla, kypärässä, kännykässä ja täppärissä eli tabletissa.

Suomessa on paljon web-kameroita, joiden kuvaa voi seurata netissä,
esim. monen kaupungin keskustassa ja laskettelurinteissä.
Virtuaalikirkot lähettävät jumalanpalveluksia ja konsertteja eri puolilta Suomea.
Kelikameroita voi etsiä paikkakunnittain.
Googlaa: web-kamera + paikkakunta tai aihe.

Kasku
Savolaisakka meni valokuvaajalle. Kuvaaja kysyi:
- Otetaanko rintakuva?
- Saeshan tuo piäkii olla mukana, tuumasi akka.

Aforismi
Onnistuja on hän, joka pitää kiinni vanhasta niin kauan kuin se on hyvää
ja tarttuu kiinni uuteen heti, kun se on parempaa.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Panssarintorjuntatykki PST Suomen armeijan kuva-arkisto, joka sisältää 160000 sota-ajan valokuvaa syksyn 1939 ylimääräisistä harjoituksista Lapin sotaan saakka, sisältää kuvia kotirintamalta, sotateollisuudesta, evakoista ja tapahtumista rintamalla. Kuvat ovat vapaasti viriketoimintaan käytettävissä, kun hyväksyt käyttöehdot. Karamellitehdas Ipnos myi 1930-luvulla Ilmantorjuntatykki-rasiaa. Kuva © Sastamala Visual Oy

Suomen metsissä asustaa yli 80 000 hirveä. Hirvi aiheuttaa tuhoja taimikoissa. Koivun ja männyn lisäksi se syö mielellään pihlajaa, pajuja, haapaa ja katajaa. Vuosittain Suomessa sattuu yli tuhat hirvikolaria. Hirven metsästysaika on syyskuun viimeisestä viikonlopusta joulukuun puoliväliin. Hirven kaataminen edellyttää metsästyskorttia, hirviseurueen jäsenyyttä, aseenkantolupaa ja hirven kaatolupaa. Hirven liha on vähärasvaista ja terveellistä. Kuva © Sastamala Visual Oy

Suomen Metsästäjäliiton sivustolla on tietoa metsästykseen käytettävistä aseista ja mm. riistaruokien reseptejä. Kuva © Sastamala Visual Oy

Sanonta Pohojanmaalta
Son hartioosta kiinni, jos sukset ei luista.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Marssi aamupalalle Kuva © Sastamala Visual Oy

Meno kuumasta saunasta avantoon tai lumihankeen laittaa sydämen jyskyttämään lujasti.

Saunaa on Suomessa käytetty peseytymiseen, synnyttämiseen, kuppaamiseen,
maltaiden kuivatukseen ja makkaran palvaamiseen.

Sananlasku
Jos ei sauna, viina ja terva auta, niin tauti on kuolemaksi.
Ihmisen pää on kuin sauna; jos pidät liian kauan ovea auki, karkaa lämpö sisältä.
Sauna on köyhän apteekki.

Sanastoa savusauna, juhannussauna, joulusauna, helluntaisauna,
morsiussauna, yhteissauna, infrapunasauna,

Kuva © Sastamala Visual Oy

Lapsen suusta Vanhat tädit katselevat mielellään alastomia miehiä. He eivät vain myönnä sitä, kun kysyy. - Toni 7 v.

Kuva © Studio-86

Terva on veneen pinnassa käytännöllinen, sillä se korjaa itse pikkuvauriot sulaessaan auringon lämmössä. Se imeytyy myös kolhujen reunoilta paljastuneeseen puuhun. Vaatetuksen suhteen tämä aiheuttaa vähän varovaisuutta. Pehmennyt terva tartuu myös kankaaseen.

Sananlasku - Liikkuu kuin täi tervassa. - Menee kuin terva kuivaan puuhun. - Jos mitä teet, tee tervan kanssa.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Eri tervalaatujen kuivumisaika vaihtelee. Hyvälaatuinen aito hautaterva saattaa kuivua istumiskelpoiseksi parissa kolmessa päivässä. Kuva © Sastamala Visual Oy

Sananlasku Ei puu ensi lyönnillä kaadu. Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva © Sastamala Visual Oy

Suomessa juodaan maitoa enemmän kuin muualla maailmassa. 50-luvulla, jolloin maidonkulutus oli suurimmillaan, sitä juotiin henkeä kohti melkein litra päivässä. Nykyään sitä kuluu enää kolmasosa tästä. Maito on tärkeä proteiinin lähde. Maidon proteiinit ovat hyvälaatuisia ja hyvin imeytyviä. Proteiinia tarvitaan joka vuorokausi kudosten rakentamiseen ja uusimiseen noin gramma painokiloa kohti. Maidossa on proteiineja noin 3,5gr/100gr. Maaseudulla maidontuotanto on ollut tärkein elinkeino. Se on pitänyt maaseutua asuttuna. Viime vuosina maitotilojen määrä on vähentynyt nopeasti ja jäljelle jäävien koko kasvanut. Vuoden 2015 lopussa maitotilan keskimääräinen koko oli 36 lehmää ja maitotiloja oli yhteensä enää noin 7900. Yksi lehmä lypsää vuodessa keskimäärin yli 8 000 kg maitoa. Jotta lehmä pysyisi lypsävänä, sillä täytyy olla vasikka, jolle se tuottaa maitoa. Kun lehmästä ei enää saada maitoa, se päätyy teuraaksi ja lihat käytetään ravinnoksi. Ennen jääkaappeja kaupunkilaiset kävivät maitokannunsa kanssa maitokaupassa joka päivä. Maaseudulla maitoa säilytettiin maakellarissa.

Lapsen suusta
Ihmisen tärkein osa on nenä, koska se on keskellä päätä.
- Anton 4 v.

Arvoitus
Aamulla neljällä jalalla, päivällä kahdella jalalla, illalla kolmella jalalla. (ihminen)

Sananlasku
- Parraton suutelu on kuin suolaton muna.
- Ei parta pahoille kasva, turpajouhet joutaville.

Aforismi
Muille ihmisille aiheuttamamme ilon määrä on suoraan verrannollinen
sisällämme tuntemaamme tyytyväisyyden määrään.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Hevosen perässä oli leveä harava, haravakone. Hevosen kävellessä harava keräsi kasan heiniä, nousi ylös ja aloitti uuden kasan keräämisen. Kuvassa mies tupakka suussa ohjaa hevosta, mikä on kevyttä työtä ja naiset nostavat heinää seipäille, joka on aika raskasta työtä.

Sananlasku Ahkeruus on onnen äiti, sillä on vara vaivassakin.

Vanha loru Amalia armas, kippuravarvas, käsillänsä käveli ja heiniä söi.

Tästä lorusta on paljon muunnelmia. Tempon tavaratalo avattiin Tampereella 1939. Tempo mainosti: Amalia armas, paleleeko varvas, ostetaankos Temposta tallukkaat?

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 20 luvussa 6. Ahkeraa työntekoa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r42-102_1.tif