Kuvat

Surviaissääsken toukat ovat väriltään kirkkaanpunaisia ja monien kalalajien mieliruokaa.
Siksi ne ovat hyviä pilkkisyöttejä.
Toukat syövät veden pohjalle laskeutunutta kuollutta eloperäistä ainetta.

Sääski munii veden pinnalle.
Nuoret toukat uivat vedessä, mutta vanhemmiten ne kaivautuvat pohjaan ja koteloituvat sinne.
Aikuiset yksilöt nousevat pinnalle ja lähtevät lentoon.

Sananlasku
Kun on kesä ja kärpäsiä, niin on köyhälläkin ystäviä.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Perhosista tietoa ja kuvia Luontoportissa. Päiväperhosia on Suomessa noin 130 lajia. Yöperhosia on yli 2000. Suomen kansallisperhoseksi valittiin vuonna 2017 yleisöäänestyksellä paatsamasinisiipi. Sitä äänesti 36 500 ihmistä. Paatsamasinisiipi muistuttaa kuvan perhosta. Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kangassinisiipi (Plebeius argus) lentelee Suomessa kesä-elokuussa.
Se on erittäin uskollinen syntymäseuduilleen
eikä yleensä lennäkoskaan yli 50 m päähän kuoriutumispaikastaan.

Toukka koteloituu muurahaispesään.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) vie poikasilleen saalista,
joka todennäköisimmin on pieni nisäkäs,pikkulintu tai sisilisko.

- Kuinka sinä saatoit tehdä minulle tämän, niiskutti haukkatyttö.
- Kuinka monta kertaa minun täytyy sanoa: minä en ole mennyt kihloihin.
Tuo kirottu rengas on lintutieteellisen seuran temppuja.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Dendrocopos major

Käpytikka pesii kaikenlaisissa metsissä. Sen soidinrummutus on helppo tunnistaa.
Käpytikka rummuttaa kuivien oksien lisäksi tolppien metallisuojuksia
jalampunkupuja, joissa onhyvä kaikupohja.

Sananlasku
Kyllä luonto tikanpojan puuhun ajaa.

Kuva © Studio-86

Pyrstö on pystyssä. Siitä näkee, että tämä lintu on soidinvireessä.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Peippo (Fringilla Coelebs)

Lapsen suusta
Pikkupoika katseli peipposia lintulaudalla. Joukkoon lennähti viherpeippo.
- Äiti, tule katsomaan! Täällä on raaka varpunen!

Kuva © Sastamala Visual Oy

(Pica pica)

Harakka ei ole rauhoitettu lintu, mutta sille on määrätty pesimärauha. Etelä-Suomessa harakan pesintä alkaa huhtikuun alussa, mutta kaupunkioloissa se voi ryhtyä pesimäpuuhiin jo maaliskuussa.

Harakka voi keräillä kiiltäviä esineitä pesäänsä.

Tietoja ja kuvia harakasta Luontoportin sivustolla.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Tetrao urogallus

Kaupungeissa ja maaseudulla elävä varpunen syö hyönteisiä, perhosia, toukkia, siemeniä ja viljaa.

Sakari Topelius kirjoitti Varpunen jouluaamuna -runon vuosi Rafael-poikansa kuoleman jälkeen.

Pasi Jääskeläinen lausuu runon varpusesta vuonna 1909 (Raita tietokanta).

Kasku - Mitä varpunen tekee kirjastossa?
- Etsii lukutoukkia.

Kasku - Mikä on kissojen lempijoululaulu?
- Varpunen jouluaamuna

Kuva © Sastamala Visual Oy

Motacilla alba

Västäräkki on Pirkanmaan maakuntalintu.

Kuu kiurusta kesään,

puoli kuuta peipposesta,

västäräkistä vähäsen,

pääskysestä ei päivääkään.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva © Sastamala Visual Oy

Lapsen suusta
Ihmisen tärkein osa on nenä, koska se on keskellä päätä.
- Anton 4 v.

Arvoitus
Aamulla neljällä jalalla, päivällä kahdella jalalla, illalla kolmella jalalla. (ihminen)

Sananlasku
- Parraton suutelu on kuin suolaton muna.
- Ei parta pahoille kasva, turpajouhet joutaville.

Aforismi
Muille ihmisille aiheuttamamme ilon määrä on suoraan verrannollinen
sisällämme tuntemaamme tyytyväisyyden määrään.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Runo Tuku, tuku lampaitani, kili, kili kiliäni, päkä, päkä puskuripässiä, päkä, päkä pässiäni.

Aurinko maille laskehtii, kussapa kultani viipyypi. Kyllä me tavataan huomenna toisemme suurella salolla.

Tuku, tuku lampaitani, kili, kili kiliäni, päkä, päkä puskuripässiä, päkä, päkä pässiäni.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Sananlasku
Vuosi vanhan vanhentaa, kaksi lapsen kasvattaa.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Lapsen suusta
Olen perinyt silmät isältä ja hiukset äidiltä.
Toppatakin olen perinyt naapurilta.
- Saara 7v.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kävelysilta vie Naantalin Muumimaailmaan.

Tove Jansson(1914–2001) loi kuuluisiksi tulleet Muumihahmot.
Ensimmäinen kirja ilmestyi 1945 ja nykyään käännöksiä voi lukea yli 30 kielellä.

Muumimuseo sijaitsee Tampereella Tampere-talossa.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Sananlasku

Katso lasta kaksi vuotta. Jos et katso kahta vuotta, katsot koko ikäsi.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Sananlasku
Ken toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva © Sastamala Visual Oy

Ruuhi voi olla tasapohjainen puinen lautavene tai puunrungosta koverrettu palkomainen vene. Ruuhet ovat ihmisen vanhimpia vesikulkuneuvoja. Niitä on tehty kaikkialla maapallolla. Niitä valmistetaan edelleenkin monilla maailman syrjäisillä seuduilla. Kuva © Sastamala Visual Oy

Kaloista tietoa LuontoPortti. Kalastussanonnoilla aivojumppaa ja jutunjuurta Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva © Sastamala Visual Oy

Ahven on Suomen yleisin kalalaji ja maamme kansalliskala.
Siitä tulee hyvä kalakukko
Ruodot pehmenevät syötäviksi 4-5 tunnin paistamisen aikana.
Kalaa pitäisi syödä vähintään kaksi kertaa viikossa.

Kalan ikä voidaan laskea suomujen vuosirenkaista
samalla periaatteella kuin puiden ikä rungon vuosirenkaista.
Kesällä kalan kasvu on nopeaa ja suomuihin muodostuu
leveitä, vaaleita kasvuvyöhykkeitä.
Talvisina muodostuvat vyöhykkeet ovat kapeita ja tummia.
Leveä ja kapea vyöhyke muodostavat siten yhdessä vuosirenkaan.

Kokeile määrittää hauen tai lahnan ikä.
Irrota suomu kylkiviivan alapuolelta, kalan peräaukon ja vatsaevien väliseltä alueelta.
Pidä sitä pinseteillä valoa vasten ja suurennuslasin avulla laske vuosirenkaiden määrä.
Sampi voi elää yli 100 vuotiaaksi.

Kalatalouden keskusliitolta löytyy kala-aiheisia pelejä ja paljon tietoa suomalaisista kaloista.
Kalojen tunnistamisessa auttaa Luontoportin kalaopas.

Arvoitus
Kaksi nälkäistä toisiaan narraa? Onkija ja kala

Kuva © Sastamala Visual Oy

Mato-onkeen tarvitaan vavaksi nuoren puun (pihlaja) oksaton runko tai bambun varsi. Siimana käytettiin ennen kalalankaa, nykyään nailonsiimaa. Lisäksi tarvitaan koho, paino ja koukku. Paino sidotaan koukun ja kohon väliin. Ilman sitä koukku ei uppoa veteen. Perinteinen koho on melko pullea, kilpakoho suipompi. Syöttinä on käytetty kastematoja (onkiliero), taikinan tai levänpalasta, keitettyä makaroonia, hyönteisiä ja etanoita. Mato-ongella nousee kiiskiä, särkiä, lahnoja,säynäviä ja salakkaa.

Arvoitus Ei lähde vuolemalla, nuolemalla eikä luudalla lakaisemalla. (auringon valo lattialla)

Kuva © Sastamala Visual Oy

Tämä supisuomalainen näkymä muistuttaa Albert Edelfeltin maalaustaLeikkiviä poikia rannalla (vuodelta 1884).
Tuo Edelfeltin maalaus äänestettiin vuonna 2013 Suomen kaikkien aikojen merkittävimmäksi maalaukseksi.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva © Sastamala Visual Oy

Sanonta

Kuin kala kuivalla maalla. (ei tunne ollenkaan oloaan kotoisaksi)
Jos musta kissa juoksee tien yli, pitää sylkäistä kolme kertaa. Muuten se tietää jotain pahaa.

Kissa kun silmiä pesee yli korvan, siis saajaa kalloi,
a kun käpäliää vaan pureksii, siis ei tule mittää.
Siis sanotaan vielä:
Yli korvais, kissasein,
Siulle pää, miulle häntä
ja keskipaikka kattilaan!

- Suomen kansan vanhat runot

Kissojen kanssa vietetty aika ei ole koskaan hukkaan heitettyä aikaa.
- Sigmund Freud

Kuva © Sastamala Visual Oy