Vuonna 1956 alkoi kesäkuun 9. päivänä helleaalto. Parhaimmillaan elohopea nousi Helsingissä 29 + asteeseen. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/ Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 12.6.1956. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-6022_2.tif

Kesäpäivän viettoa Hietalahden uimarannalla Helsingissä heinäkuussa 1960. Helsinki 16.7.1960. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21929_4.tif http://kuviakaikille.valokuvataiteenmuseo.fi/

Vanha loru
Ukko se istui uunilla,
piipunnysä huulilla,
kyseli kylän ämmiltä,
että onkos siellä saunassa lämmintä.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Saunavihdat

Lapsoset ketterät kotihaasta
koivuista oksat taittaa.
Noistapa nopsilla käsillänsä
saunahan vihdat laittaa.
Lauteilla saunan kotoisen
taas illalla kylpy maittaa.

Pehmyt on lapsista aina vihta
äiti jos vihtomassa.
Lämpöinen löyly on kotisaunan,
toisin on vierahassa.
Jospahan säilyis' äidin lapset
kylmältä maailmassa!
Sanat M.Konttinen
Kansansävelmä
Vanha kansakoululaulu: tulostettavat sanat ja soinnut

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kesäpäivä Kangasalla -laulun sanat.

Se joka kuuseen kurkottaa katajaan kapsahtaa.
- suomalainen sananlasku

Kuuntele käen kukuntaa ja satakielen laulua.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Arvoitus
Kannettava väsyy, mutta ei kantaja. (Vastaus: vene ja soutaja)

Sananlasku
Vain tyynessä vedessä voi taivas kuvastua.

Rauha

Mitä on nää tuoksut mun ympärilläin?
Mitä on tämä hiljaisuus?
Mitä tietävi rauha mun sydämessäin,
tää suuri ja outo ja uus?

Minä kuulen, kuink’ kukkaset kasvavat
ja metsässä puhuvat puut.
Minä luulen, nyt kypsyvät unelmat
ja toivot ja tou’ot muut.

Kaikk’ on niin hiljaa mun ympärilläin,
kaikk’ on niin hellää ja hyvää.
Kukat suuret mun aukeevat sydämessäin
ja tuoksuvat rauhaa syvää.

- Eino Leino (1898) kokoelmassa Sata ja yksi laulua

Rannalla

Ihanat vaaleat pilvet
liukuvat taivaalla.
Hiljaa ja lumoavasti
laulaa ulappa.

Aaltojen hyväilyistä
hiekka on väsynyt.
Tulisit aivan hiljaa
tulisit juuri nyt –

- Saima Harmaja 17.3.1930

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuukalenterista voi tarkistaa, milloin kuu näkyy kokonaan.

Sanonta Kuu on nuorten miesten aurinko.

Vanha uskomus Jos näkee tähden lennon, niin saa toivoa ja se toteutuu.

Kasku Puhelin soi aamuyöstä ja herätetty tiuskaisi: - Mitä sinä keskellä yötä säikyttelet ihmisiä? - En saanut unta. Ajattelin kysyä, oletko sinä saanut unen päästä kiinni.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Ohitusleikkauksen jälkeen lääkäri sanoi 90-vuotiaalle Ollille, jonka mökki sijaitsi saaressa: - Tänä kesänä et souda metriäkään! Kesän jälkeen lääkäri kyseli, kuinka kesä oli mennyt ja oliko ohjetta noudatettu. - En soutanut, huopasin vaan, vastasi Olli.

Sananlasku Tyynessä vedessä suuret kalat kutevat. Tyynet vedet ovat syvimmät.

Arvoitus Koko kesän tanssii ja leikkii, talveksi muotonsa peittää. Mikä se on? (Järvi)

Kuva © Sastamala Visual Oy

Aamu

Aamun kirkkaus on niinkuin laulu.
Itse taivas lepää järvessä.
Liikkumatta, autuaina pilvet
uneksivat ilman äärillä.

Kaislat välkkyy kastepisaroista,

metsä hymyy läpi kyynelten.
Kaukaa, helisten ja värähdellen
rastaan huilu jumalallinen.

- Saima Harmaja 10.6.1931

Kuva © Sastamala Visual Oy

(Larus canus)

Lokit elävät usein suurissa yhdyskunnissa, joissa on mukana useita lajeja. Ne voivat lentää päivittäin kymmeniä kilometrejä. Ne syövät pikkukaloja, pikkujyrsijöitä, surviaissääskiä, lentomuurahaisia ja kastematoja. Suurikokoisemmat lajit syövät haaskoja, kalaa, jätteitä, lintujen poikasia ja -munia sekä pieniä vesilintuja.

Linnut tekevät yksinkertaisen pesän kasveista matalan kasvillisuuden joukkoon.

Kalalokin sukulaisia ovat naurulokki, merilokki, harmaa- ja selkälokki sekä pikkulokki.

Anton Tšehovin yksi klassikkonäytelmä on nimeltään Lokki.

Kuva © Sastamala Visual Oy

(Phoenicurus phoenicurus)

Leppälintu painaa vain 14–19 g.
Se on kolopesijä, joka tykkää vähän ränsistyneistä linnunpöntöistä.

Talveksi leppälintu lentää Afrikkaan.

Käki munii usein juuri leppälinnun pesään.

Kuva © Sastamala Visual Oy

(Anas platyrhynchos)

Sorsastus alkaa vuosittain 20. elokuuta ja kestää joulukuun loppuun.

Sorsista on tietoa Luontoportin sivuilla. Sorsien sukuun kuuluu heinäsorsan lisäksi haapana, harmaasorsa, heinätavi, jouhisorsa, lapasorsa ja tavi. Heinäsorsan toinen nimi sinisorsa tulee uroksen sinivihreän pään väristä.

- Miksi sorsa ui?
- Sen jalat ei ulotu pohjaan.

Jean Sibelius sävelsi A.V. Koskimiehen runon Souda, souda sinisorsa

Souda, souda, sinisorsa, souda tähän rantaan;
pesäs tänne rakenna sen ritvakoivun kantaan!

Laske, laske, pursi pieni, laske valkamaani;
purrestasi neito nuori, astu asuntaani!

Tääll' on sija suoritettu sammalista sulle;
tule, tule, kultaseni kumppaniksi mulle!

Tääll' on aallot armahat ja suuret hongat huojuu;
solkikoivut soreasti aallon helmaan nuojuu.

Laulu löytyy YouTubesta useiden artistien esittämänä.

Laulu yksinäisyys -teemasta

Sorsa se Saimaan aalloissa sousi
Sorsa se Saimaan aalloissa sousi,
kaipasi, kaipasi kullaistaan,
mihin lie joutunut, kuka sen ties,
joko lie ampunut metsämies,
metsämies?

Sorsa se Saimaan aalloissa sousi
kanteli kaihoa sydämessään,
syys oli synkkä ja kulta ei tullut,
vilu oli uida joukossa jään.

Sorsa se Saimaan aalloissa sousi,
kuikutti kurja yksinään.

Emil Kauppi ja Antti Juhani Rytkönen (1870-1930)

Kuva © Sastamala Visual Oy

(Cygnus cygnus)

Laulujoutsen on Suomen kansallislintu.

Kuuntele laulujoutsenen fanfaari (Suomen luonnonsuojeluliitto).

Kaks joutsenta

Kuva © Sastamala Visual Oy

Laulajapoika

Kuva © Sastamala Visual Oy

Joutsenta kutsutaan myös laulujoutseneksi.

On olemassa myös kyhmyjoutsen, pikkujoutsen, mustajoutsen, trumpettijoutsen ja mustakaulajoutsen.

Kalevalassa Lemminkäinen saa tehtäväkseen ampua Tuonen joutsenen.
Hän lähtee suorittamaan tehtävää jousi ja nuolet mukanaan.
Lemminkäinen kuitenkin joutuu virtaan ja hänet isketään palasiksi.
Lemminkäisen äiti nostaa poikansa palat joesta ja elvyttää hänet henkiin.

Akseli Gallen-Kallelan maalauksessa Lemminkäisen äiti näkyy taustalla tuonen joutsen.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuvan ruusupensas on nimeltään Iharuusu (Rosa Mollis).

Se on samaa sukua kuin Karjalanruusu, joka on Pohjois-Karjalan maakuntakukka.
(Vahvikkeen maakuntakukat) Samaan sukuun kuuluvat myös Juhannusruusu, Kurtturuusu,
Metsäruusu, Orjanruusu ja Punalehtiruusu.
Näistä kurtturuusu on haitallinen.
Maa- ja metsätalousministeriön Kansallisessa vieraslajistrategiassa
yhdeksi erityisen haitalliseksi vieraslajiksi Suomessa on nimetty
hiekkarantoja ja saaristoa valtaava kurtturuusu (Rosa rugosa).
Se on merkittävin uhka monille uhanalaisille lajeille:
yhdeksälle rantahietikoilla elävälle perhoselle, neljälle kärpäslajille,
kahdelle helttasienelle ja kuudelle putkilokasville.
Kurtturuusun myynti kiellettiin Suomessa 2019.
Tarhakurtturuusujen kasvatus ja kauppa on edelleen sallittua.
Kurtturuusua on käytetty risteytyksissä tuomaan pensasruusuihin kestävyyttä ja terveyttä.
Risteymät eivät ole haitallisia.
Niiden lisääntymiskyky ja leviäminen ovat paljon alkuperäistä luonnonlajia heikompia.

Ruusunmarjoista tehdään teetä, hilloa, marmeladia ja kiisseliä.
Ruusunmarjoissa on paljon C-vitamiinia ja muita terveellisiä aineita (Fineli).
Ruusunmarja on nivelille terveellistä.
Ruusunmarjajauhetta ja -rouhetta käytetään nivelten liikkuvuuden parantamiseen.

Ruusupensaista kuvia ja tietoja Luontoportissa.

Streptokokin aiheuttamaa ihonalaista tulehdusta kutsutaan ruusuksi.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva © Sastamala Visual Oy

Päivänkakkara (Leucanthemum vulgare) on Keski-Suomen maakuntakukka.

Päivänkakkaraa on käytetty ennustamiseen nyppimällä sen terälehtiä
ja laskemalla: rakastaa, ei rakasta, rakastaa, ei rakasta...

Lapsen suusta
Alakoululaisen koevastauksesta:
Kukan osat ovat verhiö, teriö, hetiö, emiö, kukio ja sikiö.

Mielikuvamatka kuvan avulla
Ohjaaja lukee rauhallisesti:
Ota hyvä ja rento asento. Astu sisään kuvaan.

• Mitä näet ympärilläsi?
• Millaisia ääniä kuulet?
• Millaisia tuoksuja tunnet?
• Haluatko koskettaa jotakin?
• Mistä olet tullut tähän paikkaan?
• Tapaat kuvan paikassa henkilön. Mitä häneltä kysyt?
• Miten matkasi tästä jatkuu?

Nocturne

Ruislinnun laulu korvissani,
tähkäpäiden päällä täysikuu,
kesäyön on onni omanani,
kaskisavuun laaksot verhouu.

En ma iloitse, en sure huokaa,
mutta metsän tummuus mulle tuokaa.
Puunto pilven, johon päivä hukkuu,
siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
tuoksut vanamon ja varjot veen
niistä sydämeni laulun teen.

Sulle laulan neiti kesäheinä,
sydämeni suuri hiljaisuus,
uskontoni soipa säveleinä
tammenlehväseppel vehryt uus.

En ma enää aja virvatulta,
ompa kädessäni onnen kulta.
Pienentyy mun ympär elon piiri,
aika seisoo, nukkuu tuuliviiri.
Edessäni hämäräinen tie
tuntemattomahan tupaan vie.

- Eino Leino 1903

Kuva © Sastamala Visual Oy

Sinivuokko on Hämeen maakuntakukka.

Tietoa sinivuokosta(Hepatica nobilis) Luontoportissa

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kurjenkellon kukat ovat sinisiä, valkoisia tai hieman punertavia.

Kissankello on Keski-Pohjanmaan maakuntakukka.

Tietoa kurjenkellosta (Campanula persicifolia) Luontoportissa

Kuva © Sastamala Visual Oy

HEINISSÄ KEITTÄMINEN

Kun pula-aikana haluttiin säästää puita, ruokaa kypsennettiin heinissä.
Ruoka-aineet pantiin kattilaan, jossa oli tiivis kansi.
Kat­tila kuumennettiin hellalla kiehuvaksi ja nostettiin puu­laatikkoon.
Laatikko täytettiin heinillä ja laatikon puinen kansi painettiin tii­vi­isti päälle.
Näin haudutettiin lihakeittoa, vatkulia ja puuroja.
Puuro valmistui 3–4 tunnissa.

Kuva CC0 Outi Mäki

Kuva CC0 Outi Mäki

Heinäseipäitä käytettiin heinien ja viljan ulkokuivatukseen.

Heinäseiväs (noin 2,5 metriä pitkä ja 7–9 cm halkaisijaltaan) vuoltiin havupuusta
– usein kuusesta – ja teroitettiin molemmista päistään.
Seipääseen porattiin pari reikää poikittaisia tappeja varten.

Heinäseipäitä käytettiin Suomessa 1900-luvun alusta noin 1980-luvulle saakka.

Kuva CC0 Outi Mäki

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kasku

- Harmillista, kun en voi hakea Saku Koivulta nimikirjoitusta. - Mikset voi? - Olen allerginen koivulle.

Lapsus Päihdetyö vaatii selviämistä. - Otsikko Kalevassa

Kuva © Sastamala Visual Oy

Näkymä Lapissa. Horisontissa oikealla näkyy Korvatunturi.
Kelo on pystyyn kuivunut, harmaa ja kuoreton puu.
Se on hyvin kestävää ja siksi hyvää rakennusmateriaalia.

Lapsen suusta
Puita on siksi, ettei ulkona olisi niin tyhjää.
- Antti 5 v.

Viikon seisoin suon selällä
tunnotonna niinkuin tukki,
korpit hyppi korvillani,
silmillä varikset vaakkui,
pedot juurella pesivät,
hukat luona huutelivat.
Lapset parkaisi pahasti
marjamailla käydessänsä,
nähdessä näköni mustan,
surun synkän syövyttämän,
pökkelön suon selällä,
karahkaisen kankahalla.

Tulipa tyttö tähtisilmä,
enkeli elämän joulun,
ei se parkaissut pahasti
eikä luota loitonnunna,
tuli luoksi leikkimähän,
vienoinen visertämähän,
tuli silmin niin sinisin,
kävi niin valkoisin kätösin
runkohon ruman petäjän,
juurihin jumalten hylyn –
soi salossa enkel’laulu,
lapsen nauru laaksoloissa.

Ja katso: Ihana ihme!
Sylkähti sydän petäjän,
kuohahti kuollehet vetoset,
puu vihersi, päivä nousi,
kevät kaikille hymysi.

- Eino Leinon runosta Katson, katson, kaunis tyttö;
kokoelmasta Pyhä kevät 1901

Kuva © Sastamala Visual Oy

Mustikassa (Vaccinium myrtillus) on poikkeuksellisen paljon
ihmisen terveyteen positiivisesti vaikuttavia aineita.
Sitran toimeksiannosta tehdyn tutkimuksen mukaan erityisesti vanhukset ja ikääntyvät
sekä tyypin 2 diabeetikot saattaisivat hyötyä mustikan ja mustikkavalmisteiden käytöstä
monella tapaa (silmäongelmat, verisuonivaikutukset).
Mustikka ehkäisee oksidaatiota, vahvistaa verisuonistoa ja parantaa silmän verenkiertoa.
Sillä on positiivinen vaikutus ikään liittyviin silmäongelmiin kuten harmaakaihiin,
silmänpohjan ikärappeumaan ja silmänpainetautiin eli viherkaihiin (glaukoomaan).

Eläinkokeissa mustikka on parantanut sekä muistia että motorisia toimintoja.
Se on suojannut koe-eläimiä Alzheimerin taudin kehittymiseltä.
Mustikka sisältää ravintokuitua sekä luontaisia C- ja E-vitamiineja.
Luonnonmustikassa on antosyaaniyhdisteitä nelinkertaisia määriä
viljeltyyn pensasmustikkaan verrattuna.

Mustikan paras poiminta-aika on heinäkuun loppupuolelta syyskuun alkuun.
Paras satokausi kestää noin kaksi viikkoa.
Runsain sato tulee, jos kukinnan aikaan ei ole yöpakkasia
ja alkukesä on riittävän lämmintä pölyttäjien lentämiseen.
Mustikanvarvut tarvitsevat lumipeitteen talvehtiakseen hyvin.

Sananlasku
Oma maa mansikka, muu maa mustikka.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Tämä Gallen-niminenomenapuu kasvaa Sastamalassa Jaatsin tilalla, joka oli Akseli Gallen-Kallelan lapsuuden koti. Nykyään maukasta, raikasta ja kevyesti makeahappoista Gallen-lajiketta on myös myynnissä. Se on keskikokoinen puu, joka tulee melko nopeasti satoikään. Gallen on kesälajike. Se on saanut nimensä Akseli Gallen-Kallelan äidin Matilda Gallenin mukaan, jonka 1800-luvun loppupuolella tekemästä siemenkylvöksestä tämä lajike on valittu. Hedelmät ovat keskikokoisia tai suuria, keltaisia, kekomaisia ja tulevat kypsyessään kuulakkaiksi. Maku on erittäin hyvä, sopivan makea ja happoinen ja siinä on miellyttävä aromi. Hieno kestihedelmä. Aikais- ja runsassatoinen. Lajike on talven- ja ruvenkestävä. Kuva © Sastamala Visual Oy

Kestävä ja tuoksuva juhannusruusu (Rosa pimpinellifolia) kasvaa koko Suomessa.
Se on tiheäpiikkinen, erittäin helppohoitoinen ja terve ruusupensas,
joka leviää nopeasti juurivesojen avulla.
Juhannusruusua on viljelty meillä 1800-luvun alusta lähtien.

Prinsessa Ruusunen on vanha, paljon kerrottu satu.
Kun odotettu prinsessa syntyy,
hänelle järjestetään suuret ristiäisjuhlat.
Haltiatarkummit antavat lahjoja.
Kutsumatta jäänyt paha haltiatar ilmoittaa,
että prinsessa kuolee pistäessään sormensa värttinään 16-vuotissyntymäpäivänään.
Seuraava haltiatar peruu osan kirouksesta ja sanoo,
että prinsessa vaipuu silloin uneen. Näin tapahtuu.
Prinsessan 16-vuotissyntymäpäivänä koko hovi vaipuu uneen ja nukkuu sata vuotta.
Piikkipensaat (juhannusruusut?) peittävät linnan.
Prinssi kiipeää nukkuvan prinsessan torniin ja suutelee tätä.
Prinsessa ja koko hovi heräävät. Hääthän siitä seuraa.

Prinsessa Ruusu linnassa, linnassa, linnassa,
prinsessa Ruusu linnassa, linnassa.

On pahan noidan pauloissa, pauloissa, pauloissa.
on pahan noidan pauloissa, pauloissa.

Vuossadan nukkuu Ruusunen, Ruusunen, Ruusunen,
vuossadan nukkuu Ruusunen, Ruusunen...

Edvin Laine ohjasi satuelokuvan Prinsessa Ruusunen vuonna 1949.
Prinsessaa näytteli Tuula Rosenqvist (ent. Ignatius),
jonka sukunimeenkin tuli avioliiton myötä ruusu (rose).
Tuula Rosenqvist tuli myöhemmin tunnetuksi televisiokuuluttajana.

"Yksi ruusu voi olla puutarhani, ja yksi ystävä maailmani."
- Leo Buscaglia

Kuva © Sastamala Visual Oy

Perinteinen, voimakkaasti tuoksuva juhannusruusu
kukkii todella runsaasti vuoden valoisimpaan aikaan
eli juhannuksen tienoilla.
Se on erittäin helppohoitoinen ja leviää nopeasti juurivesojen avulla.

Juhannusruusussa on kermanvalkoiset kukat ja tiheäpiikkiset varret.
Se menestyy vaatimattomillakin kasvupaikoilla ja kestää hyvin pakkasia.

Juhannusruusua kutsutaan myös suomenruusuksi ja pimpinellaruusuksi.

Tietoa juhannusruususta (Rosa pimpinellifolia) Luontoportissa

Kuva © Studio-86

Juhannusruusun kukinta kestää parisen viikkoa.

Romanssit Melartin, Erkki (säv.); Huttunen, Hugo (esitt.);
Linko, Erkki (esitt.) (1929) viulu, piano, op44, nro 5, F-duuri
Raita - musiikkia vanhoilta äänilevyiltä

Kuva © Studio-86

Maitohorsma on Etelä-Pohjanmaan maakuntakukka
ja vuoden 2019 nimikkoyrtti.
Se levittäytyy tehokkaasti sinne, missä on tilaa kasvaa.
Se viihtyy monenlaisessa maaperässä.

Alkukesästä poimitut maitohorsman lehdet sopivat salaatteihin ja leivän päälle
kuten poimulehti, voikukka, ja mesimarjanlehti.
10-20 cm pitkiä horsman varsia lehtineenvoi paistaa voissa ja syödä kuin parsaa.
Lehdet ovat parhaimmillaan ennen kukintaa.
Ne voidaan kuivata teesekoituksia varten
tai murentaa viherjauheeksi kastikkeisiin, keittoihin sekä pata- ja laatikkoruokiin.
Pula-aikana horsman kuivatuista juurista on valmistettu kahvinkorviketta.

Luonnossa kasvavat yrtit ovat usein paljon ravintorikkaampia
viljeltyihin salaattikasveihin verrattuna.
Ne sisältävät runsaasti mm. ravintokuitua, C- ja E-vitamiinia, beetakaroteenia,
folaattia, kaliumia, kalsiumia, magnesiumia ja mangaania.

Rentun ruusu on Irwin Goodmanin suosituimman laulun nimi.
Hän levytti sen vuonna 1988.

Viime vuosina lupiini on valloittanut horsman kasvualueita tienpientareilla.

Tietoa maitohorsmasta(Chamaenerion angustifolium) Luontoportissa

Kuva © Sastamala Visual Oy

Lumme kasvaa pehmeäpohjaisissa, mutaisissa lammissa ja suojaisissa järven lahdissa. Se kukkii kesä-syyskuussa. Kasvi on kaikilta osiltaan myrkyllinen. Pohjanlumme on Etelä-Savon maakuntakukka.

Piisami tykkää syödä lumpeiden juurakoita.

Immi Hellénin runo vuodelta 1920:

Rannan lumme valkeuttaan hohtaa
illan tyvenessä uinaellen,
taivaan kirkkautta kuvastellen. –
Uimatiellään tyttö kukan kohtaa.

Ah, hän lausuu, noin jos puhdas oisin,
rannan lumme, luontehesi saisin,
taivaan kirkkautta kuvastaisin,
kaikkein kaunihinta unelmoisin!

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva © Sastamala Visual Oy

On olemassa meri-, järvi- ja purotaimenia. Ne kuuluvat lohien heimoon. Taimenen erottaa lohesta siitä, että taimenella on pilkkuja koko kyljellä ja lohella pilkkuja on kylkiviivan yläpuolella. Lisäksi lohella on pyrstössään lovi ja taimenen pyrstö on tasareunainen. Lohikalojen syöminen on paras tapa saada omega-3-rasvahappoja DHA:ta ja EPA:a. Niissä on myös D-vitamiinia, jodia, seleeniä ja proteiinia. Taimenen ravintoaineet voi tarkistaa THL:n Finelistä.

Sanonta Kateus vie kalatkin vedestä.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Myllyissä jauhettiin jyvistä jauhoa. Kuusamolaisen myllyn rantoja voi katsella panoraamakuvassa RUKAKuusamo-sivustolla. (Tämä kuva ei ole Kuusamosta)

Sananlasku Myötäpäivään myllyt pyörii, vastapäivään vaimot jauhaa.

Lapsus Tutkijalautakunta kaipaa vielä lisää tsunamikokemuksia. - Otsikko Hämeen Sanomissa

Kuva © Sastamala Visual Oy

Juhannuskokkoja poltetaan rannoilla juhannusyönä.
Keskikesällä ne eivät muuna vuorokauden aikana erottuisikaan,
sillä kesäpäivänseisauksen aikaan päivä on pisin.
Napapiirin pohjoispuolella aurinko ei laske ollenkaan.

Kristityt viettävät juhannusta Johannes Kastajan syntymäpäivän muistoksi.
Kesäpäivänseisaukseen on liitetty monenlaisia valon ja hedelmällisyyden juhlinnan perinteitä
sadon ja naimaonnen ennustamisineen ja taikoineen.

Aiemmin juhannus oli aina 24. kesäkuuta, nykyään se on 20. ja 26. päivän väliin jäävänä lauantaina.

Kokon lisäksi muita perinteitä ovat juhannussauna ja juhannustanssit.
Koivuista tehdään vihtoja/vastoja ja talojen ovenpieliin nostetaan nuoria koivuja.

Juhannuksena liputetaan aattoiltasta kello 18 juhannuspäivän iltaan kello 21 saakka.

Sananlasku
Aatto on juhlista jaloin.
Ilta on aamua viisaampi.

Wilhelm Ekman esittää (1929) Nils Ekmanin säveltämän Juhannusvalssin(Raita tietokanta).

Juhannus

_{Hymni tulelle}

Ken tulta on, se tulta palvelkoon.
Ken maata on, se maahan maatukoon.
Mut kuka tahtoo nousta taivahille,
näin kaikuu kannelniekan virsi sille:

Mit’ oomme me? Vain tuhkaa, tomua?
Ei aivan: Aatos nousee mullasta.
On kohtalosi kerran tuhkaks tulla,
mut siihen ast’ on aika palaa sulla.

Mi palaa? Aine. Mikä polttaa sen?
Jumala, henki, tuli ikuinen.
On ihmisonni olla kivihiiltä,
maan uumenissa unta pitkää piiltä,

herätä hehkuun, työhön, taisteloon,
kun Luoja kutsuu, luottaa aurinkoon,
toteuttaa vuosisatain unelmat,
joit’ uinuneet on isät harmajat.

On elon aika lyhyt kullakin.
Siis palakaamme lieskoin leimuvin,
tulessa kohotkaamme korkealle!
Maa maahan jää, mut henki taivahalle.

- Eino Leino

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kirkkoveneeksi kutsutaan pitkää soutuvettä, jolla ennen kuljettiin kirkkoon.

Nykyään järjestetään kirkkoveneiden välisiä soutukilpailuja.
Suomenmestaruuskilpailuja järjestetään sprintti, 10 km, 30 km ja 60 km matkoilla.
Veneluokkia ovat kirkkovenesoutu, parisoutu, vuorosoutu ja yksinsoutu.

Monissa vanhoissa aforismitauluissa oli ommeltuna kannustava teksti:
Sortumatta souda vaikk ois vastatuulta.

Sananlasku
Ei vara venettä kaada.

Kuva © Studio-86

Ennola, Juhana H. (säv.); Pahlman, Emil (sov.) Suomalaista musiikkia vuodelta 1929
1. Introduction ; 2. Suomen salossa / Ennola. 3. Velisurmaaja / trad.
4. Minä seison korkealla vuorella / trad. äänitetty Pariisissa 1929

Kuva © Sastamala Visual Oy

Puuveneet käsitellään yleensä tervalla.

Kuivuneen ja vuotavan puuveneen saa usein korjattua tiiviiksi liottamalla sitä järvessä muutaman päivän, jolloin laudat turpoavat ja pienet raot menevät umpeen.

Vahvikkeessa on muutama kuva veneen tervauksesta.

Arvoitus: Kannettava väsyy, mutta ei kantaja? Vene ja soutaja

Runo

Kankaalle

Siveltimen vedot vedän.
Maalaan mieleisimmän retken.
Valmiin taulun edessä
vietän useammankin hetken.

Ymmärrän voimia vaipuneita,
tulen sinua tielle vastaan.
En sure päiviä painuneita,
vaan kuuntelen laulua rastaan.

- Hellevi Estama

Kuva © Sastamala Visual Oy

Otamus-sillan vieressä Häijäässä (Sastamalan Salmissa) on uimapaikka,
jossa voi ottaa "liaanilla" vauhtia ja hypätä veteen korkealta.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Juhannussauna järven rannalla on supisuomalainen perinne.

Saunan vaikutuksista löytyy tietoja mm. Suomen Saunaseuran sivuilta.

Mikko Niemen ja Heikki Remeksen video savusaunan lämmityksestä YouTubessa.

LÖYLYÄ SAUNAJUTUILLE - Keskustelukortit saunaillan suunnittelua ja saunamuistojen herättelyä varten

Lapsen suusta
Vaatteiden alla useimmilla ihmisillä on ruumis.
Sitä ei vain aina ajattele.
- Toni 5 v.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Vihtaseuroissa kaadetaan koivut, tehdään vihdat ja lopuksi tanssitaan. Näin luodaan kylähenkeä ja yhteisöllisyyttä. Kuvassa on menossa vihtaseurojen keskimmäinen vaihe. Paras vihdantekoaika on pian juhannuksen jälkeen. Vihtoja voi kuivattaa ja pakastaa talven varalle. Kuiva vihta haudutetaan saunassa lämpimässä vedessä pehmeäksi. Tuore vihta laitetaan kylmään veteen. Itä-Suomessa puhutaan vastasta, Länsi-Suomessa vihdasta. Paras vihta syntyy rauduskoivusta, jonka sisässä on pari oksaa hieskoivua. Rauduskoivun lehdet pysyvät paremmin oksassa kiinni. Lehden himmeä puoli asetellaan aina päällepäin, koska se on karheampi. Vihta sidotaan vitsaksella, Itä-Suomessa on käytetty myös pyörän sisäkumista leikattua rengasta. Yhteishyvä on julkaissutvideon saunavihdan tekemisestä. Rauduskoivu on Suomen kansallispuu. Koivuniemen herraksi on kutsuttu vanhaa lasten kuritusmenetelmää. Moni tämän päivän vanhus on saanut koivunoksalla paljaalle takapuolelle tehtyään jotain aikuisten mielestä sopimatonta. Mahla on koivussa (tammessa, vaahterassa, haavassa) virtaavaa ihmisellekin terveellistä nestettä. Mahlan juoksutusta voi tehdä huhtikuun puolivälistä toukokuun puoliväliin; tarvitaan pora, letku ja ämpäri - sekä joko oma koivu tai sellainen, johon on lupa. Noin 3cm syvä reikä porataan yläviistoon noin polven korkeudelle. Juoksutusohjeet Koivun lehtiä voi kuivata teeksi. Hyvin haudutettu koivunlehtitee poistaa kehosta nestettä eli vähentää turvotusta. Sitä on käytetty virtsatietulehduksiin ja keripukkiin. Pakurit ovat kuolevien koivujen antimia. Niitä on kuivattu ja jauhettu teeksi, jota on kutsuttu tikkateeksi. Yksi keskikokoinen pakuri riittää yhden henkilön teetarpeiksi vuodeksi. Pakuria on käytetty Suomessa satojen vuosien ajan. Sota-aikana sitä käytettiin kahvinkorvikkeena. Paasivaara Oy myi pakuria kahvinkorvikkeeksi vanhalla nimellä tikkatee. Pakuri syntyy, kun lahottajasieni aiheuttaa oksanarpiin ja vauriokohtiin pikimustia, poltettua hiiltä muistuttavia kasvaimia etenkin luonnontilaan jätetyissä vanhoissa lehtimetsissä. Pakuria kannattaa kerätä kuitenkin vain elävistä puista, sillä kuolleissa puissa vaikuttavat aineet vähenevät nopeasti. Pakurin keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa, sillä sitä ei yleensä pysty keräämään vahingoittamatta puuta. Pakurin terveysvaikutuksista on runsaasti perimätietoa. Tiedeartikkeleiden perusteella pakurista löytyy useita satoja yhdisteitä, joita kaikkia ei ole vielä tunnistettu.

Sanonta Ensin mennään saunaan ja sitten syödään vasta.

Askarteluidea: ompele valoverhosta pieniä pusseja ja laita niihin kuivattuja koivunlehtiä. Jaa jouluna ystäville joulusaunan löylyveteen laitettaviksi.

Tuohi on erittäin kestäväkäsityömateriaali. Siitävoi punoa sormuksia, palloja, astioita. Sillä voi päällystää kirjankansia ja kauhanvarsia.

Sanastoa: rauduskoivu, hieskoivu, pirkkalaiskoivu, vaivaiskoivu, visakoivu, loimukoivu, riippakoivu, taalainkoivu, loimaankoivu Kuva © Sastamala Visual Oy

Suomenhevonen on ainoa alkuperäinen suomalainen hevosrotu.

Suomenhevosia on nykyään noin 20 000.

Talvisodassa armeijalla oli käytössään noin 71 800 hevosta.
Niillä kuljettettiin aseita, muonaa ja haavoittuneita.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura keräsi kansanrunousarkistoon
vuonna 1975 muistitietoa aiheena Hevoset sodassa 1939-1944.

Käytä YouTubessa hakusanana suomenhevonen.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Laukon kartano sijaitsee Vesilahdessa Pirkanmaalla.
Se on ollut jo kuusi vuosisataa samalla paikalla Pyhäjärven rannalla.
1970-luvulta lähtien kartano on tunnettu kansainvälisen tason ratsuhevosistaan.

Hevosilla on oma nimipäiväkalenterinsa.
Siinä on 590 nimeä: sekä virallisia suomenhevosten nimiä että lempinimiä.
Kansanomaisia hevostennimiä ovat Harmo, Liinaharja ja Riento.

Elias Lönrot on ollut nuorena ylioppilaana kotiopettajana Laukon kartanossa.

Hevosten ohella Laukko tunnetaan peuroistaan.
1930-luvulla amerikansuomalaiset lähettivät seitsemän valkohäntäpeuraa Laukon silloisille omistajille.
Kartanon tarhasta peurat kotiutuvat Vesilahden metsiin ja lopulta kaikkialle eteläiseen Suomeen.
Kaunis laukonpeura on nykyään Pirkanmaan maakuntaeläin.

”Vuonna 2015 Pirkanmaan maanteillä tapahtui 117 hirvionnettomuutta ja 535 peuraonnettomuutta.
Tosiasiassa peuraonnettomuuksien määrä todennäköisesti on paljon suurempi
kuin poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien tilasto osoittaa.
Poliisi ei ole kahteen vuoteen käynyt tällaisilla onnettomuuspaikoilla,
jos henkilövahinkoja ei ole sattunut.” -Alueviesti 16.10.2017

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kottarainen (Sturnus vulgaris) oli yleinen lintu vielä 1970-luvulla,
mutta nyt kannasta on jäljellä enää viidesosa.
Kottarainen viihtyy karjatilojen lähellä ja muualla, missä on lyhyttä heinikkoa,
sillä siellä on sen ruoka-apajat.
Tehomaatalous on ollutkottaraiselle tuhoisaa.

Suomen Luonto -lehden nettisivulla voi kuunnella kottaraisen ääntä.

Signe Liljequist esittää (vuonna 1928) Oskar Merikannon säveltämän
ja J.H. Erkkon sanoittaman laulunKottarainen (Raita tietokanta).

Kasku
- Kottarainen kikatteli puhelinlangalla.
- Mikä sinua niin naurattaa?
- Kun ne puhuvat Turun murretta ja se kutittaa jalkapohjia.

Kuva © Studio-86

Kuva © Sastamala Visual Oy

Suomessa elää 40 hyttyslajia, joista vain muutama laji kiusaa ihmisiä.
Marjastusta häiritsevämetsähyttynen ja soilla elävä korpihyttynen ovat äkäisimpiä.
Muita ovat mm. taigahyttynen, horkkahyttynen,
iso mutta lempeä kirsihyttynen, lintuhyttynen javiemärihyttynen.

Hyttynen käyttää ravinnokseen mettä,
mutta naaraat tarvitsevat munien kehittymiseen nisäkkäiden veren proteiineja.
Urokset eivät ime verta vaan kukkien mettä.

Naaraat kykenevät löytämään ihmisen 100 metrin päästä
hiilidioksidin ja hien perusteella.
Hyttysiä huitomalla hengitys ja hienerityskiihtyy,
mikä vain helpottaa hyttysen toimintaa.
Imukärsässä on 2 putkea. Toista pitkin kulkee veri.
Toista pitkin hyttysen sylki valuu pistokohtaan ja estää verta hyytymästä.
Sylki aiheuttaa iholle kutisevat paukamat, joka on allerginen reaktio.
Niihin voi käyttää hydrokortisonia. Hyttynen voi imeä vertakaksi kertaaoman painonsa.
Veri laukaisee munimisreaktion.
Naaras laskee 50–200 munaa seisovaan, matalaan veteen, ojiin jalammikoihin.

Paras hyttyskarkoite on ihoa suojaava kangas,
jonka alle inisijä ei mistään aukosta pääse.
Vaatteen värillä ei ole merkitystä
(paitsi hirvikärpästen kohdalla; ne rakastavat hirven värisiä vaatteita).
Lapin räkkä tarkoittaa miljardien hyttysten
ja niitä pienempienmäkäräisten ja polttiaisten massaesiintymää,
jollaista ei tavata Etelä-Suomessa käytännössä koskaan.

Uskomus
Kun hyttyset purevat kipeästi, tulee sade.
Jos hyttyset syksyllä survoo likellä maata, ennustaa se lämmintä ilmaa.

Kuva © Sastamala Visual Oy