Kuvat

Metsuri kuorimassa pölliä Iisalmen maalaiskunnassa, Pohjois-Savossa 1959. Alkuperäinen kuvateksti: "Pinotavaran kuorinta meneillään. Vaivattoman näköistä, mutta kovaa 'jobia'." Kuluttaja 6-7/1959, s. 9 CC0 Suomen valokuvataiteen museo, kuvaaja: Ensio Heikkilä, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7589C

Metsuri tauolla nuotion ääressä termospullo ja voileipä käsissään. Alkuperäinen kuvateksti: "Suomen metsät jumahtelevat taas kirveeniskuista. Välillä joutaa sentään jätkämies istahtamaan nuotiolle, kaivamaan termospullon ja voileipäkäärön repustaan ja hengähtämään." Kuluttajain lehti 2/1956, s. 16)

Sanonta Pohojanmaalta Passaa sitä komian kulukee vanhaski pairas.

CC0 11Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7600D

Kulutusosuuskuntien Keskusliiton silkkipainon henkilökunta
työpaikallaan Helsingissä 1948.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7807A

Työntekijä hiomassa tai kiillottamassa metallikappaleita
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton metalliteostehtaalla Helsingissä 1948.

Metalliteostehdas valmisti mm. myymäläkalusteita osuusliikkeiden tarpeisiin.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7764L

Työntekijä hitsaamassa putkia yhteen
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton metalliteostehtaalla
Helsingissä 1948.
Metalliteostehdas valmisti mm. myymäläkalusteita
osuusliikkeiden tarpeisiin.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7764R

Keiteleen Osuuskaupan työntekijöitä lastaamassa sokeritoppia kuorma-auton lavalle 1930-1940-luvulla. Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_11231CxxA

Työntekijöitä poistamassa ruoteja kaalinlehdistä, jotka käytetään kaalikääryleiden valmistukseen. Elanto oli ensimmäinen valmisruokia myynyt taho Suomessa . Niille haettiin nimeä yleisökilpailun kautta, ja voittajaksi selviytyi eines. Helsingissä 1936 Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_8908

Työntekijä valmistamassa kaalikääryleitä Osuusliike Elannon einestehtaalla Helsingissä 1936. Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_8913

Kaalikääryleitä paistumassa Elannon einestehtaalla Helsingissä vuonna 1936.
Elanto oli ensimmäinen valmisruokia myynyt taho Suomessa.
Niille haettiin nimeä yleisökilpailun kautta, ja voittajaksi selviytyi eines.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_8912

Tukkilaisia erottelemassa tukkeja
1920-1930-luvulla.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7596C

Kainuulainen metsuri kämpässä kuorimassa perunoita vuonna 1932. CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7599B

Tervolainen pienviljelijä Kalle Simonen hevosensa kanssa Pohjois-Savossa 1958. Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 12. CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10451E

Maanviljelijä Viljo Koivisto asioimassa traktorilla
Yläneen Osuusliikkeen Rannanmäen myymälässä.

Yläneellä Varsinais-Suomessa 1955.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10511

Traktori ja hevonen toukotöissä vuonna 1954. Alkuperäinen kuvateksti: "Toukotöiden välillä on istahdettu hieman levähtämään. Taustalla näkyy maanviljelijä Ernesti Sainion tilan rakennuksia." Kuluttajain lehti 19/1954, s. 1 Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10501F

Tyhjiä maitotonkkia lastataan kuorma-autoon
Osuusliike Mäki-Matin uuden meijerin lastauslaiturilla
Jyväskylässä 1958.
Oikealla toimitusjohtaja Erkki Luoto.

Alkuperäinen kuvateksti:
"Toimitusjohtaja Erkki Luoto on saapunut paikan päälle seuraamaan
maidon 'virtaamista' maakunnasta liikkeen meijeriin."
Kuluttaja 38/1958, s. 10

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10451C

Elannon Läyliäisten Meijerin maitoautonkuljettaja Jussi Ravantti nostaa maitotonkkaa
auton lavalle yhdessä puolisonsa Elsan kanssa
1957 Lopella, Kanta-Hämeessä.

Maitoauto meijerin lastauslaiturin vieressä. Laiturillameijerin työntekijöitä. Taustalla Elannon leipätehdas Helsingissä.

Lapsia ja hoitaja Launeen lastentalossa,
joka on Lahden vanhin päiväkoti.
Se on perustettu vuonna1956.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_8431A

Lahden Kärpäsen kansakoulun koululääkäri tutkimassa oppilaita. Julkaistu Kuluttajain Lehdessä vuonna 1950 (No 40, s. 6) Alkuperäinen kuvateksti: "Koululääkäri käy koululla tarpeen mukaan ja suorittaa joka kevät ja syksy kaikkien oppilaiden tarkistuksen." Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 62 Luvussa 17. Koulu. Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10095D

Osuusliike Savonseudun säästökassanhoitaja vastaanottaa tytön säästölippaan tyhjennettäväksi. 1955 Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_11293A

Torikauppiaalla oli myynnissä vihtoja, juuriluutia, männynhavuja ja kuusiseppeleitä.
Kainalossa koivunoksista sidottu varpuluuta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 8.1.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-19896_2.tif

Helsingin kaupungin rahatoimistossa oli kiirettä ennen palkkapäivää kun palkkarahoja pantiin tilipusseihin.
Kuvassa virkailija Kaarlo Tonttila järjestelee Suomen Pankista noudettuja rahoja.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Arto Jousi/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 26.8.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-27258_2.tif

Liikennepoliisi lumipyryn keskellä Helsingin keskustassa joulukuun lopussa 1961. Jouluvalot loistavat vielä.

Sanonta Ajat muuttuvat ja me muutumme niiden mukana.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 29.12.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-28884_9.tif

Rouva Irja Ohlssonin Kemikalio Rayon sijaitsi Helsingissä Yrjönkatu 6:ssa. Kuvassa Irja Olsson kauneustarvikkeiden keskellä yrityksessään. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 20.7.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-26966_1.tif

Syysistuntokauden alkaessa eduskunnan puhelinkeskus oli taas kiireisenä,
kun vilkasliikkeisiä kansanedustajia piti etsiä eri puolilta taloa.
Puhelinkeskuksen hoitaja Hymy Haapalainen työssään syyskuussa 1961.
Lankapuhelinverkon viimeiset käsivälitteiset keskukset lopetettiin 1980.

Kasku

Puhelin soi aamuyöstä ja herätetty tiuskaisi puhelimeen:
- Mitä sinä keskellä yötä säikyttelet ihmisiä?
- En saanut unta. Ajattelin kysyä, oletko sinä saanut unen päästä kiinni.

Sanastoa: Sentraali-Santra, telefooniyhtymä, puhelinpylväs, puhelinosuuskunta, puhelinlinja,
tietotekniikka, puhelinkoppi, puhelinkortti, näppäinpuhelin, GSM-puhelin, känny, autopuhelin,
älykänny, palvelunumero,

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaaja Martti Halme/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 12.9.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-27473_1.tif

Kuvassa jo toista kesää Rautatientorin kulmalla työtään tekevä 14-vuotias kengänkiillottaja. Kesän jälkeen hän palasi koulun penkille yhteiskoulun kolmannelle luokalle.

Sananlasku Työ tekijäänsä neuvoo. Työ tekijäänsä kiittää.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 28.8.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-27294_1.tif

Taksinkuljettaja työssään helteisenä päivänä vuonna 1960. Huomaa virkalakki. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/ Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 16.7.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21929_7.tif

Helsingissä oli 1950 -luvun loppupuolella useana syksynä pulaa maidosta. Varsinkaan lauantaisin ei maito tahtonut riittää. Maidon kuljetusmatkat olivat pulan vuoksi pidentyneet. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 24.10.1958. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r58-13608_1.tiff

Keskusrikospoliisiosaston liikennepoliisiryhmän konstaapeli Erkki Jylhä ohjaa ruuhka-ajan liikennettä Mannerheimintien, Esplanadin ja Lönnrotinkadun risteyksessä tammikuun lopussa vuonna 1959. Opiskeltuaan poliisin perustutkintoa 1,5 vuotta opiskelija saa kelpoisuuden nuoremman konstaapelin virkaan. Sen jälkeen hän on palkallisessa harjoittelussa noin vuoden. Poliisin koulutus antaa valmiuksia työskennellä rikostutkinnassa sekä valvonta- ja hälytystoiminnan tehtävissä. Jos poliisi jatkaa opintoja perustutkinnon jälkeen, hän voi valmistua moottoripyöräpoliisiksi, venepoliisiksi, koiranohjaajaksi tai rikospaikkatutkijaksi. Poliisin virallinen titteli voi olla: nuorempi konstaapeli, vanhempi konstaapeli, vanhempi rikoskonstaapeli, etsivä, ylikonstaapeli, rikosylikonstaapeli, ylietsivä, komisario, rikoskomisario, ylikomisario, rikosylikomisario, tarkastaja, ylitarkastaja, rikostarkastaja, rikosylitarkastaja, apulaispoliisipäällikkö, poliisipäällikkö, apulaispäällikkö, päällikkö, poliisitarkastaja, poliisiylitarkastaja, poliisijohtaja, poliisiylijohtaja, lupapalvelutoimiston toimistonjohtaja, hallintopäällikkö, hallinto-osaston johtaja, kouluttaja, opettaja tai rehtori. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 28.1.1959. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-14722_2.tif

Yleislakon mielenilmaus Mannerheimintien Esson huoltoaseman lähistöllä maaliskuussa 1956.
Ratsupoliisit pitävät yllä järjestystä ns. Sipoon kirkon,
liikennelaitoksen henkilökunnan asuintalon edustalla Mannerheimintiellä.

Arvoitus
Kaksi kättä, kaksi päätä, neljä silmää ja kuusi jalkaa. Mikä se on? (Ratsastaja hevosen selässä)
Neljä jälkeä, vaikka kuusi jalkaa. Mikä se on? (Hevonen ja ratsastaja)

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 1.-20.3.1956.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-5130_27.tif

Vuonna 1956 hallituksen päätös korottaa kahvin
ja sokerin hintaa sai ihmiset hamstraamaan.
Kahvihyllyt tyhjenivät kovaa vauhtia
ja ihmiset jonottivat kauppojen ulkopuolella.

Jo 1930-luvultaalkaenkahvipaketeissa oli keräilykuvia,
joita pikkupojat innolla keräsivät
ja liimasivat sitä varten painettuihin kansioihin ja vihkoihin.
Suosituin sarja sisälsi 216 erilaista auton kuvaa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Reijo Forsberg/Suomen valokuvataiteen museo/
Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 20.10.1956.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_56-6995_3.tif

Lokakuussa 1958 vehnäjauhot kallistuivat. Leipään hinnannousu ehti jo muutamassa päivässä. Polakka ja ranskanleipä kallistuivat viidellä markalla. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r58-13360_1-2.tif

Kevät on tuonut katukuvaan jäätelökioskit. Tässäpikkupojat jäätelöä ostamassa Uudenmaan Jäätelötehtaan kioskilla keväällä 1956. Italialaisten Magi-nimisten veljesten perustama Helsingin jäätelötehdas on Suomen vanhin toiminnassa oleva jäätelönvalmistaja. Se on perustettu 1922. Jäätelöä säilytettiin ja myytiin jäämurskalla täytetyistä puukärryistä Helsingin toreilla ja kaduilla. Jäät hakattiin talvisin merestä ja niitä säilytettiin suurissa maakuopissa, jotta ne eivät sulaisi. Tuotanto oli keskeytetty sotavuosien ajaksi vuonna 1939 - 1946. Nyt jäätelöä valmistaa jo kolmas Magi-sukupolvi ja tehdas toimii Kehä III:n varrelle. Suomessa jäätelöä myyvät sekä suuret monikansalliset firmat että pienet perheyritykset. Tampereen jäätelötehdas aloitti toimintansa 2004. Myös Sipoossa ja Turengissa on jäätelötehtaat. Muutama pieni yritys valmistaa suomalaista luomujäätelöä. Jäätelön valmistus itse onnistuu myös ilman jäätelökonetta. Tavanomaiset raaka-aineet ovat sokeri, maito, vaniljatanko tai vaniljasokeri, kerma ja kananmunan keltuaiset. Marttojen jäätelöreseptejä. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 30.5.1956. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-5884_1.tif

Kuvassa roskapönttöjä asetetaan paikoilleen helsinkiläisessä puistossa. Vielä 1950-luvulla kaupungin puistotyöntekijöiden apuna oli hevonen ja kärryt. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc ValokuvaajaTeppo Palho/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 25.4.1957. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-8549_5.tif

Vuonna 1956 tulivat käyttöön itsenäisyyden ajan ensimmäiset hopeiset käyttörahat
ja hopeaseoksiset uudet 100 ja 200 markan lantit otettiin käyttöön.
Uusissa kolikoissa hopean osuus oli 50 prosenttia.
Suomen Pankissa neiti Kyllikki Kuusisto palvelee rahanvaihtajia.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Pentti Kangas/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 17.9.1956.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-6669_1.tif

Heinäkuussa 1957 valtion kassakriisin vuoksi jäi maksamatta lapsilisiä.
Niitä alettiin suorittaa ensin yli viisilapsisille perheille
ja myöhemmin, kun valtion kassaan tuli rahaa, myös muille.

Kuvassa rouva Miettinen Markku-poikansa kanssa nostaa pääpostissa lapsilisät,
joita virkailija, rouva Rouvari laskee.

Sananlasku
Joka säästää saadessaan, sillä on ottaa tarvitessaan.

Aforismi
Ei se ole rikkain, joka on eniten säästänyt,
ei - se on rikkain, joka on eniten antanut.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/
Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. 8.7.1957.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9236_1.tif

Vuonna 1958 helsinkiläinen normaaliperhe söi 100 kiloa makkaratuotteita vuodessa.
Kuvassa neiti Leena Kumpulainen myy ja neiti Seija Salmi ostaa nakkeja.
Vahvikkeen kuvia: grillimakkara ja ruokia. Marttojen makkararuokia.

Sananlasku
Miehen kauneus ja makkaran vääryys, ei se mitään meinaa.

Valmisruuat tulivat kauppoihin 1950-luvulla, kun äitien työssäkäynti kodin ulkopuolella yleistyi.
Silloin tuli myyntiin myös Suomen suosituin einesruoka maksalaatikko.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 27.1.1958.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r58-11029_1.tif

Kuvassa puretaan lastia kuorma-autosta,
joka on suunniteltu Coca-Colan kuljettamiseen.

Coca-Cola-juoman kehitti 18oo-luvun lopulla yhdysvaltalainen apteekkari.
Sitä myytiin aluksi apteekissa lääkkeen kaltaisena piristeenä.

Coca-Colasta tuli maailman suosituin limonadi,
joka nykyään tunnetaan lähes kaikkialla maailmassa.

Se oli jo pitkään ollut olympialaisten virallinen virvoitusjuoma,
kun Helsingin olympialaiset järjestettiin 1952.
Sotainvalidien Veljesliitto sai Amerikasta lahjoituksena
laivalastillisen Coca-Cola-pulloja sekä mainosrekvisiittaa,
neljä kuorma-autoa ja kaksi kylmäautoa.

Sotainvalidit rakensivat itse 36 siirrettävää Coca-Cola-kojua,
jotka sijoitettiin puistoihin ja kisapaikkojen yhteyteen.
Perheineen sotainvalidit myivät 720 000 pulloa
ja Veljesliitto sai myynnistä kertyneet varat.

Muutaman vuoden päästä suomalainen Hartwall sai
Coca-Colan valmistus- ja myyntioikeuden.

Helsingin olympialaisiin 1952 Hartwall toi markkinoille
maailman ensimmäisen valmiiksi pullotetun long drink -juoman.
Se sisälsi ginin ja greippimehun sekoitusta.
Tarkoituksena oli säästää kisapaikoilla baarihenkilökunnan aikaa,
kun juomia ei tarvinnut sekoittaa erikseen.
Long drink -nimi vaihtui asiakkaiden suussa nopeasti lonkeroksi.

50-luvulla juotiin paljon myös Pyynikin Helmeä ja King Colaa.
Lasten suosikkeja olivat Hartwallin keltainen ja punainen Jaffa.
Saunan jälkeen perheen lapset saattoivat herkutella
jakamalla pullollisen tai pari poreilevaa Jaffaa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 82.

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 15.7.1957.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9272_1.tif

Paavo Nurmi tutkii solmioita omistamassaan vaatetusliikkeessä Mikonkatu 5:ssä Helsingissä.

Urheilumuseon julkaisemia kuvasarjoja Paavo Nurmen elämästä.

Sanonta: Kauppa se on, joka kannattaa.

Arvoitus: Yhdestä ovesta sisään mennään, kahdesta tullaan ulos? Housut

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 7.9.1950.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1-r50-1357_2-2.tif

Torikauppias tarjosi näin komeita haukia asiakkaille Helsingin Kauppatorin kevätauringossa vuonna 1959.
Hauki maksoi silloin 220-280 markkaa kilolta.

Hauesta tietoja Luontoportissa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 12.3.1959
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-16214_1.tif

Taksinkuljettajien piti ennen pukeutua virka-asuun.
Vuonna 1957 virka-asusta oli lupa helteellä riisua takki ja lakki.
Kuvassa taksinkuljettaja Ruotsalaisen teatterin tolpalla Helsingissä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Eero Markkula/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 17.8.1957
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9498_1-2.tif

Näyttelijä Joel Rinne rooliasussaan Hjalmar Bergmanin näytelmässä Swedenhielmit
(Helsinki 6.6.1960).

Joel Rinne (1897-1981) oli kansallisteatterin näyttelijä, joka esiintyi myös elokuvissa ja radiossa.
Hänen veljensä Jalmari Rinne oli myös tunnettu näyttelijä.

Erityisen hyvin Joel Rinne muistetaan komisario Palmuna elokuvissa Komisario Palmun erehdys,
Kaasua, komisario Palmu! Tähdet kertovat, komisario Palmu sekä Vodkaa, komisario Palmu.
Lisäksi hän esiintyi mm. elokuvissa Kuollut Mies rakastuu, Kuollut mies vihastuu,
Kuollut mies kummittelee, Niskavuori taistelee, Niskavuoren Aarne, Koskenlaskijan morsian,
Aatamin puvussa ja vähän Eevankin, Olenko minä tullut haaremiin! Tulitikkuja lainaamassa,
Suomisen perhe ja Kalle-Kustaa Korkin seikkailut.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21149_1.tif

Säveltäjä Igor Stravinsky(1882 – 1971) haastateltavana hotelli Palacessa. Venäläissyntyinen, USA:ssa asuva säveltäjä Igor Stravinsky johti Radion Sinfoniaorkesterin vuoden 1961 syyskauden ensimmäisessä tiistaikonsertissa omia sävellyksiään. (Helsinki 11.9.1961).

Arvoitus Mikä on neulassa, ovessa ja ihmisen päässä? (silmä)

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Mauri Vuorinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-27458_1.tif

Kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen ja presidentti Pehr Evind Svinhufvudin eli Ukko-Pekan rintakuva (Helsinki 25.8.1938).

Wäinö Aaltonen (1894-1966) on Pohjoismaiden merkittävimpiä kuvanveistäjiä.
Hän teki Tampereen Hämeensillalla olevat Pirkkalaisveistokset
Eränkävijä, Kauppias, Suomen neito ja Veronkantaja vuosina 1928-29.

Muita hänen töitään ovat Paavo Nurmen patsas ja eduskuntatalon istuntosalin patsaat
Raivaaja, Henkinen työ, Tulevaisuus, Usko ja Sadonkorjaaja (1932).

Muotokuvat hän teki mm. presidentti K. J. Ståhlbergistä, kirjailija Joel Lehtosesta,
Jean Sibeliuksesta sekä Ruotsin kuningattaresta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Sitaatti
Luo, taiteilija! Älä puhu!
- Johann Wolfgang von Goethe (1749 - 1832)

Aforismi
Takuuvarma keino säilyttää itsensä luovana
on pakottaa itsensä oppimaan joka päivä jotain uutta.

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r38-325_2.tif

Kesällä 1959 18-vuotias laulaja Paul Anka esiintyi kahtena iltana Linnanmäellä
innokkaiden ihailijoiden edessä (Helsinki 18.8.1959).

Paul Ankan (s. 1941) hittejä olivat mm. You Are My Destiny, Crazy Love, Lonely Boy,
Put Your Head on My Shoulder, My Home Town ja Puppy Love.

Hän myös sävelsi ja sanoitti kappaleita, jotka menestyivät muiden esittämänä.
Tunnetuin niistä on Frank Sinatran tunnuslauluksi muodostunut, Ankan sanoittama My Way.

Paul Ankan musiikkia on YouTubessa ja YLE:n Elävässä arkistossa.

Sananlasku: Kyllä maailmaan ääntä mahtuu.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Seppo Saves/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-18085_6.tif

Neuvostoliittolainen avaruuslentäjä, majuri Juri Gagarin Suomen-vierailunsa lehdistötilaisuudessa vuonna Helsingissä 3.7.1961. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvapalvelu-sivusto Sitaatti Nuoren miehen kirjoituksista nauttivat aina eniten nuoret. Vaikka maailma kaikkiaan menisikin eteenpäin, nuoret tahtovat aina alkaa alusta. - Johann Wolfgang von Goethe (1749 - 1832) Kuva cc Valokuvaaja Arto Jousi/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-26810_1.tif

Helsingin vanhimpiin ostoskeskuksiin kuuluva Kulosaaren ostoskeskus valmistui vuonna 1959. Palveluliikkeitä Kulosaaren vuonna 1960 vielä uudessa ostoskeskuksessa edusti kampaamo, missä neiti Maija-Liisa Kinnunen oli viimeistelemässä paikkoja ennen asiakkaiden tuloa. Helsinki 31.10.1960. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto 20-luvulla naiset leikkauttivat polkkatukkia. 30-luvulla naisten hiukset laitettiin pehmeille laineille ja miesten hiukset leikattiin takaa ja sivuilta lyhyiksi. Kampaajan koulutus kestää nykyään 3 vuotta. Lisäksi voi suorittaa Kampaajamestarin erikoisammattitutkinnon. Kuva cc Valokuvaaja Eero Häyrinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-23082.tif

Moni kauppias asui samassa rakennuksessa, jossa hänen kauppapuotinsa sijaitsi.
Kauppa oli auki aina, kun kauppias oli kotona, tavallisesti aamukahdeksasta iltakuuteen tai seitsemään.
Jos kauppiasta ei näkynyt, kutsukellolla hänet saatiin paikalle.

Vielä 1950-luvun alussa kaupassa käytiin myös pyhäpäivisin, koska kodeissa ei ollut jääkaappeja.

Designmuseo on kerännyt Suomi 100 -itsenäisyysvuoden kunniaksi valokuvanäyttelyn,
jokakertoo Suomen tarinan esittelemällä yhden esineen jokaiselta itsenäisyyden vuodelta.

Sanastoa: työaika, myymäläapulainen, kauppaketju, lyhyttavara, seka-tavarakauppa,
tiskin alta myynti, vekselilomake, siirtomaatavara

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen