Valitse haluamasi kuvat rastittamalla
Kuva-aiheet
- 1920-luku ja aiemmin (11)
- 1930-luku (38)
- 1940-luku (87)
- 1950-luku (407)
- 1960-luku (132)
- 1970-luku (30)
- 1980-luku (2)
- ammatit (117)
- auto (76)
- eläin (179)
- esine (51)
- evakot (7)
- hevonen (15)
- hygienia (8)
- ilta (32)
- isovanhemmat (16)
- isä (13)
- jauho (4)
- joulu (42)
- juhla (9)
- järvi (92)
- kahvi (50)
- kala (9)
- kalastus (16)
- kauppa (37)
- kesä (222)
- kevät (23)
- kissa (45)
- koira (43)
- koti (14)
- kotityöt (54)
- koulu (64)
- kukka (80)
- kuvataide (2)
- käsityö (35)
- lammas (8)
- lapsi (177)
- leipä (37)
- lelu ja leikki (80)
- lintu (57)
- luonto (141)
- LUONTO-kuvakortit (50)
- maaseutu (40)
- maatila (60)
- maisema (73)
- marja (75)
- matelija (2)
- metsä (39)
- metsästys (3)
- metsätyöt (7)
- mies (140)
- musiikki (17)
- nainen (114)
- nuoruus (23)
- näyttelijä (30)
- opetustaulu (66)
- perhonen (5)
- perinne (17)
- pihapiiri (1)
- postikortti (30)
- presidentti (35)
- puu (47)
- puuteollisuus (1)
- puutyöt (8)
- rakennus (49)
- ruoka (115)
- ryhmä (12)
- sanataide (2)
- sanonta (17)
- sato (7)
- sauna (6)
- sota (18)
- suru (4)
- syksy (74)
- sää (50)
- Taide (346)
- talvi (96)
- tapahtuma (20)
- teknologia (26)
- terveys (10)
- terveys ja sairaus (60)
- tilaisuus (7)
- työnteko (24)
- uni (19)
- urheilu (36)
- vaatehuolto (31)
- vene (36)
- yksinäisyys (13)
- ystävyys (49)
- yö (9)
- äiti (22)
Kuvat
Apteekki: Vatsavaivat
Alka-Seltzer-poretabletti oli suosittu tuote.
Sitä käytettiin närästykseen, happovaivoihin
ja se oli särkylääkkeenä vatsalle hellävaraisempi kuin aspiriini.
Leiras teki myös 1950-luvulla Antihappo-nimistä närästyslääkettä.
Se oli kuin toffee-karamelli, joka sisälsi happoa neutraloivia suoloja.
Lubric oli ummetuslääke.
Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja
siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.
Kasku
Heikki tuli apteekin ovesta ulos juuri, kun hänen ystävänsä Antti osui kohdalle:
- Oletko sairas? kysyi Antti myötätuntoisesti.
- En. Miten niin?
- No, tulit just apteekista.
- Olen minä käynyt hautausmaallakin ja edelleen olen elossa, vastasi Heikki.
Kuva © Kirsi Alastalo
Apteekki: Ummetuksen hoito
Laksa-suklaa oli tehokas ulostuslääke 60-luvulta.
Suklaa oli houkuttelevina paloina tinapaperiin käärittynä.
Dulcolax ja Metamucil tulivat myöhemmin.
Metamucil on nestettä sitova psylliumin ja dextroosin seos.
Vastaavia tuotteita on edelleen markkinoilla.
Psylliumia eli ratamonsiemenkuitua käytetään nykyään myös leivonnassa.
Stressi, tietyt lääkeaineet ja sairaudet sekä liiallinen istuminen hidastavat suolen toimintaa.
Ummetusta voi ehkäistä liikkumalla säännöllisesti ja käyttämällä runsaasti kuitupitoisia kasviksia.
Nestettä pitää juoda vähintään kaksi litraa joka päivä.
Samalla kannattaa välttää ummetusta aiheuttavia ruoka-aineita kuten banaani ja juustot.
Lääkärin neuvoja ummetuksen hoitoon on Duodecimin Terveyskirjastossa.
Lakritsi, luumut, viikunat ja ksylitoli ovat laksatiiveja.
Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita
ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.
Kuva © Kirsi Alastalo
Apteekki: Löysän vatsan hoito
Tannopon oli Lääketehdas Orionin tunnettu ripulilääke 50–80-luvuilla.
Tannopon T -lasipullon takana näkyy paperinen käyttöohje, signatuuri.
Niitä käytettiin Suomessa vuoteen 1973.
Jokaisen apteekin signatuuri oli yksilöllinen, eräänlainen oma mainos.
Kasku
Lääkärin sanelusta:
- Vaimon oksentelu hävisi iltapäivällä, samoin mies.
Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.
Kuva © Kirsi Alastalo
Mausteet ja terveyssuola
Mausteilla on ollut ihmiskunnan historiassa iso merkitys.
Tärkeimmät mausteet on tunnettu tuhansia vuosia.
Ne ovat olleet kalliita vaihdon välineitä.
Suomessa tärkeimmät mausteet ovat olleet suola, pippuri, kaneli ja kardemumma.
Suola estää homeiden kasvua.
Suolattu ravinto säilyy pitkään ja liottamalla siitä saadaan taas syöntikelpoista.
Vanilja on yksi suosituimmista makuaineista.
Leipämausteena käytetään anista, fenkolia jakuminaa.
Mausteet olivat entisaikaan statussymboleita:
mitä maustetumpi ruoka, sitä rikkaampi perhe.
Sahrami on maailman kallein mauste.
1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla mausteet yleistyivät tavallisenkin kansan keskuudessa.
Sanastoa: maustepippuri, valkopippuri, joulumausteet (neilikka, kaneli, inkivääri),
pullamausteet (kardemumma, kaneli), yrtit (basilika, oregano, minttu, persilja, tilli,
lipstikka, piparminttu, rakuuna, sitruunamelissa, meirami, kirveli, ruohosipuli),
piparjuuri, fenkoli, sipuli, valkosipuli.
Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.
Kuva © Emilia Nieminen
Kalsiumlaktaatti ja särkylääke
Kalsiumlaktaatti on valkoista jauhetta, joka nautitaan veteen sekoitettuna. Se on lääke, jolla hoidetaan kalsiumin puutostiloja. Se on myös happamuudensäätöaine, säilöntäaine ja hapettumisenestoaine, jota käytetään mm. juustoissa.
Sanastoa: apteekki, oire, vaikutus, sivuvaikutus, yhteisvaikutus, plasebo-vaikutus, mikstuura, rohto,osteoporoosi
Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.
Kuva © Emilia Nieminen
Hota-pulveri
Hota-pulveri oli suosittu särkylääke 1960-luvulle asti.
Pulveri sekoitettiin veteen.
Hota-mainos:
"Hota poistaa tuskan ja kuumeen.
Vaaraton Hota-pulveri on erinomainen alkavan taudin ehkäisijä
ja tilapäisen väsymyksen poistaja.
Käyttäkää sitä!"
Hota-mainos:
"Jos aiotte hankkia päänsärkyä, hankkikaa myös lääkettä.
Pitäkää aina mukananne pari lippua Hota-pulveria, niin apu on lähellä.
Se parantaa vaivattomasti ja tehokkaasti niin ”hankittua” päänsärkyä kuin muutakin.
Hota lievittää myös reumaattisia kipuja, kuumetta, rauhattomuutta y.m.s.
Saatavana apteekeista."
Sanastoa apteekki, oire, vaikutus, sivuvaikutus, yhteisvaikutus,
plasebo-vaikutus, mikstuura, rohto, migreeni
Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.
Kuva © Emilia Nieminen
Ojan isännän linimentti
Ojan isännän linimentin reseptin kehitti kuuluisa luhalahtelainen kansanparantaja Juho Yli-Oja (1882–1943).
Apteekit valmistivat tätä tehokasta, voimakkaan tuoksuista lientä hänen ohjeidensa mukaan
monen vuosikymmenen ajan aina 1990-luvulle asti.
Tuote auttoi hartia- ja niskajännitykseen, nivelten kolotuksiin, selän rentouttamiseen,
lihaskireyteen ja verenkierron elvyttämiseen.
Linimenttiä siveltiin kipeytyneille alueille 2–3 kertaa päivässä tai tarvittaessa.
Ojan isännän oma neuvo oli: "Kipeää paikkaa haudotaan lämpimällä vesikääreellä,
sen jälkeen voidellaan linimentillä ja peitellään villaisella kääreellä.
Sopii hyvin käytettäväksi saunan jälkeen."
60 vuotta isännän kuoleman jälkeen Frantsilan yrttitila muunsi linimentin
2000-luvun lainsäädännön mukaiseksi
ja se on ollut Frantsilan myydyimpien tuotteiden joukossa jo useita vuosia.
Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.
Kuva © Emilia Nieminen
Lääke astmaan ja heinäkuumeeseen
Mendaco oli lääke mm. astman hoitoon.
Sitä mainostettiin näin: "Lääke yskää, hengenahdistusta, hermostuneisuutta, unettomuutta,
huonoa ruoansulatusta, päänsärkyä sekä yleisvoinnin heikentymistä vastaan,
kun niiden aiheuttaja on astma, bronchitis tai heinäkuume".
Heinäkuumeeksi kutsuttiin siitepölyallergiaa ja heinänuhaa.
"Heinäkuume riippuu kasvien kukkimisesta, vaikuttakoonpa sen sitten siitepöly,
ilmaan haihtuneet öljyt tahi muut aineet, jotka kukkiessa syntyvät auringon valon vaikutuksesta,
tahi sitten loiseliöt, jotka siitepölyn mukana tunkeutuvat hengityselimiin.
Kokemus on näyttänyt, että usein kaikki samalla seudulla olevat henkilöt,
joilla on taipumusta heinäkuumeeseen, sairastuvat samana päivänä.
Omituista on, että maalaisrahvas, joka on hyvin paljon tekemisissä kasvikunnan kanssa,
säilyy taudilta, ja että muistakin sairastuvat vain sivistyneet henkilöt,
joten näyttää siltä kuin henkinen työskentely
ja yleinen heikkohermoisuus lisäisi taipumusta heinäkuumeeseen.
Varmaa lääkettä tähän tautiin ei ole olemassa.
Kuitenkin saavat useimmat potilaat helpotusta, jopa muutamat paranevatkin,
kun saadaan nenän alimman kuorikon turvotus sulamaan.
Se, jolla ei ole tilaisuutta muuttaa kukkima-ajaksi pois kotiseudultaan,
välttäköön, mikäli mahdollista, niittyjä, puutarhoja ja vainioita
tahi asettakoon sieraimiinsa puuvillatukon, joka siivilöi ilman, mutta ei estä hengitystä.
Rautatiematkoilla tulee pitää nenäliinaa tahi silkkiharso silmillä.
Asuinhuoneen ikkunat pidettäköön päivin suljettuina."
– Kodin lääkärikirja, 1913
Sanastoa: allergia, lääkäri, pujo, antihistamiini, nokkosrokko
Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.
Kuva © Emilia Nieminen
Lakritsia
Lakritsijuuresta valmistettu lakritsi on tunnettu jo tuhansia vuosia. 1700-luvulle saakka sitä pidettiin etupäässä lääkeaineena, jota käytettiin vilustumistautien ja vatsavaivojen hoidossa. Lakritsijuurta on käytetty kauan limaa irrottavana yskänlääkkeenä. Lakritsi mainitaan perinteisissä kiinalaisissa yrttikirjoissakin.
Lakritsi nostaa verenpainetta. Se voi olla haitallista ihmisille, jotka käyttävät nesteenpoistolääkkeitä, digoksiinia ja laksatiiveja.
Fazer on valmistanut lakritsia vuodesta 1927 saakka, ensin Hangossa ja myöhemmin Helsingissä. 1920-luvun lopulla valikoimassa oli jopa parikymmentä erilaista lakritsituotetta. Lakritsia valmistettiin myös talvisodan aikana ja jatkosodan aikana se oli ainoa makeinen markkinoilla.
Vuonna 2013 EU halusi kieltää lakritsipiippujen myynnin, koska niiden ajateltiin kannustavan lapsia tupakan polttoon. Laku Pekka-logo poistettiin lakritsipötköistä 2008, koska se tulkittiin rasistiseksi. Sama kohtalo oli neekerin suukoilla, joiden nimi muuttui suklaasuukoiksi.
Sananlasku
Ei makeaa mahan täydeltä.
Sanastoa laksatiivi, verenpaine, Halva, Englannin lakritsi, metrilaku, karamelli
Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.
Kuva © Emilia Nieminen
Tupakkaa
Tupakkatuotteita ovat savukkeet, irtotupakka, sikarit ja nuuska.
Tupakan vastikkeeksi tai tupakkajäljitelmiksi kutsutaan sähkösavukkeita,
savuttomia savukkeita ja yrttinuuskaa.
Saimaa oli tunnettu tupakkamerkki, samoin Työmies.
Entisaikoina tupakka oli voimakkaampaa kuin nykyään eikä terveyshaitoista tiedetty mitään,
joten sekä isäntä että vieraat saattoivat hyvällä omallatunnolla poltella lapsiperheen kotona sisätiloissa.
Ostotupakan lisäksi tupakkaa viljeltiin monen tuvan takana.
Tupakkapaketin takakantta käytettiin usein paperin korvikkeena.
Monen talon piirustukset on tehty askin takakanteen.
Sota-aikana tupakan kulutus lisääntyi. Rintamalla poltettiin paljon, sillä se vaikutti rauhoittavasti.
Kotirintamalle riitti tupakkaa vähemmän, vaikka täälläkin sitä olisi haluttu hermojen rauhoittamiseen.
Tupakka oli kortilla ja moni osti tupakka-annoksensa vaihdon välineeksi.
Suomen ensimmäinen tupakkatehdas perustettiin Turkuun 1731.
Nykyään tiedetään, että tupakointi altistaa parodontiitille, joka vaikuttaa elimistön yleiseen tulehdustilaan
sekä lisää mm. sydän- ja verisuonisairauksien riskiä ja vaikuttaa diabeetikon sokeriarvoihin.
Sydäninfarktin jälkeen tupakoinnin lopettaminen on tehokkain keino vähentää uusintainfarktien vaaraa.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen sivustolle on tietoa tupakoinnin ja tupakoimattomuuden vaikutuksista.
Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.
Kuva © Emilia Nieminen
Piipputupakkaa
Piipputupakointi oli ennen yleisempää kuin nykyään.
Jymy-merkki oli tunnettua piipputupakkaa.
Sitä alettiin valmistaa Rettigillä Turussa vuonna 1934.
Jymy oli sikarinteossa jäänyttä jämätupakkaa.
Se oli voimakasta nykytupakkaan verrattuna.
Toinen tunnettu merkki oli Otso.
Jos tupakka tulisi markkinoille nyt, sille ei saisi myyntilupaa.
Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.
Kuva © Emilia Nieminen