Image Categories: syksy - Sivu 2

Rantakoivuja syksyllä

Laukon kartanon värikylläistä rantaa Kuva© Liisa Lagerstam

Koulun urheilukilpailut: poikien korkeushyppy

Kuva on koulujen välisistä yleisurheilukilpailuista. Kuva ©Pekka Agarth 1979

Koulun urheilukilpailut

Koulujen mestaruuskilpailuissa menossa tyttöjen pitkän matkan juoksu syksyllä 1979. Kuva ©Pekka Agarth 1979

Kuvassa äiti saattelee poikia Tehtaankadun kansakouluun Helsingissä ensimmäisenä koulupäivänä. Ennen koulut alkoivat aina syksyisin syyskuun ensimmäinen päivä. Sodan jälkeen yläkoulun luokassa sai olla 50 oppilasta ja alakoululuokassa 40.

Sananlasku - Ei oppi ojahan kaada eikä tieto tieltä työnnä, neuvo syrjähän syseä. - Hurratkaa katupojat, koulu palaa. - Jota koulu kovempi, sitä oppi selkeämpi. - Kokemus on paras koulu. - Tyvestä puuhun noustaan. Kannustusta opettelun alussa. - Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo. - Ei kukaan ole seppä syntyessään. - Oppia ikä kaikki. - Nuorena on vitsa väännettävä. - Jonka nuorena oppii, sen vanhana taitaa. - Kuriton koulu on kuin vedetön mylly. - Neuvoilla työt tehdään, ei väen paljoudella. - Ei kukaan kirves kädessä synny.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. 1.9.1956. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-6496_2.tif

Pihamiljöötä maaseutukaupungissa

Vaahtera on kaunis piha- ja puistopuu.
Tunnettuja vaahteralajeja ovat mongolianvaahtera ja tataarivaahtera.
Hopeavaahteran lehtien alapinnat ovat hopeanväriset.

Tummahko verivaahtera on tavallisen vaahteran muunnos.
Vaahteralajeja on useita kymmeniä.

Vaahteran siemenellä on lenninsiipi ja siemen on tahmea.
Kun siemenen halkaisee ja painaa nenälle, saa jatkonenän.

Kasku
- Eero, sulje se ikkuna! Ulkona on kylmä.
Eero sulkee avoimen ikkunan vastahakoisesti ja kysyy:
- Luuletko, että ulkona on nyt lämpimämpi?

Mielikuvamatka kuvan avulla
Ohjaaja lukee rauhallisesti:
Ota hyvä ja rento asento. Astu sisään kuvaan.

Mitä näet ympärilläsi?
Millaisia ääniä kuulet?
Millaisia tuoksuja tunnet?
Haluatko koskettaa jotakin?
Mistä olet tullut tähän paikkaan?
Tapaat kuvan paikassa henkilön. Mitä häneltä kysyt?
Miten matkasi tästä jatkuu?

Kuva © Sastamala Visual Oy

Pumppukaivo

Pumppukaivoa on kutsuttu myös pihakaivoksi.
NIRA-kaivonpumppu oli ainoa, joka toimi Suomen olosuhteissa.

Maahan on upotettu betonisia kaivonrenkaita pohjaveteen asti.
Vesi nousee ulostuloputkeen kammesta ylös alas pumppaamalla.

Nykyään kaivonrenkaita käytetään mm. kukkaistutuksiin.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kärpässieniä ja jäkäläsieni

Suomesta on löydetty yli 20 erilaista kärpässienilajia.
Osa niistä on tappavan myrkyllisiä, osa vain myrkyllisiä.
Joku laji kelpaa syötäväksikin, mutta koska lajeja on vaikea erottaa toisistaan,
parempi jättää kaikki kärpässienet koskematta.
Kavalakärpässieni on maailmanlaajuisesti aiheuttanut eniten kuolemantapauksia.
Suomessa valkokärpässieni on tappanut eniten.

(Yksi paavi on kuollut kärpässienimyrkytykseen.)

Kuva © Studio-86

Suomi-maisema

Metsän ääniä (nauhoitettu Eurajoen Kaunissaaressa 1:14min).

Sananlasku Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Karpalo

Karpalo eli kurjenmarja estää virtsatietulehduksia. Karpalo kuuluu puolukoiden sukuun. Se kasvaa kosteahkoilla sammalikoilla ja suomättäillä koko Suomessa. THL ylläpitää kansallista Fineli ^® - elintarvikkeiden koostumustietopankkia, josta löytyy marjojen sisältämät aineet. Kuva CC0 Pixabay

Puolukka

Puolukka(Vaccinium vitis-idaea) on ainavihanta kasvi.
Siinä on alfa-linoleenihappoa, kuitua,
A-, E-, C-, B1-, B2-, B3-vitamiineja ja karotenoideja.
Puolukka tappaa virtsateiden bakteereja.
Sen on todettu myös ehkäisevän rasvaisen ruuan aiheuttamaa
lihomista ja haitallista sisäelinrasvaa.
Puolukan syöminen ehkäisee matala-asteista tulehdusta
sekä haitallisia sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan muutoksia,
jotka altistavat tyypin 2 diabetekselle ja sydän- ja verisuonisairauksille. (Mediuutiset)

Puolukan punainen marja on niin hapan,
että se säilyy sisältämiensä sitruuna- ja bentsoehappojen takia
viileässä ilman säilöntäaineitakin.

Monessa koulussa koululaiset joutuivat syksyisin poimimaan
muutaman litran puolukoita koululle.

THL ylläpitää kansallista Fineli ^® - elintarvikkeiden koostumustietopankkia,
josta löytyy myös marjojen sisältämät aineet.

Luonnonmarjojen poimiminen on jokamiehenoikeus.
Jokamiehenoikeudet löytyvät mm. ympäristöhallinnon verkkosivulta.

MARJAMÄMMI

Puoli litraa survottuja puolukoita sekoitetaan litraan kylmää vettä
ja seokseen lisätään 3/4 litraa ruisjauhoja ja hiukan sokeria.
Seos laitetaan tuohisiin (uunivuokiin)
ja paistetaan miedossa uunin lämmössä 3-4 tuntia.

Mustikkasatoa

Mustikoita kannattaa syödä raakana, mutta niistä voi tehdä myös piirakoita ja muita leivonnaisia, puuroja, hilloja, mustikkakukkoa, rahkaa ja smoothieta. Mustikan lehtiä voi käyttää salaatissa ja teessä. Marjoja kannattaa kuivata talven varalle. Mustikan sisältämät terveelliset aineet voi tarkistaa THL:n ylläpitämästä Finelistä. Mustikoissa on paljon silmille tärkeitä aineita. "Kun mustikka kypsyy, niin yö mustuu."

Lapsen suusta Mustikat on hyviä, koska niiden sisällä on hilloa. - Pertti 5 v.

Mustikka

Mustikassa (Vaccinium myrtillus) on poikkeuksellisen paljon
ihmisen terveyteen positiivisesti vaikuttavia aineita.
Sitran toimeksiannosta tehdyn tutkimuksen mukaan erityisesti vanhukset ja ikääntyvät
sekä tyypin 2 diabeetikot saattaisivat hyötyä mustikan ja mustikkavalmisteiden käytöstä
monella tapaa (silmäongelmat, verisuonivaikutukset).
Mustikka ehkäisee oksidaatiota, vahvistaa verisuonistoa ja parantaa silmän verenkiertoa.
Sillä on positiivinen vaikutus ikään liittyviin silmäongelmiin kuten harmaakaihiin,
silmänpohjan ikärappeumaan ja silmänpainetautiin eli viherkaihiin (glaukoomaan).

Eläinkokeissa mustikka on parantanut sekä muistia että motorisia toimintoja.
Se on suojannut koe-eläimiä Alzheimerin taudin kehittymiseltä.
Mustikka sisältää ravintokuitua sekä luontaisia C- ja E-vitamiineja.
Luonnonmustikassa on antosyaaniyhdisteitä nelinkertaisia määriä
viljeltyyn pensasmustikkaan verrattuna.

Mustikan paras poiminta-aika on heinäkuun loppupuolelta syyskuun alkuun.
Paras satokausi kestää noin kaksi viikkoa.
Runsain sato tulee, jos kukinnan aikaan ei ole yöpakkasia
ja alkukesä on riittävän lämmintä pölyttäjien lentämiseen.
Mustikanvarvut tarvitsevat lumipeitteen talvehtiakseen hyvin.

Sananlasku
Oma maa mansikka, muu maa mustikka.

Kaneliomenapuu

Omena -lajikkeita on kymmeniä. Tässä muutamia Suomessa kasvavia. Kesälajikkeita: Huvitus, Maikki, Pirja, Valkea kuulas, Gallen, Lepaan meloni, Lohjan Kirkas ja Mustialan Valkea Syyslajikkeita: Keltakaneli ja Punakaneli, Make, Melba, Pekka, Silva ja Viikari. Talvilajikkeita: Antonovka, Aroma, Lepaan Liereä, Lobo ja Åkero Pilariomenapuu mahtuu pieneen tilaan. Siinä omenat kasvavat lähelle runkoa ja se tuottaa satoa jo nuorena. Perheomenapuussa on samaan runkoon vartettu useita eri lajikkeita. THL:n ylläpitämästä Finelistä löytyy omenan sisältämät ravintoaineet. Marttojen omenaruokareseptejä.

Sananlasku Omena päivässä pitää lääkärin loitolla. Yksi mätä omena pilaa koko korin. Ei omena kauas puusta putoa. Minkämoinen puu, semmoset oksat.

Kuva-aiheet

Kuvat