Kuvat

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay

Maailman kuuluisin jazzmuusikko Louis Armstrong sekstetteineen
keräsi Messuhallin täyteen yleisöä toukokuussa 1962
(Helsinki 27.5.1962).

Louis Armstrong (1901-1971) soitti trumpettia ja lauloi. Hänellä on New Yorkissa kotimuseo.

Sitaatti
Jokaisena päivänä pitäisi kuulla vähintään yksi kaunis laulu,
lukea hyvä runo, nähdä jokin oivallinen maalaus
ja jos mahdollista, puhua muutamia järkeviä sanoja.
Goethe

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Mauri Vuorinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r62-40590_6.tif

Suomalainen sanonta ”Luja tahto vie läpi harmaan kiven” muistuttaa siitä, että riittävällä sisulla ja sitkeällä yrittämisellä voi saada ihmeitä aikaan. ”Voimallinen tahto vie miehen läpi harmaan kiven” - Aleksis Kivi, Seitsemän veljestä Kuva © Sirpa Pursiainen

Sananlasku
Jos ajattelet, että kykenet tai jos ajattelet, ettet kykene, olet aina oikeassa.

Sananlasku
Kertaus on opintojen äiti.

Aforismi
Joka esittää kysymyksen, on minuutin ajan typerys.
Joka ei sitä tee, säilyy narrina loputtomiin.
- Kiinalainen sananparsi

Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, kuvan laatikko: Napialan Wanha koulu, Janakkala

1951 Raittiuskansan Kirjapaino Oy

Sitaatti
Viisautta on vain totuudessa.
- Johann Wolfgang von Goethe (1749 - 1832)

Kasku
- Tiesitkö, että Suomessa harrastetaan rodunjalostusta?
- Älä höpötä! Ei Suomessa!
- Kylläpäs. Jos lapsesi meinaavat jäädä lyhytkasvuisiksi, voi laittaa heidät kasvatuslaitokseen.
Jos niistä meinaa tulla liian pitkiä, laitat vaan katkaisuhoitoon.

Kuva CC0 Outi Mäki

Rauha Karjalainen erottelemassa tukkeja Sotkamossa, Kainuussa. Alkuperäinen kuvateksti: " 'Tyttö pöntössä'. Lukiolainen Rauha Karjalainen on sitä mieltä, että kynän vaihtaminen keksiin opettaa nuoren ihmisen arvostamaan tukkityöläisten työtä - ja samalla se kehittää fyysistä kuntoa." Kuluttaja 28-29/1959, s. 11 Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, kuvaaja Helge Heinonen, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7609M

50-luvulla kaikki lapset kävivät kansakoulua

Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki

Pakkaslumi narskuu kävellessä, kun lumikiteiden sakarat murtuvat kengän alla.

Tykkylumeksi sanotaan puiden latvuksiin ja oksille kasaantuvaa raskasta lumikerrosta.
Se näyttää kauniilta, mutta aiheuttaa tuhoja puustolle ja haittaa sähkönjakelua.

Lumikengät ovat kenkien päälle kiinnitettävät lyhyet ja leveät ”sukset”.
Niillä voi kävellä hangen päällä uppoamatta.
Jos pohjassa on teräspiikit, lumikengillä pääsee kiipeämään jäistä rinnettä.

Lumi yleistyi tytön etunimenä 2000-luvun alussa. Lumin nimipäivä on helmikuussa.
Vuonna 2022 Me Naiset -lehden lukijat äänestivät kauneimmista etunimistä (2000 osallistui).
Naisten nimissä kolmanneksi tuli Lumi. Siihen mennessä nimi on annettu noin 4 690 naiselle
ja parille kymmenelle miehelle.

• Pidätkö hiihtämisestä?
• Mikä talvessa on mukavaa?

Laulu Suksimiesten laulu & Mäenlaskijain laulu & Hiihtäjä & Talven tullen

LUONTO-kuvapakan numero 50

Lisätietoja ilmatieteenlaitos.fi

Kuva CC0 Pixabay

Lumi syntyy ilmakehässä, kun vesihöyry tiivistyy pakkasessa.
Jos lunta sataa paljon ennen kovia pakkasia, maa ei routaannu.
Lumi on pääasiassa vettä, mutta se kerää ilmasta mukaansa monenlaisia epäpuhtauksia.

Vastasataneessa kuohkeassa lumessa on paljon ilmaa
ja lumikerroksen alla lämpötila voi olla nollan kieppeillä,
vaikka yläpuolella paukkuisi kova pakkanen.
Siksi pihakasveja peitellään lumella.

Tammikuussa vuonna 2016 Merikarvialla satoi
73 senttimetriä lunta yhden vuorokauden aikana.
Se on mittaushistorian suurin lukema.

Runsas lumisade ja liukkaus myöhästyttävät junia,
autoja voi juuttua lumipenkkaan ja tulee aiheettomia palohälytyksiä.

• Oletko rakentanut lumilinnoja, lumiukkoja tai lyhtyjä?
• Oletko koskaan nukkunut lumimajassa?
• Oletko kokeillut pyydystää lumihiutaleita kielellä?
• Leikitkö lapsena lumisotaa?

Laulu Pyry, pyry, pyry hei & Talven tullen

LUONTO-kuvapakan kuva numero 48

Lisätietoa Ilmatieteenlaitos.fi

Kuva CC0 Pixabay Couleur

Kuva CC0 Pixabay Couleur

Kuva CC0 Pixabay Zanna76

Kuva CC0 Pixabay Couleur

Suomessa kasvaa kaksi lummelajia, joista toisella on 2-3 alalajia.
Lisäksi on risteymiä.

Lumpeita: valkolumme, isolumme, suomenlumme, pohjanlumme

Tietoa suomenlumpeista Luontoportissa

Lumme kasvaa pehmeäpohjaisissa, mutaisissa lammissa ja suojaisissa järven lahdissa. Se kukkii kesä-syyskuussa. Kasvi on kaikilta osiltaan myrkyllinen. Pohjanlumme on Etelä-Savon maakuntakukka.

Piisami tykkää syödä lumpeiden juurakoita.

Immi Hellénin runo vuodelta 1920:

Rannan lumme valkeuttaan hohtaa
illan tyvenessä uinaellen,
taivaan kirkkautta kuvastellen. –
Uimatiellään tyttö kukan kohtaa.

Ah, hän lausuu, noin jos puhdas oisin,
rannan lumme, luontehesi saisin,
taivaan kirkkautta kuvastaisin,
kaikkein kaunihinta unelmoisin!

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva CC0 Pixabay Larisa Koshkina

Tyypillisen luokkahuoneen etuosassa oli opettajan koroke eli kateederi,
liitutaulu, helmitaulu, karttateline ja karttakeppi, iso puinen viivoitin, taulusieni ja liidut.
Nurkassa seisoi urkuharmoni
ja seinälle oli ripustettu piirrettyjä pahvisia opetustauluja ja karttoja.

Oppilaita oli paljon ja pulpetit tiheässä.
Silti monen koulun luokkahuoneissa myös syötiin ja voimisteltiin.
Puiset pulpetit olivat yksin tai kaksin istuttavia.
Pulpetin kannen alla tavarat olivat siistissä järjestyksessä.

Alaluokilla tarkastettiin lähes päivittäin, että jokaisella oli taskussa nenäliina.
Kynsien puhtautta seurattiin myös.
50-luvun alkupuolella esiliinat olivat kouluissa tytöille pakollisia
ja vielä vuosikymmenen puolivälistä on paljon luokkakuvia,
joissa melkein kaikilla rusettipäisillä tytöillä on esiliinat edessä.
Esiliinoja tehtiin myös koulukäsityönä.

Kansakouluntarkastajat kiersivät kuuntelemassa oppitunteja.
Kuri oli tiukka.
Vähäisestäkin supattelusta joutui nurkkaan seisomaan.
Karttakeppi saattoi läpsähtää sormille,
jos kädet eivät pysyneet paikoillaan pulpetilla.
Vastatessa ja opettajan luokkaan tullessa noustiin seisomaan ja opettajaa teititeltiin.

Koulu alkoi syksyllä aina 1. syyskuuta.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 19.
Muistoissamme 50-luku -kirjassa sivulla 66
luvussa 17. Koulu.

22-sivuinen kirja kansakoulujen vanhoista opetustauluista:
Talvitie, Outi (2015): Suomikuvan rakentajat – kansakoulun kuvataulut.
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 9.

Kuva © Kirsi Alastalo

Kuva CC0 Kuvia Suomesta Roine-Piirainen

Kuva CC0 Pixabay Larisa Koshkina

Kuva © Sirpa Pursiainen

Viime vuosina lupiini on valloittanut horsman kasvualueita tienpientareilla.
Suomella on Maa- ja metsätalousministeriön julkaisema
Kansallinen vieraslajistrategia,
jonka mukaan lupiini kuuluu haitallisiin vieraslajeihin.

Tietoa komealupiinista (Lupinus polyphyllus) Luontoportissa

Kuva CC0 Pixabay

Lupinus polyphyllus Tämä kukka on horsman kilpailija: lupiini eli komealupiini on vallannut horsman kasvualueita tienpientareilla. Niin komea kuin kasvi onkin, se määritellään "vakiintuneeksi haitalliseksi vieraslajiksi". Monen tien vierustoilla sitä kasvaa jo silmän kantamattomiin. Tietoa komealupiinista (Lupinus polyphyllus) Luontoportissa Kuva CC0 Pixabay Merja Partanen

Helsinkiläislapsia lähdössä kesänviettoon lastensiirtolaan kesäkuussa 1961.
Lastensiirtoloita eli kesäsiirtoloita sijaitsi eri puolilla maata.
Äiti keskustelee konduktöörin kanssa.

Kesäsiirtolatoiminta alkoi Suomessa 1800-luvun puolella ja jatkui 1980-luvulle.
Tarkoitus oli, että varattomilla lapsilla oli mahdollisuus päästä kesällä
ainakin pariksi viikoksi maalle terveellisiin oloihin.
Monet lapset, joilla sattui olemaan mummola maalla,
viettivät kesänsä siellä, joten he eivät tarvinneet siirtoloita.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 1.6.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-25888_5.tif