Kuvat

Pikkupojat keksivät hyvän paikan Ruotsin lähetystön sivuoven lipalta nähdä vierailevat naapurimaan kuninkaalliset.
Toukokuussa 1952 Helsingissä olivat virallisella valtiovierailulla Kustaa VI Aadolf puolisoineen.
Vierailu oli suuri julkisuustapahtuma.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 25.5.1952.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r52-1623_17-2.tif

Kuvassa yleisö käyttää peilejä apuna Helsingin Kauppatorilla nähdäkseen valtiovierailulla olevat Ruotsin kuninkaalliset. Toukokuussa 1952 Suomessa olivat virallisella valtiovierailulla Ruotsin kuningas Kustaa VI Aadolf puolisoineen. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 25.5.1952. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r52-1623_19-2.tif

Rakennusliike Hakan Kymiin rakentamia kunnallisia vuokra-asuntotaloja.
Kymi, Kymenlaakso, 1955

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 44
luvussa 12. Koti ja asuminen.

Kuva CCO Suomen valokuvataiteen museo 1955
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_11018A

Mies tahkoaa Karkkilan raivausleirillä kuokanterää teräväksi.
Karkkilan leirillä Mustjäven tienoilla raivattiin kaikkiaan 200 hehtaaria peltoa ja asutusalueita.
Talvisodan jälkeen 400 000 pakolaista pyrittiin asuttamaan nopeasti.
Maatalousministeriö perusti keväällä 1941 parikymmentä raivausleiriä eri puolille Suomea.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Karkkila 30.5.1941. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r41-456_6.tif

Tietoa kurjenkellosta (Campanula persicifolia) Luontoportissa

Kuva CC0 Pixabay

Kurjenkellon kukat ovat sinisiä, valkoisia tai hieman punertavia.

Kissankello on Keski-Pohjanmaan maakuntakukka.

Tietoa kurjenkellosta (Campanula persicifolia) Luontoportissa

Kuva © Sastamala Visual Oy

Grus grus

Kurki on Pohjois-Pohjanmaan maakuntalintu.
Se sopii hyvin suopitoisen maakunnan tunnukseksi.

Tietoja ja kuvia kurjista Luontoportin sivuilla.

Kasku
Kaksi kurkea jutteli suolla.
- Viitsisitkö nostaa tuon sammakon minulle?
- En minä ole mikään nostokurki!

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kurki muistuttaa harmaahaikaraa.
Lentävät linnut erottaa siitä, että kurki lentää kaula suorana, harmaahaikara kaula taivutettuna.

Kurjet saapuvat Suomeen huhtikuun puolivälin paikkeilla.
Syksyllä ne lähtevät syys-lokakuussa.
Linnut lentävät V-muotoisissa auroissa, joissa ilmanvastus on pienempi kuin yksin lentäessä.
Auran kärjessä lentävää vaihdellaan.
Suurimmissa auroissa saattaa olla satoja lintuja.

Kurjet viihtyvät soilla ja rantaniityillä – muuttoaikoina vilja- ja perunapelloilla.

Arvoitus
- Mikä lintu pystyy lentämään korkeammalle kuin vuoret?
- Kaikki linnut. Vuoret eivät osaa lentää ollenkaan.

Sanonta
Ei lintu liian korkealle lennä,
jos se lentää omilla siivillään.
- William Blake (1757-1827)

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuttu on synnyttänyt vuohi. Ensimmäisen kerran kuttu voi poikia noin vuoden ikäisenä. Yhdestä kutusta voi saada maitoa päivittäin 3-4 kg, parhaista jopa 5 kg. Maidosta tehdään kutunjuustoa ja fetaa.

Kiliksi kutsutaan alle puolivuotiasta vuohta.

Pukki on täysi-ikäinen urosvuohi.

SanontaTerve kuin pukkitarkoittaa, että on täysin terve.

On pukillakin parta vaan ei miehen mieltä.
- suomalainen sananlasku

LYPSYLLÄ

Mun kuttuni, mun tuttuni,
nyt seiso aivan kiltisti
ja anna maitos makea,
niin tehdään hörkkä sakea.

Mun vuoheni, mun uuheni,
sä eilen kaadoit maitosi,
kun jalkas potkit pyttyhyn,
niin lypsy meni myttyhyn.

Mun valkoni, mun palkoni,
ma kyhnin korvallistasi
ja paarmat pahat häädän pois,
niin jalka hiljaa seistä vois.

Näin armahain, sun tyyneks sain,
nyt kestä, kauno, hetki vain,
niin pääset taaskin hakahan
luo pienen kili veitikan.

Immi Hellén, 1930
Lasten runokirja,
Suomen pojille ja tytöille omistettu.
Valistus, Helsinki.

Kuva© Sastamala Visual Oy

Sananparsi
Ei semmoista ole, että ei kymmenen vuoden päästä tarvita.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Jääkukiksi tai kuurankukiksi kutsutaan pakkasen ikkunaan tekemiä kuvioita.

Aiemmin niitä näki ikkunoissa yleisesti.
Nykyään ikkunanpielet ovat niin tiiviitä
ja ikkunat kaksin- tai kolminkertaisia,
ettei kosteudesta syntyviä jääkukkia synny.

Monikerroksiset ikkunalasit eivät jäädy.
Niihin voi maalata piimällä "jääkukkia"
tai muita koristeita.
Piimää voi värjätä vesivärillä.
Tasaista pintaa saamaalitelalla.
Maalarinteipillä voi tehdä kuvioita.
Teipit poistetaan maalauksen jälkeen.
Peittävän pinnan saa, jos antaa ensimmäisen kerroksen kuivua
ja telaa toisen piimäkerroksen päälle.
Pinnasta saa tasaisemman, jos antaa sen hieman kuivahtaa
jatekee viimeisen telauksen kevyesti ilman uutta piimää.

Piimämaalaukset on helppo poistaa kostealla rätillä pyyhkimällä.

Sakeampaa

Taivasta täyttää tähtöset,
ne on voittaneet talven vallan.
Vaan koskaan kadottaa voi et,
ilmettä suloista kasvoilta hallan.

Elämä syvä ja luotaamaton,
kuin pohjaton meri.
Lapsena hellä ja huoleton,
vesi on makeampaa kuin veri.

- Hellevi Estama

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva CC0 Pixabay Larisa Koshkina

Kuva CC0 Pixabay

Picea abies

Reilu kolmasosa Suomen puista on kuusia.
Kuusesta valmistetaan paperia, huonekaluja, pakkauksia ja soittimia.

Kuusi on ilon ja surun symboli. Se on yleinen puu hautausmailla.

Tuoreita, pehmeitä ja C-vitamiinipitoisia kuusenkerkkiä voi syödä sellaisenaan.
Kerkät sisältävät kivennäisaineita ja niitä on käytetty rohtona tuhansia vuosia.
Myös joulukuusen yllätyskasvuston voi kerätä salaatin joukkoon.

Punaruskeaa kuusenkerkkäsiirappia syntyy liottamalla
ja keittämällä kuusenkerkkiä ja lisäämällä sokeria.
Siirappi maistuu jäätelön ja marjojen kanssa.
Sitä voi lorauttaa rahkajälkiruokiin tai nauttia yskänlääkkeeksi.

• Oletko syönyt kuusenkerkkiä tai keittänyt niistä teetä?
• Oletko lapsena leikkinyt käpylehmillä?
• Millaisista joulukuusen koristeista pidät?

Laulu Oravan pesä & Kuusi sanoi katajalle & Kuulkaa korpeimme kuiskintaa
& Joulupuu on rakennettu

LUONTO-kuvapakankuva numero 23

Lisätietoa Luontoportti, Martat > kuusenkerkkäsiirappi

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay Larisa Koshkina

K-Market on suomalainen päivittäistavaraketju, joka kuuluu Keskon K-ruokakauppaketjuun.

K-marketit myyvät EuroShopper- ja Pirkka-tuotteita.

Kaikissa K-marketeissa ja muissa K-ryhmän kaupoissa toimii itsenäinen yrittäjä, kauppias.

Satakunnan museo on kerännyt kauppamuistoja Kerro museolle -sivustolle
Muistelut > Selaa muisteluita > Päättyneet muistelut.

Sanonta Asiakas on aina oikeassa.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva CC0 Pixabay Oto Zapletal

Nainen istuu Pihlajasaaren rantakallioilla. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N92131, Helsingin kaupunginmuseo, 1950 -luku.

Kaksi henkilöä kyntämässä käsiauralla 1950. Taustalla kerrostaloja. Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10522P

Uudenmaan läänin traktorikyntömestaruus meni syksyllä 1960 jälleen Karjalohjalle. Tuomarinkylän pelloilla käydyn kilpailun voitti Eero Rautiainen.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Eero Häyrinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 12.10.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-22810_1.tif

Kataran suora Sastamalassa. Kuvassa näkyvät talot ovat suojelukohde.

Kasku

- Miksi kutsutaan kanaa, joka ylittää tien katsomatta molempiin suuntiin?
- Kuolleeksi.

Kuva © Studio-86

Metsien aluskasvillisuuteen kuuluva käenkaali on monivuotinen ruoho, jonka korkeus on vain 5–10 cm. Sen maavarsi on hento ja suikertava, yksittäiset kukat valkoisia, sinipunasuonisia, joskus kokonaan punertavia tai sinipunaisia. Käenkaali kukkii varhain keväällä ja alkukesästä. Lehdet säilyvät vihreinä talven yli. Käenkaali kasvaa varjoisissa kuusikoissa, lehtomaisissa metsissä ja lehdoissa. Käenkaali on herkkä kuivumiselle. Se suojautuu laskostamalla lehdykkänsä alaspäin toisiaan vasten. Näin haihduttava pinta pienenee puoleen. Kasvi vetää lehtensä suppuun yöllä ja kovalla auringonpaisteella, rankkasateella ja kosketusärsykkeestä. Ketunleipiä eli käenkaalia voi maistella. Lehdet maistuvat sitruunaiselta. Se johtuu oksaalihaposta kuten raparperinkin maku. Oksaalihappo suojaa käenkaalia hyönteisentoukilta ja etanoilta. Jos ketunleipiä haluaa syödä enemmän, täytyy samalla juoda maitoa oksaalihapon vuoksi. Tietoa käenkaalista eli metsäkäenkaalista eli ketunleivästä (Oxalis acetosella) Luontoportissa Kuva CC0 Pixabay

Käpylehmät olivat entisaikaan maaseudulla ehkä yleisin lelu.
Kuusen käpyjä oli hyvin saatavilla, tikut pysyivät suomujen välissä työntämällä
ja jos jalka meni poikki, uusia löytyi läheltä.

Käpylehmien lisäksi yleisiä leluja olivat pajupillit, puusta veistetyt pyssyt,
paperinuket, räsynuket, kiiltokuvat jaritsat.

Yleisiä lasten leikkejä olivat kirkonrotta, tervapata, nurkkajussi, kymmenen tikkua laudalla,
lankkuhyppy, naruhyppy, piilosilla, majan rakennus, poliisi ja rosvot.
Keinulauta tehtiin pitkästä, kapeasta lankusta, joka asetettiin kiven tai pöllin päälle niin,
että kun toinen pää laskeutui alas, toinen nousi ilmaan.
Laudan päissä istuvat keinujat ponnistivat vuorotellen vauhtia maasta.
Joskus lautaan tehtiin myös kädensijat, jolloin vauhdissa oli helpompi pysyä mukana.

Kuva cc Aila Mäkelä

Dendrocopos major

Käpytikka pesii kaikenlaisissa metsissä. Sen soidinrummutus on helppo tunnistaa.
Käpytikka rummuttaa kuivien oksien lisäksi tolppien metallisuojuksia
jalampunkupuja, joissa onhyvä kaikupohja.

Sananlasku
Kyllä luonto tikanpojan puuhun ajaa.

Kuva © Studio-86