Kuvat

Nelivuotias, 170-kiloinen uroskarhu, Hämeen korpien kauhu tiensä päässä. Ajon suunnittelija Jussi Numminen ja karhun kaataja Vilho Koskinen ajokoirien Kipon ja Tuusikin kanssa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Tammela 18.12.1946. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r46-654_2.tif

Säveltäjä Igor Stravinsky(1882 – 1971) haastateltavana hotelli Palacessa. Venäläissyntyinen, USA:ssa asuva säveltäjä Igor Stravinsky johti Radion Sinfoniaorkesterin vuoden 1961 syyskauden ensimmäisessä tiistaikonsertissa omia sävellyksiään. (Helsinki 11.9.1961).

Arvoitus Mikä on neulassa, ovessa ja ihmisen päässä? (silmä)

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Mauri Vuorinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-27458_1.tif

Riisitunturin kansallispuistossa

Kuva © Sirpa Pursiainen

Tässä kuvassa on jouluateria. Pöydässä on lanttu-, porkkana- ja perunalaatikkoa, savustettua kalaa, rosollia, italian salaattia, sinappisilliä Perinteiset jouluruuat Yleensä kaikilla aterioilla joulunaikaan tarjottiin samoja ruokia. Karjalaisilla oli joulupöydässä kolme ruisleipää päällekkäin ja niiden päällä kynttilänjalka. Leipiin ei koskettu joulunpyhinä vaan ne vietiin pyhien jälkeen vilja-aittaan ja syötiin vasta keväällä, kun karja laskettiin laitumelle. Kinkkua, lantulaatikkoa ja perunalaatikkoa ja lipeäkalaa tarjottiin perunoiden ja voisulan tai maitokastik­keen kanssa. Joulupuuro oli ennen ohraryynipuuroa tai riisipuuroa ja hyvän onnen tuojaksi siihen laitettiin manteli. Puuron jälkeen syötiin vielä voitaikinasta valmistettuja luumu­torttuja. Lapsen suusta

Jos kaikki ovat ajoissa kotona, tulee perhepäivällinen. Muuten tulee usein vain pussikeittoa. - Lauri 6v.

Sananlasku

Tulisipa joulu, että saisi yölläkin syödä.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Lähes kaikki keittivät kahvinsa kahvipannulla
60-luvun loppupuolelle saakka.
Vähitellen kahvipannut korvasi kahvinkeitin.

Emaliastioiden kulta-aika alkoi 1950-luvulla.
Finelin tunnettuja värikkäitä emaliastioita
valmistettiin Järvenpään Emalissa.
Finel oli tuotemerkki, jota Wärtsilään kuuluva Arabia valmisti.
60-luvun jälkeen emalin suosio alkoi hiipua.
Teräs korvasi emalin.

Keltaisen kahvipannun mallin nimi on Messikalle
ja kuvio on nimeltään Primavera.
Punaisen kahvipannun mallin nimi on Onnimanni
ja kuvio on nimeltään Kehrä.
Finel valmisti näitä pannuja 60–70-luvulla.
Pienempien pannujen koristekuvion suunnitteli Raija Uosikkinen.

Isoon emalipannuun mahtuu 20 litraa kahvia.
Pannussa keitettiin kahvia suurissa juhlissa ja pidoissa.
Valmis kahvi kaadettiin pienempiin tarjoilukannuihin.

Millainen on sinun lempikahvipannusi?
Keitätkö vielä pannukahvia? Millaisissa tilanteissa?
Haluaisitko lähteä nokipannukahville nuotion äärelle?

Kuva kuuluu sarjaanKahvimuseon aarteita.

Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay

Kuva© Sirpa Pursiainen

Kuva CC0 Pixabay Alain Audet

Kuva CC0 Pixabay

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 46
kappaleessa 13. Kodin tavarat ja siisteys.

Kuva © Marika Tamminen / Vapriikin kuva-arkisto

Tasavallan presidentti J.K. Paasikivi,
Iranin (entinen Persia) lähettiläs Fazlollah Nabil
ja ulkoasianministeri Urho Kekkonen juhlallisessa audienssissa,
jossa lähettiläs jätti valtakirjansa (Helsinki 16.9.1954).

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r54-2421_3

Näyttelijäpariskunta Irja ja Matti Ranin olivat vuonna 1959 lähdössä kesäkiertueelle. Näytelmä oli William Gibsonin "Kaksi kiikkulaudalla". Sitä esitettiin tuolloin elokuun loppuun saakka kymmenillä paikkakunnilla. (Helsinki 15.6.1959). Teatterineuvos Matti Ranin (1926-2013) oli kansallisteatterin näyttelijä, joka esiintyi useissa elokuvissa ja televisiosarjoissa. Hän oli vänrikki Kariluoto elokuvassa Tuntematon sotilas ja kirkkoherra Salpakari elokuvissa Täällä Pohjantähden alla sekä Akseli ja Elina. Komisario Palmu-elokuvissa hän näytteli lain ylioppilasta. Vaimonsa Irjan (1950-1995) kanssa hän pyöritti 27 vuotta Kasper-nukketeatteria. Se tuli koko kansalle tunnetuksi television lastenohjelmissa, kun vuonna 1960 alettiin lähettää lastenohjelmaa nimeltä Raninien tv-perhe. Sen ajan lapset tunnistavat Kasper-nuken huudahduksen Trai trai trallallaa! cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-17390_1.tif, Kuvapalvelu-sivusto

Kuva on otettu Pihlajasaaren hiekkarannalla Helsingissä. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. Kuva CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N211429, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo 1966.

Kolmen polven evakot. Emäntä hellan ääressä lapsi sylissään, vanha isäntä kainalosauvoineen seuraa sängyn laidalta. Sanomalehtimiesretkikunta tutustui siirtolaisten oloihin Pohjois-Karjalassa ja Savossa syyskuussa 1947.

Arvoitus: Aamulla neljällä jalalla, päivällä kahdella jalalla, illalla kolmella jalalla? Vastaus: Ihminen

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Pohjois-Karjala 22.9.1947. Kuvan tunnus museon kokoelmissa:d2004_17_r1_47_673_22.tif

Kuva CC0 Pixabay Larisa Koshkina

Kuvassa isä ja tytär pelaavat Monopoli-peliä. Monopoli-lautapeli julkaistiin vuonna 1935. Pelissä myydään ja ostetaan kiinteistöjä. Monopoli on taloustieteen käsite. Se tarkoittaa sitä, että yksi yritys hallitsee markkinoita. Peli on edelleen hyvin suosittu ja sitä pelataan monessa maassa. Nykyään sitä voi pelata myös tietokonetta vastaan. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Seppo Saves/Suomen valokuvataiteen museo/ Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 21.12.1959. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: D2004_17_r1_r59-19769_2.tif

Kuva CC0 Pixabay Falco

Jauhot ja ryynit olivat ennen sotia irtomyynnissä.
Samoin karkea ja hieno suola, perunajauhot, riisit, rusinat,
kahvi ja sokeri, perunat sekä naulat.
Asiakaspalvelu vei paljon aikaa,
kun kullekin asiakkaalle mitattiin juuri hänen tarvitsemansa määrä kutakin tarviketta.
Kauppias oppi hyvin tuntemaan jokaisen asiakkaan ja hänen perheensä kulutuksen.

Maito ja kerma mitattiin suurista tonkista jokaiselle omaan kannuun.
Voi säilytettiin lasikaapissa suurena kimpaleena.
Myymäläapulainen leikkasi siitä sopivan palan ja punnitsi vaa´alla.
Pala käärittiin voipaperiin kotiin vietäväksi.
Ensimmäiset pakettivoit tulivat kauppaan vasta olympiavuonna 1952.

Sanastoa Kappa, nelikko, kaupantekijäiset, paperipussi, kansanhuolto

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen

Äyskärillä lisätään jauhoja sen verran,
että syntyy sakea velli.

Korvo peitetään ja
seos jätetään hapantumaan vähintään yön yli.
Jos korvo tai huone on kylmä,
hapantuminen vaatii enemmän aikaa.

Seos on valmista,
kun se kuplii ja tuoksuu happamalta.

Taikinaan lisätään jauhoja ja sekoitetaan (kuva).

Kuva kuuluu sarjaan Suomi syö ja juo.

CC-BY Kuvaaja Pekka Helin. Keski-Suomen museon kokoelmat

Ympäristöhallinnon verkkopalvelusta löytyy tietoja
järvistä, ilmastosta, kartoista ja tilastoista.

Palvelu sisältää järvirekisterin,
jossa on perustiedot kaikista Suomen yli 1 hehtaarin kokoisista järvistä.

Sananlasku
Kun merellä vahinko sattuu, niin kaikki ovat maalla viisaita.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kahdesta sorvatusta puukiekosta valmistettu jojo.
Naruna kierteinen kalalanka.
Halkaisija 6 cm.

Jojo nousee ja laskee narua pitkin kättä liikuteltaessa.
Jojolla voi tehdä temppuja, kuten saada sen pyörimään
narun päässä hetken aikaa ennen paluuta käteen.

Leikkikaluja Finnassa

Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus,TMM16572:32

Kuva CC0 Pixabay Larisa Koshkina