Paalauslaite, jolla oljet saadaan rullalle. Elokuun hommia. Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuvassa on menossa äestys eli pellon muokkaaminen kuohkeammaksi traktorin perässä hinattavalla äkeellä.
Äestys tehdään kyntämisen jälkeen. Äes on lähes 1000 vuotta vanha keksintö.
Ensimmäiset äkeet ovat olleet risuista tehtyjä ja niitä vedettiin hevosella pitkin peltoja.
Äestä kutsutaan myös karhiksi.

Sanonta: Lanta seon maamiehen kultaa.

Kuva © Sastamala Visual Oy

- Miksi kukko kiekuu silmät ummessa?
- Se osaa läksynsä ulkoa.

Sananlasku

- Loppui lyhyeen kuin kanan lento.
- Kyllä sokeakin kana jyvän löytää.
- Mun mummoni muni mun mammani, mun mammani muni mun.
- On kuin kukko tunkiolla.
- Ole kärsivällinen – aikanaan munakin kävelee.
- Ei kukko käskien laula.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Laukon kartano sijaitsee Vesilahdessa Pirkanmaalla.
Se on ollut jo kuusi vuosisataa samalla paikalla Pyhäjärven rannalla.
1970-luvulta lähtien kartano on tunnettu kansainvälisen tason ratsuhevosistaan.

Hevosilla on oma nimipäiväkalenterinsa.
Siinä on 590 nimeä: sekä virallisia suomenhevosten nimiä että lempinimiä.
Kansanomaisia hevostennimiä ovat Harmo, Liinaharja ja Riento.

Elias Lönrot on ollut nuorena ylioppilaana kotiopettajana Laukon kartanossa.

Hevosten ohella Laukko tunnetaan peuroistaan.
1930-luvulla amerikansuomalaiset lähettivät seitsemän valkohäntäpeuraa Laukon silloisille omistajille.
Kartanon tarhasta peurat kotiutuvat Vesilahden metsiin ja lopulta kaikkialle eteläiseen Suomeen.
Kaunis laukonpeura on nykyään Pirkanmaan maakuntaeläin.

”Vuonna 2015 Pirkanmaan maanteillä tapahtui 117 hirvionnettomuutta ja 535 peuraonnettomuutta.
Tosiasiassa peuraonnettomuuksien määrä todennäköisesti on paljon suurempi
kuin poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien tilasto osoittaa.
Poliisi ei ole kahteen vuoteen käynyt tällaisilla onnettomuuspaikoilla,
jos henkilövahinkoja ei ole sattunut.” -Alueviesti 16.10.2017

Kuva © Sastamala Visual Oy

Runo

Palvelin minä rikasta miestä

Sanonta
Miestä viedään kuin pässiä narussa.

Kuva © Sastamala Visual Oy​

Kuttu on synnyttänyt vuohi. Ensimmäisen kerran kuttu voi poikia noin vuoden ikäisenä. Yhdestä kutusta voi saada maitoa päivittäin 3-4 kg, parhaista jopa 5 kg. Maidosta tehdään kutunjuustoa ja fetaa.

Kiliksi kutsutaan alle puolivuotiasta vuohta.

Pukki on täysi-ikäinen urosvuohi.

SanontaTerve kuin pukkitarkoittaa, että on täysin terve.

On pukillakin parta vaan ei miehen mieltä.
- suomalainen sananlasku

LYPSYLLÄ

Mun kuttuni, mun tuttuni,
nyt seiso aivan kiltisti
ja anna maitos makea,
niin tehdään hörkkä sakea.

Mun vuoheni, mun uuheni,
sä eilen kaadoit maitosi,
kun jalkas potkit pyttyhyn,
niin lypsy meni myttyhyn.

Mun valkoni, mun palkoni,
ma kyhnin korvallistasi
ja paarmat pahat häädän pois,
niin jalka hiljaa seistä vois.

Näin armahain, sun tyyneks sain,
nyt kestä, kauno, hetki vain,
niin pääset taaskin hakahan
luo pienen kili veitikan.

Immi Hellén, 1930
Lasten runokirja,
Suomen pojille ja tytöille omistettu.
Valistus, Helsinki.

Kuva© Sastamala Visual Oy

Lampaiden laidunkausi on yleensä kesäkuun alusta elokuun loppuun. Lammas tarvitsee laitumelle raikasta vettä, kivennäisiä sekä suolakiven ja suojan tuulta, sadetta ja paahtavaa aurinkoa vastaan. Lammaslauma liikkuu tyypillisesti tiiviissä porukassa. Lammas syö hyvälaatuista, nuorena niitettyä kuivaheinää, muttei korsia (väh. 2 kg korrettomia osia/päivä/lammas). Myös säilöheinä käy hyvin. Lammas ei ole jätteen syöjä. Karitsat syntyvät useimmiten keväällä, noin 5 kk astutuksen jälkeen. Laki määrää nykyään lampaiden molempiin korviin korvamerkit. Vasemman korvan merkki on päämerkki, ja oikean korvan merkki apumerkki, lisätietoa mm. Ruokaviraston (entinen Evira) sivuilta. Lampaan ostosta, myymisestä, kuolemasta tai katoamisesta on aina ilmoitettava lammasrekisteriin. Karitsoiden syntymästä tehdään samaan rekisteriin poikimisilmoitus ja tilataan korvamerkit. Kuva © Sastamala Visual Oy

Selkoteksti Lammas, maatilan villainen asukki 2 sivua

Sanonta
Aika aikaansa kutakin, sanoi pässi, kun päätä leikattiin.
Sanontaa käytetään, kun jonkin mieluinen aikakausi onpäättymässä.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kottarainen (Sturnus vulgaris) oli yleinen lintu vielä 1970-luvulla,
mutta nyt kannasta on jäljellä enää viidesosa.
Kottarainen viihtyy karjatilojen lähellä ja muualla, missä on lyhyttä heinikkoa,
sillä siellä on sen ruoka-apajat.
Tehomaatalous on ollutkottaraiselle tuhoisaa.

Suomen Luonto -lehden nettisivulla voi kuunnella kottaraisen ääntä.

Signe Liljequist esittää (vuonna 1928) Oskar Merikannon säveltämän
ja J.H. Erkkon sanoittaman laulunKottarainen (Raita tietokanta).

Kasku
- Kottarainen kikatteli puhelinlangalla.
- Mikä sinua niin naurattaa?
- Kun ne puhuvat Turun murretta ja se kutittaa jalkapohjia.

Kuva © Studio-86

Uuden Suomen kummiperheen emäntä lehmineen navetan edustalla 1940-luvulla. Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi. Uusi Suomi valitsi kummiperheen, jolle kerättiin rahaa lukijoilta. Selkoteksti Lapsuuden kesät maaseudulla (3 sivua)

Kasku - Mitä tapahtuu, kun lehmä istuu dekkarin päälle? - Jännitys tiivistyy.

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r40-49-131_6.tif Kuvapalvelu-sivusto

Hevosen perässä oli leveä harava, haravakone. Hevosen kävellessä harava keräsi kasan heiniä, nousi ylös ja aloitti uuden kasan keräämisen. Kuvassa mies tupakka suussa ohjaa hevosta, mikä on kevyttä työtä ja naiset nostavat heinää seipäille, joka on aika raskasta työtä.

Sananlasku Ahkeruus on onnen äiti, sillä on vara vaivassakin.

Vanha loru Amalia armas, kippuravarvas, käsillänsä käveli ja heiniä söi.

Tästä lorusta on paljon muunnelmia. Tempon tavaratalo avattiin Tampereella 1939. Tempo mainosti: Amalia armas, paleleeko varvas, ostetaankos Temposta tallukkaat?

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 20 luvussa 6. Ahkeraa työntekoa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r42-102_1.tif