Kuvat

Kuvan maitotonkka on valmistettu alumiinista.
Sen korkeus on 9 cm ja halkaisija 5 cm.
Eri puolella Suomea tonkalle oli eri nimityksiä kuten hinkki, pystö ja pääläri.

Isoissa maitotonkissa maito ennen kuljetettiin maatiloilta meijereihin.
Täydet tonkat vietiin maantien varteen maitolaitureille,
joista ne hevosen rattailla tai autokyydillä noudettiin eteenpäin.

1-3 litran tonkiin perheet kävivät ostamassa maitonsa maatiloilta.

Kun nukkeleikeissä leikittiin kauppaa ja ostettiin nukeille ruokaa,
rahana käytettiin lepän lehtiä.

Leikkikaluja Finnassa

Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, TMM17507:2

Nuken silkkinen käsin ommeltu kaulusröyhelö (pituus 39 cm),
jonka yläreunan nauhakujaan on pujotettu keltainen silkkinauha.
Kaulusröyhelön reunaan on ommeltu kapea vaalea tehdasvalmisteinen pitsi.

Vauvoilla pidettiin ennen tällaisia röyhelökauluksia,
joissa saattoi olla pitsi- tai frivoliteereunus.
Niitä oli helpompi vaihtaa ja pestä kuin nuttuja.
Äitiysavustukseen (äitiyspakkaus) vuonna 1955 sisältyi yksi vauvan röyhelökaulus.

Kuvan kaulusröyhelö on ollut mukana nukkeleikeissä 1940—1959.

Leikkikaluja Finnassa

Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, TMM21176:203

Vaaleanpunaisesta voilekankaasta ommeltu nuken hame,
jossa on vaakasuoraan silkkilankaraitoja.

Voile on läpikuultavaa ja kevyttä palttinasidoksista kangasta,
jota käytetään paljon ikkunaverhoissa.

Vyötäröllä neljä ryppylankaa.
Rypytetyt puolipitkät hihat, joissa reunoissa pitsiä.
Samaa pitsiä on ommeltu yläosan koristeeksi.
Kaula-aukko reunustettu kapealla pitsillä.
Takaosassa halkio ylhäällä.
Suljetaan kahdella nepillä.
Mekon pituus on 28 cm.

Leikkikaluja Finnassa

Tämä nukketaloihin sopiva miesnukke on vuosilta 1930—1959.
Se on vain14,5 cm pitkä.
Hattu on samaa massaa kuin pää.
Pitkät housut on ommeltu ruskeasta villahuovasta
ja pusero vaaleansinisestä trikoosta.
Vaatteet on ommeltu käsin.
Solmio on ommeltu kiinni puseron rintamukseen.
Raajat ovat hopeanväristä metallia.
Kädet on maalattu ihonvärisiksi, kengät mustiksi,
käsivarsien ja säärien ympärille on kiedottu tiukkaan harmaata lankaa.
Vaatteet on ommeltu yhteen, joten nukkea ei voi riisua.

Kysymyksiä nukkekotileikeistä

Leikkikaluja Finnassa

Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, TMM21176:3

Tämän nuken on valmistanut Bruno Schmidtin Nukketehdas (Puppenfabrik) 1930-1939.

Nuken pää, kädet jajalat liikkuvat.
Ne on kiinnitetty vartaloon kuminauhoilla.
Nukella on ruskeat lasisilmät.
Silmät ovat alunperin olleet sulkeutuvat, mutta ne on liimattu paikoilleen.
Alkuperäinen silmämekanismi on todennäköisesti asetettu paikoilleen
nuken päälaella olevanreiän kautta.
Pää on täytetty pumpulilla ja päälaki on pehmeä.
Hiukset, jotka on kammattu kahdelle palmikolle,
on kiinnitetty ommellen harsokankaaseen,
joka on puolestaan kiinnitetty päähän liimalla.

Vaatteet eivät ole alkuperäisiä.
Nukelle on ommeltu valkoinen puolialushame japuuvillainen pusero.
Puseron hihansuihin ja kaula-aukkoon onkäsin virkattu valkoista puuvillapitsiä.
Liivihame on villakangasta.
Nuken pituus on33 cm.

Nuken päässä on leima SCHUTZ MARKE / S/30 / GERMANY.

Leikkikaluja Finnassa.

Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, TMM19061

Tämän nuken kasvot ontehty guttaperkasta. Pään sisällä on kipsitäyte.

Guttaperkka oli ensimmäinen muovimainen materiaali.
Guttaperkka on kumipuusta otettua kimmoisaa ainetta, joka on kovempaa kuin luonnonkumi.
Se muokkautuu kuumassa vedessä ja pitää muotonsa jäähdyttyään.
Guttaperkasta on valmistettu mm. golfpalloja, nappeja, kenkiä, leluja ja koruja.
Auringonvalo haurastuttaa guttaperkkaa, joten kestävämmät muoviseokset ovat syrjäyttäneet sen.

Nuken kädet on tehtykipsistä ja maalattu ihonväriseksi.
Kasvoihin onmaalattu siniset silmät ja punainen suu.
Hiukset on tehty oikeista, vaaleista hiuksista ja ne onpalmikoitu taakse.

Vartalo on ommeltu käsin palttinasta eli sidokseltaan yksinkertaisesta kankaasta kuten lakanakangas.
Jalat polvesta alaspäin ovat beigestä, valkoraidallisesta kankaasta.
Jaloissa onmustasta sametista tehdyt kengät.
Kenkien edessä ja yläosassa on keltaisella silkkilangalla ommeltuja ristipistoja.
Nukella on valkoinen aluspaita jaluukkuhousut, jonka lahkeitten suussa brodyyriä,
sekä vyötäröalushame, jonka helmassa valkoista pitsiä.

Luukkuhousut olivat tavalliset ulkovessa-aikaan.
Housujen takaosa, takaluukku oli sivuilta kiinni napeilla.
Reikähuoneessa ei kylmällä ilmalla tarvinnut riisua niin paljon, kun saattoi vain laskea takaosan alas.

Leninki onpunaista puuvillakangasta ja siinä on pieniä valkoisia renkaita.
Leningin päällä onkokoesiliina kuten ennen kaikilla koulutytöillä.

Eniten pienillä tytöillä oli ennen äidin tai isoäidin valmistamia räsynukkeja.
Yksinkertaisin räsynykke ommeltiin kahdesta nuken ääriviivojen mukaisesta kangaskappaleesta.
Jos jalat ja kädet ommeltiin erillisistä paloista, ne taipuivat liitoskohdastaan.
Silloin nukke pysyi myös istumasasennossa.

Sekatavarakaupoissa oli nukeille myynnissä irtopäitä.
Vartalo ommeltiin itse puuvillakankaasta.
Vartalo täytettiin vanulla tai sahanpurulla.

Leikkikaluja Finnassa

Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, TMM17367:2

Vartalo ja reidet ovat kangasta, pää ja käsivarret massaa, sääret guttaperkkaa.
Kasvot on maalattu jakäsivarret lakattu.
Vaaleanruskeat hiukset, joiden ympärille sidottuvaaleanpunainen silkkinauha.
Nuken pituus 63 cm.

Leikkikaluja Finnassa

Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, TMM17690:8

Nukke, jonkapää, kädet, jalat ja vartalo ovatkipsiä.
Pää ja kädet ovat punertavia, jalat mustaksi maalattu.
Ruskeaksi maalatut kulmakarvat, siniseksi maalatut silmät,
punaiseksi maalatut huulet.
Ruskea lyhyt tukka. Kädet ja jalat taipumattomat.
Jalkoihin on maalattu mustat kengät,
joista ylöspäin on jalan ympäri kääritty mustaksi maalattua kangasta.
Housut ovat valkoista pumpulikangasta, päällä harmaa hame.
Kaulus ja hihansuut ovat valkoiset.
Vasemmassa käsivarressa on valkoinen nauha,
jossa lukee: LOTTA $ SVÄRD TURKU.
Nuken pituus on25 cm.

Tuusulassa sijaitsee Lottamuseo.
Lottamuseon Esteri pitää blogia nimeltä Nostalgiset Naiset.
Blogien teemoja ovat Käsityöt, Kauneus, Lottahistoria,
Muoti, Nostalgia, Ruoka ja Terveys.

Leikkikaluja Finnassa

Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, TMM17308:66

Tämä valkoiseen pyhäpukuun ja olkihattuun puettuBebe-neito on Turun Martta-Nukketeollisuuden valmistama. Bebe on pitkä,peräti 66 cm. Bebenpää ja kädet ovat massaa. Päässä onvaaleanruskea peruukki. Puku on valkoista ohutta puuvillankangasta. Siinä on suuri kaulus ja laskettu vyötärö. Hameosa on koristeltu vuorottelevin pitsiraidoin ja laskoksin. Sama toistuu kauluksessa. Pitsiä onmyös hihansuissa. Nukella on pitsein ja laskoksin koristellut pitkät alushousut, joihin on pujotettu valkoinen nauha. Jalassa on valkoiset, kudotut sukat ja punaiset remmikengät. Hiuksissa on sininen nauha. Hatun kupua kiertää nauha, joka on takana rusetilla. Leikkikaluja Finnassa Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, TMM21230:87

Morsian-nukella on sulkeutuvatsilmät ja vaaleanruskea peruukki.
Pää ja kädet on tehty massasta.
Puku on valkoista läpikuultavaa ja harsomaista kangasta, jonka kuosi on kuvioitu.
Huntu on pitkä ja se onvalkoista tylliä.
Nukella on valkoinen alushame, jonka helmassa pitsiä.
Kengät ovat valkoiset, samoin nilkkasukat.
Nukella on"kukkaseppele" hunnun päällä. Kukkavihko oikeassa kädessä.
Puvun sivuilla röyhelöitä.
Nuken pituus on43 cm.

Leikkikaluja Finnassa

Näitä poikanukkeja Turun Martta-nukketeollisuus valmisti vuosina1950-1953.

Nuken pää on massaa.
Silmät, suu, sieraimet ja hiukset ovat maalattu ja vartalo on ihonväristä kangasta.
Vaatteet ovat myös Martta-Nukketeollisuuden valmistamat.
Nukella on jalassa ruskeat shortsit ja päällä ruudullinen paita.
Nukke on 44 cm pitkä.

Leikkikaluja Finnassa

Free Access - no-reuse, Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä, 3073:1

Turun Martta-Nukketeollisuuden valmistama nukke sota-ajalta.

Nuken kädet ja pää ovat massaa.
Hiukset ja kasvot on maalattu.
Vaatteet on tehty sodan jälkeen.
Puku on kuparinruskea.
Puvun alla on pliseerattu alushame ja pitsireunaiset alushousut.
Nukella on mustat kengät, joissa nilkkaremmi.
Puvun kauluksessa ja hihansuissa on musta pitsi.
Kaulassaan nukella onsatiininauha,
jossa koristeena ruskeita paljetteja.

Nuken pituus on39 cm.

Leikkikaluja Finnassa

Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, TMM21230:69

Tämän merimiespukuisen poikanuken on valmistanut Turun Martta-Nukketeollisuus.

Nuken merimieshatussa on teksti Suomen Joutsen.
Jalassa on nahkaiset, mustat kengät.
Valkoisissa liiveissä on valkoiset napit.
Takissa on hopean väriset metallinapit (viisi paria) ja hihoissa sivulla neljä metallinappia.
Vasemmassa hihassa on oranssinkeltainen, ommeltu ankkuri.
Takin edessä puna-valkoinen punottu nyöri.
Merimieskauluksessa on kolme nauhaa.

Hiukset ja kasvot on maalattu massasta tehtyyn päähän.
Nukenpituus on45 cm.

Leikkikaluja Finnassa

Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, TMM21230:34

Tyttöä esittävällä nukella onpäässä irrallinen pipo ja yllään liivit, paitasekä hame.
Jalassa onmustat kengät.

Tällä nukella vain pää on massaa, muuten nukke on pehmeä.
Hiukset ja kasvot onmaalattu.

Nuken pituus on 50 cm.

Leikkikaluja Finnassa

CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, TMM21230:217

Luonnonvaaleasta ja ihonvärisestä puuvillapalttinasta ommeltu tyttönukke,
jolla on massasta valmistetut käsivarret, pää ja hiukset.
Kasvonpiirteet on maalattu.
Nukella on jalassaan trikookankaasta ommellut sukat ja mustat pegamoidikengät, joissa on pahvipohja.
Pegamoidi (pesukangas) on kangasta, joka on tehty vedenpitäväksi
kyllästämällä se nitroselluloosasta, kamferista, risiiniöljystä ym. valmistetulla massalla.
Sitä on käytetty kirjansidonnassa.

Nuken pituus on35 cm.

Näitä nukkeja valmistettiin teollisesti vuosina 1930 – 1949.

Leikkikaluja Finnassa

Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, TMM21176:2

Teollisesti valmistettu nukenpää. Vartalo tehtiin kankaasta ja täytettiin sahanpurulla tai vanulla.

korkeus 14.50 cm, leima 3200 AM 5 DEP

Leikkikaluja Finnassa

Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, TMM21865:3

Ratsu musta, valkoiset valjaat, päitset ja häntävyö. Selässä satula.
Seisoo soikealla alustalla takajaloillaan puolipystyasennossa.
Ratsastajalla on musta hattu, takki ja saappaat, valkoiset housut ja hansikkaat.
Ratsu musta, valkoiset valjaat, päitset ja häntävyö. Selässä satula.
Seisoo soikealla alustalla takajaloillaan puolipystyasennossa.

Ratsastaja saattaa kuvata Napoleonia.

Leikkikaluja Finnassa

Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, TMM18418:105

Ryhmänjohtaja kuuluu kokonaisuuteen "Kenraali Mannerheimin tulo Helsinkiin 16.5.1918.

Paraatiin osallistuneita joukkoja: Hämeen ratsurykmentti."

Leikkikaluja Finnassa

Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, Valdemar Häggblom

Lipunkantaja kuuluu kokonaisuuteen "Kenraali Mannerheimin tulo Helsinkiin 16.5.1918. Paraatiin osallistuneita joukkoja: Hämeen ratsurykmentti." Leikkikaluja Finnassa Kuva CC BY-ND 4.0 Turun museokeskus, Valdemar Häggblom

Polkupyörämies kuuluu kokonaisuuteen "Kenraali Mannerheimin tulo Helsinkiin 16.5.1918. Paraatiin osallistuneita joukkoja: Kenttätykistöpatteri (marssiva)."

Leikkikaluja Finnassa

Signalisti kuuluu kokonaisuuteen "Kenraali Mannerheimin tulo Helsinkiin 16.5.1918.
Paraatiin osallistuneita joukkoja: Hämeen ratsurykmentti."

Korkeus 58 mm

Leikkikaluja Finnassa

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskus, TMM18788:362, Valdemar Häggblom

Ranskalaisia rautapellistä tehtyjä 6cm korkeita leikkisotilaita. Kuva CC BY-ND 4.0 Turun museokeskus, TMM14576:36

Kuva kuuluu sarjaanKahvimuseon aarteita.

Vilkkimäen kahvimuseossa eli "muistinvirkistysmuseossa" kuvattuja valokuvia videona Youtubessa.
Videonavulla voi herätellä keskustelua tai luoda tunnelmaa kahvihetkeen.

Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.

Kahvi Oy julkaisi autosarjan jo vuonna 1938.
Sotavuosina kylkiäisiä ei tarvittu.
Kahvi ja muu tavara meni kaupaksi ilmankin.
Keräilykuvien kultavuodet olivat 50-luvulla.

Sekä pojat että tytöt keräsivät kuvia innolla.
Seitsemän paahtimoa julkaisivat vuosina 1954–1955
yksitoista autoaiheista keräilykuvasarjaa.
Sarjat tekivät tutuksi monet automerkit ja mallit,
joita ei Suomen sora- ja saviteillä näkynyt.
Kuvia liimattiin vihkoihin ja keräilykansioihin.
Keräilykansion sai kaupasta yleensä viittä autonkuvaa vastaan.
Täyteen kerätystä kansiosta saipalkintona leluauton.

Pauligin autoaiheinen keräilysarja oli tunnettu ja suosittu.
Myös muilla paahtimoilla oli omat keräilykorttinsa.
Kahvi Oy julkaisi OKA-kahvin auto- ja kilpavaunusarjoja.
Myös SOK ja Veekoo-Tirronen julkaisivat autosarjoja.
Kesko julkaisi lintuja, perhosia ja muita eläimiä.
K-kahvin liikennetietosarja esitteli liikennemerkkejä.

Oletko kerännyt keräilykuvia? Millaisia?
Onko sinulla vielä jäljellä kuvia tai kansioita?
Kerro lisää.

Tulosta 8 väritettävää autoa: Väritä autoja.

Kuva kuuluu sarjaanKahvimuseon aarteita.
Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 29.
Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 59.

Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.

Paulig painatti kortteihin 216 erilaista autojen,
moottoripyörien, skoottereiden ja traktoreiden kuvaa.
Kulkuneuvojen ohella korteista oppi liikennemerkkejä,
kansallisuustunnuksia ja vieraskielisten sanojen ääntämistä.

Paulig sai alkuperäiset kuvat maahantuojilta.
Siksi samat kuvat toistuvat eri valmistajien autosarjoissa.
Helsinkiläinen Uusi Kivipaino painatti kortit.

Autokuva oli kovaa valuuttaa.
Kuvien vaihtoarvo riippui auton arvosta ja kortin harvinaisuudesta.
Länsiautojen arvo oli suurempi kuin itäautojen.
Kerrotaan, että innokkaimmat keräilijät
lisäsivät kotona kahvin menekkiä
ja kaatoivat kahvia likaämpäriin.

Keräilyinnostus johti myös rikollisiin puuhiin.
Turun Pauligin varastoon murtautujat
veivät kahvipaketeista vain autokuvat.

Lapsille suunnattujen keräilykorttien kausi loppui nopeasti 1955.
Ilmeisesti vanhemmat vastustivat vetoavaa markkinointia.

Millaisia ajatuksia Pauligin keräilykuvat sinussa herättivät lapsena?
Entä nykyään?

Kuva kuuluu sarjaanKahvimuseon aarteita.
Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 30.

Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.

Väritetty mustavalkoinen valokuvapostikortti

ELÄMÄN ILOJA

Helsinki 21.10 1951

Hyvä isä!
Nyt meitä onnisti.
Saimme juuri tietää, että
saamme tehtaalta uuden asunnon.
Vihdoinkin saamme uuden kodin!

Älä ole enää meistä huolissasi.
Nyt elämä alkaa sujua.
Vuokra on halpa,
minä teen kovasti työtä ja
me säästämme omaan asuntoon.
Tuntuu kuin suuri taakka
olisi harteilta poissa.
Näyttää elämä antavan
minulle ilojakin eikä vain murheita.

Terveisin

Poikasi

Keskustelun aiheita

Mikä on ollut elämäsi iloisin tapahtuma?
Kerro muista elämäsi iloisista ja
hauskoista tapahtumista?

Millainen oli ensimmäinen asuntosi?
Muistatko, miten sait sen?
Muistatko, mitä asunnot maksoivat?
Jouduitko tekemään velkaa saadaksesi sen?
Milloin sait velkasi maksetuksi?

Millaisia unelmia ja toiveita sinulla
on elämäsi aikana ollut?
Miten ne ovat toteutuneet?
Mitä unelmia ja toiveita sinulla on nyt?
Kerro jokin toive, jonka joku läheisesi voisi toteuttaa!

Postikortin teksti ja kysymykset mukaillen kirjasta Rajala, Pertti (1990):
Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.

Salo 29.12.1927 Laina kulta! Suo anteeksi! Unohdin lähettää sinulle joulukortin. Aion tehdä nyt uudenvuoden lupauksen: Enää en ole hajamielinen ja unohda ystäviäni. Miten aiot viettää Uutta Vuotta? Valatko tinaa tai teetkö taikoja? Jokohan ensi vuonna saisimme sulhaset? Kiitos kauniista kortista ja Hyvää Uutta Vuotta sinulle! Toivoo Tyyne Keskustelunaiheita Miten sinä olet juhlinut uuden vuoden tuloa? Oletko antanut uuden vuoden lupauksia? Millaisia? Millaisen uuden vuoden lupauksen tekisit nyt? Oletko valanut tinaa tai muita taikoja? Kerro vanhoista uuden vuoden taoista? Lähetitkö sinä uuden vuoden kortteja? Vuoden ensimmäisen päivän säästä saattoi ennustaa koko vuoden säät. Muistako mitä aamurusko tai kirkas tähtitaivas ennusti? Muistako muita sään ennusmerkkejä? Postikortin teksti ja kysymykset mukaillen kirjasta Rajala, Pertti (1990): Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.

Eläintarhan mäkiautokilpailussa jonotetaan starttivuoroa. Etualalla kilpailujen kansainvälinen vahvistus, Markku Holmström (118) Ruotsin lähetystöstä.
Mäkiautoille järjestettiin myös Suomenmestaruuskilpailuja.

Sananlasku
Ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön.
Harjoitus tekee mestarin.

Lauluja autoista
Pikku-Matin autosta on kumi puhjennut

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Eero Makkonen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 6.10.1957.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9964_1.tif

Napakelkka on kehää kiertävä kelkka, jolle pyörittäjä pystyy antamaan kovat vauhdit.
Pitkä aisa on kiinnitetty pystypuuhun niin, että sitä on helppo pyörittää.
Kuvan kelkka on leikattu muovisesta tynnyristä.
Napakelkkaa kutsutaan myös vipukelkaksi ja hulluksi hevoseksi.
Usein napakelkka rakennetaan järven jäälle.

Sanastoa: rattikelkka, pulkka, mahakelkka, moottorikelkka, potkukelkka, vesikelkka, reki,

Puista, raudoitettua vesikelkkaa käytettiin ennen maatiloilla
ihmisten ja kotieläinten tarvitseman veden siirtoon kaivolta tai avannosta.
Kun vesikelkkaa ei tarvittu maatalouden töissä lapset käyttivät sitä mäenlaskuun
ja hankikannoilla siihen voitiin kiinnittää purje ja viilettää pitkin järven jäätä tai peltoja.

Kuva CC OM

Tavallisissa perheissä syötiin jouluisin omenoita ja taval­lisia karamelleja. "Säätyläisperheissä" oli lisäksi marmelaadia, hienoja mantelimakeisia ja suklaakonvehteja. Joissakin perheissä syötiin myös joulurusinoita ja pähkinöitä, viiku­noita ja taateleita sekä kuor­imanteleita. Jos maalla jouluna lähdettiin kylään, otti emäntä mukaan ison nyytil­lisen eväitä. Nyyttiin laitettiin varikko eli hapanimeläleipä ja rieska, pari juustoa ja pari pal­vat­tua lampaanjalkaa. Lisäksi pannukakkoa ja mohvia eli vohvelia. Isäntä varasi tuliaisiksi jouluviinaa ja kotikasvuista tupak­kaa. Enkelikellot -kynttilänjalassa on neljä kuusenkynttilää. Liekeistä nouseva lämmin ilma pyörittää enkeleitä, joihin kiinnitetyt metallilangat helisyttävät kelloja (äänikuva 2:55 min). Enkelikellot on patentoitu jo vuonna 1905. Arvoitus Kulkee maata kuin kuningas, vaeltaa kuin valtaherra, joka vuosi varrotaan köyhimpäänkin kotiin? Joulu

Kasku - Miksi jouluaatto muistuttaa tavallista työpäivää? - Teet itse kaikki työt, mutta lihava mies puvussa saa kaiken kunnian.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Arvoitus
- Mitä lumiukko haistaa?
- Porkkanan tuoksun

Kuva © Sastamala Visual Oy

Sananlasku
Ken toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa.

Kuva © Sastamala Visual Oy