Kuvat

Pikkupojat keksivät hyvän paikan Ruotsin lähetystön sivuoven lipalta nähdä vierailevat naapurimaan kuninkaalliset.
Toukokuussa 1952 Helsingissä olivat virallisella valtiovierailulla Kustaa VI Aadolf puolisoineen.
Vierailu oli suuri julkisuustapahtuma.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 25.5.1952.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r52-1623_17-2.tif

Vuoden 1956 Miss Suomi, Sirpa Koivu (s. 1938), rokokooasuisine avustajineen valmistautumassa kruunaamaan seuraajansa vuoden 1957 Miss Suomi -kisoissa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Reijo Forsberg/Teppo Palho/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 27.1.1957. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-7769_6.tif

Napakelkka on kehää kiertävä kelkka, jolle pyörittäjä pystyy antamaan kovat vauhdit.
Pitkä aisa on kiinnitetty pystypuuhun niin, että sitä on helppo pyörittää.
Kuvan kelkka on leikattu muovisesta tynnyristä.
Napakelkkaa kutsutaan myös vipukelkaksi ja hulluksi hevoseksi.
Usein napakelkka rakennetaan järven jäälle.

Sanastoa: rattikelkka, pulkka, mahakelkka, moottorikelkka, potkukelkka, vesikelkka, reki,

Puista, raudoitettua vesikelkkaa käytettiin ennen maatiloilla
ihmisten ja kotieläinten tarvitseman veden siirtoon kaivolta tai avannosta.
Kun vesikelkkaa ei tarvittu maatalouden töissä lapset käyttivät sitä mäenlaskuun
ja hankikannoilla siihen voitiin kiinnittää purje ja viilettää pitkin järven jäätä tai peltoja.

Kuva CC OM

Pojalle on tullut kova jano kaupungin leikkikentän touhuissa elokuussa 1960.

Juoma-allas on vanha ja koristeellinen.
Helsinki 9.8.1960.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-22090_2.tif http://kuviakaikille.valokuvataiteenmuseo.fi/

Vihtaseuroissa kaadetaan koivut, tehdään vihdat ja lopuksi tanssitaan. Näin luodaan kylähenkeä ja yhteisöllisyyttä. Kuvassa on menossa vihtaseurojen keskimmäinen vaihe. Paras vihdantekoaika on pian juhannuksen jälkeen. Vihtoja voi kuivattaa ja pakastaa talven varalle. Kuiva vihta haudutetaan saunassa lämpimässä vedessä pehmeäksi. Tuore vihta laitetaan kylmään veteen. Itä-Suomessa puhutaan vastasta, Länsi-Suomessa vihdasta. Paras vihta syntyy rauduskoivusta, jonka sisässä on pari oksaa hieskoivua. Rauduskoivun lehdet pysyvät paremmin oksassa kiinni. Lehden himmeä puoli asetellaan aina päällepäin, koska se on karheampi. Vihta sidotaan vitsaksella, Itä-Suomessa on käytetty myös pyörän sisäkumista leikattua rengasta. Yhteishyvä on julkaissutvideon saunavihdan tekemisestä. Rauduskoivu on Suomen kansallispuu. Koivuniemen herraksi on kutsuttu vanhaa lasten kuritusmenetelmää. Moni tämän päivän vanhus on saanut koivunoksalla paljaalle takapuolelle tehtyään jotain aikuisten mielestä sopimatonta. Mahla on koivussa (tammessa, vaahterassa, haavassa) virtaavaa ihmisellekin terveellistä nestettä. Mahlan juoksutusta voi tehdä huhtikuun puolivälistä toukokuun puoliväliin; tarvitaan pora, letku ja ämpäri - sekä joko oma koivu tai sellainen, johon on lupa. Noin 3cm syvä reikä porataan yläviistoon noin polven korkeudelle. Juoksutusohjeet Koivun lehtiä voi kuivata teeksi. Hyvin haudutettu koivunlehtitee poistaa kehosta nestettä eli vähentää turvotusta. Sitä on käytetty virtsatietulehduksiin ja keripukkiin. Pakurit ovat kuolevien koivujen antimia. Niitä on kuivattu ja jauhettu teeksi, jota on kutsuttu tikkateeksi. Yksi keskikokoinen pakuri riittää yhden henkilön teetarpeiksi vuodeksi. Pakuria on käytetty Suomessa satojen vuosien ajan. Sota-aikana sitä käytettiin kahvinkorvikkeena. Paasivaara Oy myi pakuria kahvinkorvikkeeksi vanhalla nimellä tikkatee. Pakuri syntyy, kun lahottajasieni aiheuttaa oksanarpiin ja vauriokohtiin pikimustia, poltettua hiiltä muistuttavia kasvaimia etenkin luonnontilaan jätetyissä vanhoissa lehtimetsissä. Pakuria kannattaa kerätä kuitenkin vain elävistä puista, sillä kuolleissa puissa vaikuttavat aineet vähenevät nopeasti. Pakurin keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa, sillä sitä ei yleensä pysty keräämään vahingoittamatta puuta. Pakurin terveysvaikutuksista on runsaasti perimätietoa. Tiedeartikkeleiden perusteella pakurista löytyy useita satoja yhdisteitä, joita kaikkia ei ole vielä tunnistettu.

Sanonta Ensin mennään saunaan ja sitten syödään vasta.

Askarteluidea: ompele valoverhosta pieniä pusseja ja laita niihin kuivattuja koivunlehtiä. Jaa jouluna ystäville joulusaunan löylyveteen laitettaviksi.

Tuohi on erittäin kestäväkäsityömateriaali. Siitävoi punoa sormuksia, palloja, astioita. Sillä voi päällystää kirjankansia ja kauhanvarsia.

Sanastoa: rauduskoivu, hieskoivu, pirkkalaiskoivu, vaivaiskoivu, visakoivu, loimukoivu, riippakoivu, taalainkoivu, loimaankoivu Kuva © Sastamala Visual Oy

Tätä valokuvaa voi verrata Eero Järnefeltin kuuluisaan tauluun Kaski,
jossa kaskenpolttajien kanssa hikisessä työssä on pieni tyttö.
Taulu on vuodelta 1893 ja tämä valokuva 70-80-luvuilta.

© Sastamala Visual Oy

Arvoitus
- Mitä lumiukko haistaa?
- Porkkanan tuoksun

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva © Sastamala Visual Oy

Lapsen suusta
Ihmisen tärkein osa on nenä, koska se on keskellä päätä.
- Anton 4 v.

Arvoitus
Aamulla neljällä jalalla, päivällä kahdella jalalla, illalla kolmella jalalla. (ihminen)

Sananlasku
- Parraton suutelu on kuin suolaton muna.
- Ei parta pahoille kasva, turpajouhet joutaville.

Aforismi
Muille ihmisille aiheuttamamme ilon määrä on suoraan verrannollinen
sisällämme tuntemaamme tyytyväisyyden määrään.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Äiti ja tytär puolukkametsässä Kuva © Sastamala Visual Oy

Runo Tuku, tuku lampaitani, kili, kili kiliäni, päkä, päkä puskuripässiä, päkä, päkä pässiäni.

Aurinko maille laskehtii, kussapa kultani viipyypi. Kyllä me tavataan huomenna toisemme suurella salolla.

Tuku, tuku lampaitani, kili, kili kiliäni, päkä, päkä puskuripässiä, päkä, päkä pässiäni.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Sananlasku
Vuosi vanhan vanhentaa, kaksi lapsen kasvattaa.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Sananlasku
Syö vellii, niin jaksat yöllä kellii.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Lapsen suusta
Olen perinyt silmät isältä ja hiukset äidiltä.
Toppatakin olen perinyt naapurilta.
- Saara 7v.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kävelysilta vie Naantalin Muumimaailmaan.

Tove Jansson(1914–2001) loi kuuluisiksi tulleet Muumihahmot.
Ensimmäinen kirja ilmestyi 1945 ja nykyään käännöksiä voi lukea yli 30 kielellä.

Muumimuseo sijaitsee Tampereella Tampere-talossa.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Sananlasku

Katso lasta kaksi vuotta. Jos et katso kahta vuotta, katsot koko ikäsi.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Sananlasku
Ken toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva © Sastamala Visual Oy

Ruuhi voi olla tasapohjainen puinen lautavene tai puunrungosta koverrettu palkomainen vene. Ruuhet ovat ihmisen vanhimpia vesikulkuneuvoja. Niitä on tehty kaikkialla maapallolla. Niitä valmistetaan edelleenkin monilla maailman syrjäisillä seuduilla. Kuva © Sastamala Visual Oy

Kaloista tietoa LuontoPortti. Kalastussanonnoilla aivojumppaa ja jutunjuurta Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva © Sastamala Visual Oy

Ahven on Suomen yleisin kalalaji ja maamme kansalliskala.
Siitä tulee hyvä kalakukko
Ruodot pehmenevät syötäviksi 4-5 tunnin paistamisen aikana.
Kalaa pitäisi syödä vähintään kaksi kertaa viikossa.

Kalan ikä voidaan laskea suomujen vuosirenkaista
samalla periaatteella kuin puiden ikä rungon vuosirenkaista.
Kesällä kalan kasvu on nopeaa ja suomuihin muodostuu
leveitä, vaaleita kasvuvyöhykkeitä.
Talvisina muodostuvat vyöhykkeet ovat kapeita ja tummia.
Leveä ja kapea vyöhyke muodostavat siten yhdessä vuosirenkaan.

Kokeile määrittää hauen tai lahnan ikä.
Irrota suomu kylkiviivan alapuolelta, kalan peräaukon ja vatsaevien väliseltä alueelta.
Pidä sitä pinseteillä valoa vasten ja suurennuslasin avulla laske vuosirenkaiden määrä.
Sampi voi elää yli 100 vuotiaaksi.

Kalatalouden keskusliitolta löytyy kala-aiheisia pelejä ja paljon tietoa suomalaisista kaloista.
Kalojen tunnistamisessa auttaa Luontoportin kalaopas.

Arvoitus
Kaksi nälkäistä toisiaan narraa? Onkija ja kala

Kuva © Sastamala Visual Oy

Mato-onkeen tarvitaan vavaksi nuoren puun (pihlaja) oksaton runko tai bambun varsi. Siimana käytettiin ennen kalalankaa, nykyään nailonsiimaa. Lisäksi tarvitaan koho, paino ja koukku. Paino sidotaan koukun ja kohon väliin. Ilman sitä koukku ei uppoa veteen. Perinteinen koho on melko pullea, kilpakoho suipompi. Syöttinä on käytetty kastematoja (onkiliero), taikinan tai levänpalasta, keitettyä makaroonia, hyönteisiä ja etanoita. Mato-ongella nousee kiiskiä, särkiä, lahnoja,säynäviä ja salakkaa.

Arvoitus Ei lähde vuolemalla, nuolemalla eikä luudalla lakaisemalla. (auringon valo lattialla)

Kuva © Sastamala Visual Oy

Tämä supisuomalainen näkymä muistuttaa Albert Edelfeltin maalaustaLeikkiviä poikia rannalla (vuodelta 1884).
Tuo Edelfeltin maalaus äänestettiin vuonna 2013 Suomen kaikkien aikojen merkittävimmäksi maalaukseksi.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kevätlaulu

Jo taittui talven valta tuo raskas, ankara, ja taasen kaikkialla soi laulu riemuisa. Nyt luonto vihannoipi ja lintuin laulu soipi. Oi, päivyt armahin, sua riemuin tervehdin!

Oi, kevät armas, poista nyt mielen murheisuus. Sä lämmitä ja loista, luo mulle mieli uus. Luo mieli aurinkoinen, niin taas ma laulaa voinen: Oi, päivyt armahin sua riemuin tervehdin!

- Otto Kotilainen & Linda Kunnas Vanha kansakoululaulu

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva © Sastamala Visual Oy

Karjalainen isoäiti lastenlastensa kanssa uuden kodin ovella Marttilan invalidikylässä, Helsingissä 2.5.1941. Pitäjänmäen invalidikylän rakentamisesta huolehti Punainen Risti. Rakennusmateriaaleja saatiin Ruotsista. Monet asukkaat olivat siirtoväkeä Karjalasta. Sodan alta evakuoitu henkilö on evakko. Talvisodan, jatkosadan ja Lapin sodan takia Karjalasta ja Lapista siirrettiin muualle Suomeen noin 420000 henkilöä eli 11% silloisesta väkiluvusta.

Lapsen suusta Ala-asteen koevastauksesta: - Vanhoilla ihmisillä on aaltoja kasvoissa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r41-444B_4.tif

Uuden Suomen kummiperheen emäntä laittaa ruokaa.
Perheen kuopus kopassaan lieden lämmössä 1940-luvulla.

Puuhella oli ennen kodin sydän.
Sillä tehtiin ruuat ja lämmitettiin vedet.
Keittiö tai tupa lämpisi nopeasti siinä samalla.
Iso puuhella oli paikoilleen muurattu.
Se sijoitettiin leivinuunin yhteyteen.
Monessa hellassa oli Högforsin valurautainen elementti.
Se upotetaan muurattuun jalustaan.
Huuva muurattiin hellan päälle.

Kuvan kaltaisissa suurissa helloissa oli usein takana syvennys,
jossa saattoi kovilla pakkasilla nukkua mukavan lämpimässä.
Vähintään sen paikan valloitti kissa.

Savupellejä oli useampia ja niistä vain yksi oli kerrallaan auki.
Kesäpelti päästi savukaasut suoraan piippuun.
Paistopelti ohjasi kaasut uunin ympäri.
Talvipelti pakotti savukaasut kiertämään muurissa niin,
että tiilet lämpenivät ja lämmittivät kotia.

Pienemmissä tiloissa oli myös peltikuorisia omilla jaloillaan seisovia
ja tulenkestävällä massalla vahvistettuja liesiä.
Luukut olivat valurautaa.

Hellan kyljessä oli kuparinen säiliö veden lämmittämiseen.
Sen lisäksi hellan suurimman levyn päällä pidettiin
jatkuvasti kookasta vesikattilaa.

Edelleen monella kesämökillä on puuhella
ja sen virittelyä pidetään rentouttavana puuhana
- kunhan hormi on kuiva ja vetää hyvin.

Kehtolaulu(Raita tietokanta).

Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi.
Uusi Suomi valitsi kummiperheen, jolle kerättiin rahaa lukijoilta.

Vanha tuutulaulu
Tuuti, tuuti lasta,
kissa tuli vastaan.
Kissa hyppäs kiikun päälle
ja kiikutteli lasta.

Elämänohje
Tee työtä kuin eläisit ikuisesti,
rakasta kuin kuolisit huomenna.

Sananlasku
Joka keitetyn paistaa, se makean maistaa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r40-49-131_3.tif

Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi 1940-luvulla. Uusi Suomi valitsi kummiperheen, jolle kerätiin rahaa lukijoilta. Tässä kummiperheen lapset tekevät läksyjään kynttilän valossa. Läksyt oli osattava ja opettajan kysymykseenvastattaessa oli noustava seisomaan. Koulumatkat saattoivat olla pitkiä. Ne hiihdettiin tai käveltiin. Kuulakärkikyniä ei ollut vaan kirjoitettiin puuvartisilla mustekynillä. Niissä oli irtoterät. Käsityötunneilla ommeltiin kangastilkuistamustekynän pyyhkimiä. Sota- ja pula-aikana lasten vaatteet valmistettiin usein aikuisten vanhoista kuluneista vaatteista. Polvihousut olivat pienillä pojilla tavalliset. Tyttöjen asuun kuului esiliina. Kouluun, työhön ja juhliin oli jokaiseen oma esiliinansa.

Esiliina etehesi lapsonen laita, liasta se mekkosi varjella taitaa. Sitten on tyttöseni sievä ja siisti, eikä hän esiliinaa sotkea viitsi.

Tytöillä oli tavallisesti pitkät hiukset ja ne pidettiin leteillä, jotkasidottiin silkkinauhalla. Polkkatukan leikkaamisen syy saattoi olla täiden häätämisen helpottaminen. Pojilla ei ollut koskaan pitkiä hiuksia ja monen pojan pää ajeltiin kesäksi vallan kaljuksi. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r40-49-131_5.tif

Uuden Suomen kummiperheen tytär kaivolla. Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi. Uusi Suomi valitsi kummiperheen, jolle kerättiin rahaa lukijoilta (1940-lukua).

Sananlasku - Ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot. - Ei kannettu vesi kaivossa pysy.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r40-49-131_7.tif