Kuvat

Taksinkuljettaja työssään helteisenä päivänä vuonna 1960. Huomaa virkalakki. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/ Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 16.7.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21929_7.tif

Syksyistä sadesäätä Helsingissä lokakuussa 1960.
Auton takana näkyy Mannerheimintie ja Wulffin kulma.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 10.10.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-22775_1.tif

Aforismi
Mikäli elät vain menneessä,
on koko elämäsi historiaa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 3.1.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-19848B_1.tif

Markkulan tilan tilanhoitaja Matti Kaasinen esittelee rygja-lampaan vuonia eli karitsoita. Rygja-lampaat tuotiin Suomeen Norjasta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Vihti 21.5.1962. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r62-40493_4.tif

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Vihti 21.5.1962. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r62-40493_6.tif

Mies kylvää pellolle väkilannoitteita, joiden levittäminen pelloille ja nurmikoille oli jo maaliskuussa aloitettu Etelä-Suomessa. Leudosta talvesta huolimatta kylvötöihin ei vielä päästy.

Touon aika

Touon, toivon kaunis kevät! Nuori nurmi vihannoi, laaksot lauluin helisevät, koko viita virttä soi. Keijut lehdikossa lymyy, joka kukkasesta hymyy, kevät suuren riemun loi.

Päivän terä maita kultaa, puuhun lehti puhkeaa, heiluu kuokka, kääntää multaa, tuorehena tuoksuu ma; aura kyntää vaot syvät, kylväjä jo kylvää jyvät, kasvu kerran kohoaa.

- Yrjö Kilpinen Antti Juhani (Anders Johan) Rytkösen, 1870-1930, mukaan Vanha kansakoululaulu

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Sipoo 23.3.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-24819_5.tif

Agronomi Matti Kares tutkii satoa Helsingissä Malminkartanon pelloilla kesäkuussa 1961.
Kasvukausi oli hyvässä alussa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Eero Häyrinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 3.6.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-25911_2

Maatalousharjoittelijat nostavat heinää seipäille
Helsingin Malminkartanon pelloilla heinäkuussa 1962.
Heinänteko alkoi eteläisessä Suomessa pari viikkoa myöhässä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Reijo Forsberg/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 4.7.1962. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r62-40966_5.tif

Östersundomin kartanon AbA-karja sai laiduntaa talvella 1960-61 päivittäin ulkona. Työnjohtaja Erik Brunila täydensi lihakarjan apetta rehuilla. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Sipoo 23.3.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-24819_1.tif

Heinäpoudat ovat alkaneet, niin myös heinätyöt Vantaan Hämeenkylässä Toivolan tilalla. Heinä nousee seipäälle, kun haravalla nostaa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Vantaa 29.6.1960.Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21802_8.tif

Heinä on saatu korjattua seipäille Vantaan Hämeenkylässä Toivolan tilalla kesäkuun lopussa 1960.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Vantaa 29.6.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21802_9.tif

Uudenmaan läänin traktorikyntömestaruus meni syksyllä 1960 jälleen Karjalohjalle. Tuomarinkylän pelloilla käydyn kilpailun voitti Eero Rautiainen.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Eero Häyrinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 12.10.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-22810_1.tif

Metsästysseurue Bodom-järvellä sorsastuskauden alkuhetkillä puoliltapäivin. Linnustus alkoi tuolloin ensimmäistä kertaa klo 12.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Eero Häyrinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Espoo 20.8.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-22179_3.tif

Professori, akateemikko Martti Haavio käytti kirjailijanimeä P. Mustapää.
Kuva on otettu Helsingissä 21.3.1960.

Martti Haavio (1899-1973) oli monipuolinen kulttuurivaikuttaja, tiedemies ja runoilija.
Hän kirjoitti paljon lintuaiheista lyriikkaa. Hänestä on YLE.fi:n sivuilla.

Sanastoa: Tulenkantajat, Suojeluskunta, Akateeminen Karjala-seura, Aale Tynni,

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Mauri Vuorinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-20696_1.tif

Ohjaaja Aarne Tarkas ja elokuvan Nina ja Erik sankaripari, Martti Katajisto ja Pirkko Mannola.

Aarne Tarkas (s. 1923) on käsikirjoittanut 35 elokuvakäsikirjoitusta, mm. elokuvat Radio tekee murron (1951), Yö on pitkä (1952) ja Olemme kaikki syyllisiä (1954) sekä joitakin tv-sarjoja. Hän ohjasi mm. elokuvat Ei ruumiita makuuhuoneeseen (1959), Isaskar keturin ihmeelliset seikkailut (1960), Oksat pois (1961) sekä Herra sotaministeri (1967).

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

– Mitä sinä teet? Kysyi isä tyttäreltään.
– Kuutamoa vain katselen.
– Sano sille kuutamolle, että ottaa moponsa ja ajaa tiehensä!

cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, Helsinki 9.2.1960.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-20235_1.tif

Näyttelijä Joel Rinne rooliasussaan Hjalmar Bergmanin näytelmässä Swedenhielmit
(Helsinki 6.6.1960).

Joel Rinne (1897-1981) oli kansallisteatterin näyttelijä, joka esiintyi myös elokuvissa ja radiossa.
Hänen veljensä Jalmari Rinne oli myös tunnettu näyttelijä.

Erityisen hyvin Joel Rinne muistetaan komisario Palmuna elokuvissa Komisario Palmun erehdys,
Kaasua, komisario Palmu! Tähdet kertovat, komisario Palmu sekä Vodkaa, komisario Palmu.
Lisäksi hän esiintyi mm. elokuvissa Kuollut Mies rakastuu, Kuollut mies vihastuu,
Kuollut mies kummittelee, Niskavuori taistelee, Niskavuoren Aarne, Koskenlaskijan morsian,
Aatamin puvussa ja vähän Eevankin, Olenko minä tullut haaremiin! Tulitikkuja lainaamassa,
Suomisen perhe ja Kalle-Kustaa Korkin seikkailut.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21149_1.tif

Maailman kuuluisin jazzmuusikko Louis Armstrong sekstetteineen
keräsi Messuhallin täyteen yleisöä toukokuussa 1962
(Helsinki 27.5.1962).

Louis Armstrong (1901-1971) soitti trumpettia ja lauloi. Hänellä on New Yorkissa kotimuseo.

Sitaatti
Jokaisena päivänä pitäisi kuulla vähintään yksi kaunis laulu,
lukea hyvä runo, nähdä jokin oivallinen maalaus
ja jos mahdollista, puhua muutamia järkeviä sanoja.
Goethe

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Mauri Vuorinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r62-40590_6.tif

Kansallisteatterin näyttelijä, kotimaisen elokuvan sankaritar Ansa Ikonenvalmistautui 25-vuotistaiteilijajuhlaansa
tarjoamalla kahvia lehdistölle (Helsinki 11.11.1960).
Ikonen näytteli Kansallisteatterissa 44 vuotta.

Ansa Ikonen (1913-1989) esiintyi yli 30 elokuvassa, mm. Vaimoke, Kulkurin valssi, Rakas lurjus, Kaikki rakastavat,
Vaivaisukon morsian.Hän oli naimisissa näyttelijä Jalmari Rinteen (1893–1985) kanssa.
Sekä heidän yhteisistä lapsistaan Katriinasta ja Marjatasta että Rinteen ensimmäisen avioliiton lapsista
Tommista, Tiinasta ja Tanelista tuli kaikista näyttelijöitä.

Sananlasku
Kylmä kahvi kaunistaa.
...muttei sekään ihmeitä tee.
...mutta maha ei kestä niin paljoa kuin naama vaatisi.

Sitaatti
Juhla ilman täytekakkua on vain palaveri.
- Kristiina Ruotsila, kotitalousopettaja

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-23214_1.tif

Virolainen laulaja Georg Ots vieraili Danilona Operettiteatterin "Iloisessa leskessä" 1960-luvulla (Helsinki 1.2.1962). Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Arto Jousi/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r62-29843_1.tif

Säveltäjä Igor Stravinsky(1882 – 1971) haastateltavana hotelli Palacessa. Venäläissyntyinen, USA:ssa asuva säveltäjä Igor Stravinsky johti Radion Sinfoniaorkesterin vuoden 1961 syyskauden ensimmäisessä tiistaikonsertissa omia sävellyksiään. (Helsinki 11.9.1961).

Arvoitus Mikä on neulassa, ovessa ja ihmisen päässä? (silmä)

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Mauri Vuorinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-27458_1.tif

Kansallisteatterin näyttelijä Tea Ista.

Tea Ista (1932-2014) esiintyi teatterissa, elokuvissa ja televisiosarjoissa.
Hänen nimeään käytetään paljon ristisanatehtävissä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Martti Halme/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 31.3.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-20831_1.tif

Vuoden 1961 Eurovision laulukilpailun Suomen edustajaksi valittiin sävelmä "Valoa ikkunassa". Laulun esitti Laila Kinnunen (1939-2000) ja sen oli säveltänyt Eino Hurme. Laulukilpailu järjestettiin Cannesissa Ranskassa. (Helsinki 13.2.1961). Laulaja Milana Misic on Laila Kinnusen tytär. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-24300_1.tif

Taiteilija Kylli Kosken näyttely avattiin Tornin ateljeebaarissa maaliskuussa 1962. Kuvaamataidonopettaja Kylli Koski (1906-1997) löydettiin mukaan television lastenohjelmaan jo television koelähetysvaiheessa 1957. Ensimmäisiä lastenohjelmia olivat Kärpänen (1957), Satusivellin (1962) ja Tenavakanava. Kuuluttaja Teija Sopasen vanhemmat olivat Kylli Kosken ystäviä, joten kuuluttaessaan Sopanen käytti luontevasti nimitystä Kylli-täti. Nimi vakiintui nopeasti kaikkien käyttöön. Kylli-täti kertoi lempeitä tarinoita vangitsevalla tyylillä ja kuvitti niitä sitä mukaa satusiveltimellään suurelle paperille. Hänen satusormuksensa kilahdus ja herkät akvarellit ovat painuneet lukuisten suomalaisten muistoihin pysyvästi. Monena vuotena televisiossa nähtiin joulurauhan julistuksen jälkeen Kylli-tädin piirtämä ja kertoma joulusatu. Kylli Koskesta on tehty tv-dokumentti Kyllin elämää (54 min) ja Anja Lanér on kirjoittanut viisi hänen elämästään kertovaa kirjaa:

Ruusuillatanssija, Kylli-täti – elämäntaiteilija, WSOY 1989 Kyllin kanssa kasvotusten, WSOY 1993 Kylli ja Antti, Kylli-täti kertoo, Gummerus 1994 Sanat kuin elämänilo, Kylli Kosken elämänfilosofia, WSOY 1996 Kylli ja isä, Kylli-täti kertoo, Kylli Koski seura, Pilot-kustantamo 2008

Kylli-täti kertoo -kirjat sisältävät lyhyitä, helppolukuisia tarinoita, jotka sopivat muistelukeskusteluiden alkuvirikkeeksi. YLE:n Elävässä aristossa on tallessa nauhoituksia, joissa Kylli-täti piirtää:

• Joulukalenteri
• Joulusatu
• Kissa, hiiri ja punainen kana
• Lucia
• Mitä metsässä tapahtuu?
• Pilven prinsessa
• Teppo ja pyrstötähti

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto cc Valokuvaaja Heikki Savolainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 5.3.1962 Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r62-30241_1.tif

Neuvostoliittolainen avaruuslentäjä, majuri Juri Gagarin Suomen-vierailunsa lehdistötilaisuudessa vuonna Helsingissä 3.7.1961. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvapalvelu-sivusto Sitaatti Nuoren miehen kirjoituksista nauttivat aina eniten nuoret. Vaikka maailma kaikkiaan menisikin eteenpäin, nuoret tahtovat aina alkaa alusta. - Johann Wolfgang von Goethe (1749 - 1832) Kuva cc Valokuvaaja Arto Jousi/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-26810_1.tif

Näyttelijä Aku Korhonen yhdessä rooliasussaan (Helsinki 23.2.1960).

Aku Korhonen (1892-1960) esiintyi mm. elokuvissa Asessorin naishuolet, Lapatossu, Pohjalaisia, Tulitikkuja lainaamassa, Särkelä itte ja Me tulemme taas. Kansallisteatterissa hän näytteli yli 30 vuotta.

Kasku
Eniten vaarissa pidän siitä, että hän on oma itsensä
eikä yritä olla joku normaali ihminen.
- Per-Ola 6 v.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-20416_1.tif

Leo Jokela (1927-1975) tuli tunnetuksi mm. papukaija G. Pula-ahona Spede Pasasen radio-ohjelmissa,
etsivä Kokkina Komisario Palmu -elokuvassa, sketsisarja Spedevisiossa sekä Spede Pasasen elokuvissa.

YLE:n Elävässä arkistossa on paljon tallenteita, joissa Leo Jokela esiintyy.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 19.4.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-25194_1.tif

Kesäinen sadekuuro pääsi yllättämään helteeseen tottuneet pääkaupunkilaiset kesäkuussa 1960. Naiset suojautumassa sateelta Mannerheimintiellä Stockmannin edustalla. Helsinki 7.6.1960. Sananlasku Ei sää sääreen tartu, jos miehessä on menijää. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvapalvelu-sivusto Kuva cc Valokuvaaja Seppo Saves/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21612_1.tif

Vuonna 1955 valmistuneessa Alvar Aallon suunnittelemassa Rautatalossa avattiin vuonna 1960 pysyvä taideteollisuusnäyttely, jossa esiteltiin myös Maija Isolan painettuja kankaita. Kuvassa rouva Maj Ara puhelimessa. Helsinki 8.6.1960. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Mauri Vuorinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21619_2.tif

Helsingin vanhimpiin ostoskeskuksiin kuuluva Kulosaaren ostoskeskus valmistui vuonna 1959. Palveluliikkeitä Kulosaaren vuonna 1960 vielä uudessa ostoskeskuksessa edusti kampaamo, missä neiti Maija-Liisa Kinnunen oli viimeistelemässä paikkoja ennen asiakkaiden tuloa. Helsinki 31.10.1960. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto 20-luvulla naiset leikkauttivat polkkatukkia. 30-luvulla naisten hiukset laitettiin pehmeille laineille ja miesten hiukset leikattiin takaa ja sivuilta lyhyiksi. Kampaajan koulutus kestää nykyään 3 vuotta. Lisäksi voi suorittaa Kampaajamestarin erikoisammattitutkinnon. Kuva cc Valokuvaaja Eero Häyrinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-23082.tif

Pojalle on tullut kova jano kaupungin leikkikentän touhuissa elokuussa 1960.

Juoma-allas on vanha ja koristeellinen.
Helsinki 9.8.1960.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-22090_2.tif http://kuviakaikille.valokuvataiteenmuseo.fi/

Hotelli Torniin avattiin vuonna 1960 uusi mannermainen American Bar,
jossa asiakkaita palvelllaan salin keskelle sijoitetulta pyöreältä baaritiskiltä.
Kuvassa juuri avattu baari.
Helsinki 20.7.1960.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/
Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21942_2.tif

Kesäpäivän viettoa Hietalahden uimarannalla Helsingissä heinäkuussa 1960. Helsinki 16.7.1960. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21929_4.tif http://kuviakaikille.valokuvataiteenmuseo.fi/

(Columba livia domestica)

Kaksi sopuisaa pulua eli kesykyyhkyä Esplanadin puiston nurmikolla.

Helsinki 18.5.1960.
Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kasku

- Kuinka kyyhkysiä pyydystetään?
- Ollaan hiljaa kyykyssä ja leikitään leivänmurua.

* * *

Puluäiti huomasi poikasen kakkineen pesään ja sanoi:
- Enkö ole monta kertaa sanonut, että olet jo niin iso, että osaat
mennä Runebergin patsaalle kakkimaan!

* * *

Alakoululainen selitti sanan romanssi:
- Toinen pitää toisesta ja se on semmoista.

Kuva cc Valokuvaaja Seppo Saves. Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma.Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21410_7.tif
http://kuviakaikille.valokuvataiteenmuseo.fi/

Toiselle kaudelleen valittu tasavallan presidentti Urho Kekkonen pitää radio- ja tv-puhetta.

Helsinki 15.2.1962.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r62-30019_2.tif

Toiselle kaudelleen valittu tasavallan presidentti Urho Kekkonen pitämässä radio- ja tv-puhetta.

Helsinki 15.2.1962.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r62-30019_3.tif

Postiautot eli Posti-ja telelaitoksen linja-autot kuljettivat sekä postia että ihmisiä vuosina 1921-1999.
Postiautoliikenne aloitettiin ensimmäisenä Lapissa Rovaniemen ja Sodankylän välillä.
Vilkkaimmillaan postiautoliikenne oli vuonna1971.
Silloin 420 oranssinväristä linja-autoa ajoi 222 linjaa eri puolilla Suomea.
Nykyään posti kulkee rekkakyydeillä.

Yle Elävä arkisto: Pohjanmaata postiauton ikkunasta 1970-luvulla

Yle Elävä arkisto: Kiertomatka postiautolla Kainuussa ja Koillismaalla 1963

Teeman Elävä arkisto: Postiautolla laskettelemaan tai ladunpäähän.
Nämä lyhytelokuvat esittelevät samalla Suomen eri paikkakuntien
tärkeimpiä nähtävyyksiä (12min, 15min, 10min, 12min, 12min).

Sanonta
Kun Kusti polkee, niin posti kulkee.

Kasku
Savolaismies oli käymässä Helsingissä ja päätti käydä katsomassa Kiasmaa.
Hän kysyi tietä helsinkiläiseltä. Tämä neuvoi:
- Tota katua, ku meet tonne ja siitä sit vasempaan, nii siinä se tulee sua vastaan.
- No, minäpä outtelenniisitten tässä, kun se kerran on tulossa tänne päe.

Kuva © Sastamala Visual Oy