Valitse haluamasi kuvat rastittamalla
Kuva-aiheet
- 1920-luku ja aiemmin (11)
- 1930-luku (38)
- 1940-luku (87)
- 1950-luku (407)
- 1960-luku (132)
- 1970-luku (30)
- 1980-luku (2)
- ammatit (117)
- auto (76)
- eläin (179)
- esine (51)
- evakot (7)
- hevonen (15)
- hygienia (8)
- ilta (32)
- isovanhemmat (16)
- isä (13)
- jauho (4)
- joulu (42)
- juhla (9)
- järvi (92)
- kahvi (50)
- kala (9)
- kalastus (16)
- kauppa (37)
- kesä (222)
- kevät (23)
- kissa (45)
- koira (43)
- koti (14)
- kotityöt (54)
- koulu (64)
- kukka (80)
- kuvataide (2)
- käsityö (35)
- lammas (8)
- lapsi (177)
- leipä (37)
- lelu ja leikki (80)
- lintu (57)
- luonto (141)
- LUONTO-kuvakortit (50)
- maaseutu (40)
- maatila (60)
- maisema (73)
- marja (75)
- matelija (2)
- metsä (39)
- metsästys (3)
- metsätyöt (7)
- mies (140)
- musiikki (17)
- nainen (114)
- nuoruus (23)
- näyttelijä (30)
- opetustaulu (66)
- perhonen (5)
- perinne (17)
- pihapiiri (1)
- postikortti (30)
- presidentti (35)
- puu (47)
- puuteollisuus (1)
- puutyöt (8)
- rakennus (49)
- ruoka (115)
- ryhmä (12)
- sanataide (2)
- sanonta (17)
- sato (7)
- sauna (6)
- sota (18)
- suru (4)
- syksy (74)
- sää (50)
- Taide (346)
- talvi (96)
- tapahtuma (20)
- teknologia (26)
- terveys (10)
- terveys ja sairaus (60)
- tilaisuus (7)
- työnteko (24)
- uni (19)
- urheilu (36)
- vaatehuolto (31)
- vene (36)
- yksinäisyys (13)
- ystävyys (49)
- yö (9)
- äiti (22)
Kuvat
Näytelijä Taina Elg

Suomen Hollywood-tähti, näyttelijä ja balettitanssija Taina Elg (s. 1930)
saapui SAS:n koneella Tukholman kautta vierailulle Suomeen.
Ulkonäkö on tärkeä ruumiinosa.
- Elisabet 6 v.
Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
Kuva cc Valokuvaaja Mauri Vuorinen / Erkki Viitasalo /Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 28.8.1958. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r58-12962_2.tif
Näyttelijä Siiri Angerkoski

Näyttelijä Siiri Angerkoski (1902-1971) poseeraa kulhoineen omassa keittiössään vuonna 1950.
Siiri Angerkoski näytteli yli sadassa elokuvassa: mm. Asessorin naishuolet,
Lentävä kalakukko, Muhoksen Mimmi, Rovaniemen markkinoilla.
Hän esitti Pekka Puupään Justiina-vaimoa ja Suomisen perheen kotiapulaista.
Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma.
Helsinki 3.3.1950. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r50-1237_2.tif
Aku Korhonen

Kansallisteatterin näyttelijä, lukuisissa elokuvissa esiintynyt Aku Korhonen vietti 45-vuotistaiteilijajuhlaansa vuonna 1959.
Helsinki 5.2.1959.
Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
Kuva cc Valokuvaaja Reijo Forsberg/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-14801_2.tif
Näyttelijä Tauno Palo

Kalsiumlaktaatti ja särkylääke

Kalsiumlaktaatti on valkoista jauhetta, joka nautitaan veteen sekoitettuna. Se on lääke, jolla hoidetaan kalsiumin puutostiloja. Se on myös happamuudensäätöaine, säilöntäaine ja hapettumisenestoaine, jota käytetään mm. juustoissa.
Sanastoa: apteekki, oire, vaikutus, sivuvaikutus, yhteisvaikutus, plasebo-vaikutus, mikstuura, rohto,osteoporoosi
Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.
Kuva © Emilia Nieminen
Hota-pulveri

Hota-pulveri oli suosittu särkylääke 1960-luvulle asti.
Pulveri sekoitettiin veteen.
Hota-mainos:
"Hota poistaa tuskan ja kuumeen.
Vaaraton Hota-pulveri on erinomainen alkavan taudin ehkäisijä
ja tilapäisen väsymyksen poistaja.
Käyttäkää sitä!"
Hota-mainos:
"Jos aiotte hankkia päänsärkyä, hankkikaa myös lääkettä.
Pitäkää aina mukananne pari lippua Hota-pulveria, niin apu on lähellä.
Se parantaa vaivattomasti ja tehokkaasti niin ”hankittua” päänsärkyä kuin muutakin.
Hota lievittää myös reumaattisia kipuja, kuumetta, rauhattomuutta y.m.s.
Saatavana apteekeista."
Sanastoa apteekki, oire, vaikutus, sivuvaikutus, yhteisvaikutus,
plasebo-vaikutus, mikstuura, rohto, migreeni
Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.
Kuva © Emilia Nieminen
Hetekan pääty

Hetekan tärkein ominaisuus, jonka vuoksi sitä arvostettiin,
oli se että luteet ja muut syöpäläiset eivät kyenneet pesiytymään siihen.
Hetekoita mainostettiin narinattomina,
vaikka kyllä niistä ääntä lähti.
Heteka saattoi olla levitettävä:
toinen vuode työnnettiin päiväksi toisen alle
ja saatiin näin huoneeseen tilaa.
Tavallinen patja hetekoissa oli pystyraidallinenflokkipatja
(kuva, Finna/Ilomantsin museosäätiö).
Flokkivanu oli kehräämöistä ja tekstiiliteollisuudesta
ylijäänyttä, revittyä pumpulimaista
ja helposti muotoutuvaa materiaalia (kierrätyskuituvanua),
jokasisälsi puuvillaa ja villaa.
Edelleenkin verhoilijat käyttävät flokkia
ja sitä myydään askartelutarkoituksiin.
-------
Olki oli joskus maaseudulla yleisin patjantäyte
(yleinen vielä 1950-luvulla).
Se oli halpaa ja helppo vaihtaa,
mikä tehtiin noin kerran vuodessa – usein jouluksi.
Patjantäytteiksi valittiin parhaat,
pisimmät ja puhtaimmat rukiin oljet.
Tähkät poistettiin. Patja täytettiin siten,
että olkien paksuimmat tyvipäät aseteltiin
patjan päihin ja pehmeämmät päät keskelle.
Se vähensi pistelyä patjanpäällisen läpi.
Patjapussin suu ommeltiin suurin pistoin kiinni.
Kuva vanhasta olkipatjasta - ajalta ennen hetekoita.
Kuva CCO Outi Mäki
Heteka

Ennen vaahtokumi- ja runkopatjoja suomalaiset nukkuivat hetekoissa.
Niitä valmisti ensimmäisenä Helsingin teräshuonekalutehdas,
josta terässänky sai myös nimensä.
Yksi Veikko Lavin kuuluisista lauluista on nimeltäänSerenadi Hetekalle, jossa sanotaan:
Rautaisessa hetekassa jokainen on maannut, pari ikäpolvea on siinä alun saanut.
...verkkopohja narahteli, rakkaat muistot mieleeni taas toi... koko talo kuuli sen,
kun kylkeä vain käänsi... nukahdettiin oman instrumentin säveliin...
Sananlasku
Niin makaa kuin petaa.
Antaa tulla lunta tuppaa, männää sängyn alle!
Kuva CCO Outi Mäki
Presidentti J.K. Paasikivi vaimonsa Allin seurassa

Presidentti JK Paasikivi ja rouva Sylvi Kekkonen

Paasikivi, Kekkonen ja Norjan suurlähettiläs

Norjan uusi lähettiläs Hans Olav jättää valtakirjansa.
Juhlallisessa audienssissa presidentti J.K. Paasikivi (vas.),
lähettiläs Olav ja vt. ulkoministeri, pääministeri Urho Kekkonen.
Helsinki 16.9.1953.
Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r53-2023_2.tif
Iranin lähettiläs Paasikiven ja Kekkosen välissä

Tasavallan presidentti J.K. Paasikivi,
Iranin (entinen Persia) lähettiläs Fazlollah Nabil
ja ulkoasianministeri Urho Kekkonen juhlallisessa audienssissa,
jossa lähettiläs jätti valtakirjansa (Helsinki 16.9.1954).
Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r54-2421_3
Alli ja Juho Kusti Paasikivi

Tasavallan seitsemäs presidentti J.K. Paasikivi (1870-1956)ja rouva Alli Paasikivi tutustuvat Ateneumissa avattuun Albert Edelfeltin satavuotisnäyttelyyn. Oppaina tohtori Aune Lindström (toinen oik.) ja rehtori Aarne Heinonen (oik.). Paasikiven presidenttikausi oli 1946–1956.
Helsinki 1.10.1954.
Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r54-2446_1.tif
Pääministeri Kekkonen ja vaimonsa Sylvi

Pääministeri Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen saapuvat Tuntematon sotilas -elokuvan juhlanäytäntöön Bio Rexiin.
Helsinki 22.12.1955.
Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r55-4647_3.tif
Paasikivi ja Kekkonen

Eroava tasavallan presidentti J.K. Paasikivi ja virkaansa astunut uusi presidentti Urho Kekkonen
poistumassa eduskuntatalosta juhlallisen istunnon jälkeen.
Saman päivän aamuna oli alkanut yleislakko (Helsinki 1.3.1956).
Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-5117_6.tif
Tasavallan uusi presidentti 1956

Vasta valittu tasavallan presidentti Urho Kekkonen presidentinlinnassa.
Urho Kekkosen kirjallista tuotantoa Kansalliskirjastossa:
eri elämänvaiheissa ja eri tehtävissä (yhteiskunnallisena vaikuttajana, päätoimittajana,
urheilujohtajana ja valtiomiehenä) kirjoitettuja kirjoja, pidettyjä puheita, virallisia
ja henkilökohtaisia kirjeitä sekä "nimellä ja nimimerkillä" julkaistuja kirjoituksia.
Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 1.3.1956.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-5117_12.tif
Presidentti Paasikivi ja Lebedev

Kekkonen ja Lebedev

Uusi tasavallan presidentti Urho Kekkonen tervehtii presidentinlinnassa diplomaattikuntaa, vuorossa Neuvostoliiton suurlähettiläs V.Z. Lebedev.
Helsinki 1.3.1956.
Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-5117_11.tif
Presidentti Urho Kekkonen, rouva Sylvi Kekkonen sekä Matti ja Marja Kekkonen

Urho ja Sylvi Kekkonen kotonaan

Kekkonen helmikuussa 1956

Vastavalittu tasavallan presidentti Urho Kekkonen 15.helmikuuta 1956.
Ennen presidentiksi valitsemistaan Kekkonen kirjoitteli paljon lehtiin.
Hän käytti mm. nimimerkkejä Urho Sorsimo, Esaijas Ranstakka, Elias Kohennuskeppi ja Känä.
Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-4995_9.tif
Kekkonen kirjastossa 2

Sananlasku - Tulee se vahinko viisaallekin, tyhmällä se on aina toisessa kädessä. - Menee se viisaskin vipuun.
Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Eero Makkonen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9768_2Kekkonen kirjastossa 1
