Kuvat

Kouvolassa vuonna 1955 järjestettyjen Terpsikhoren tanssikilpailujen juhlatanssiaiset olivat Helsingin kauppakorkeakoululla.

Kuvassa jiven pyörityksessä tanssipari Vaistala-Savolainen.

Kasku
- Isoäiti oli oikeassa sanoessaan, ettei minun pitäisi käydä yökerhossa,
koska siellä saattaisi nähdä sellaista, mitä minun ei pitäisi nähdä.
- No, mitä sinä näit siellä?
- Isoäidin.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 7.11. 1955.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r55-4235_1-2.tif

Hotelli-ravintola Carlton Helsingissä täytti 25 vuotta vuonna 1953.
Liittopankin talossa Keskuskadun puolella sijaitsevan hotellin
johtokuntaan kuuluivat Tehilla Monthan ja Liisa Syväri.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 30.9.1953.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r53-2085_1.tif

Elokuva "Nuori kapinallinen" ("Rebel Without a Cause") tähtinään James Dean ja Natalie Wood oli maailmanmenestys. Suomen ensi-ilta oli Helsingissä 26.10.1956 elokuvateatteri Reassa. Elokuvan teemana oli sukupolvien välinen kuilu. Se kertoi tunteisiin vetoavalla tavalla kolmesta lukiolaisesta. Amerikkalainen näyttelijä James Byron Dean (1931 – 1955) näytteli pääosaa kolmessa Hollywood-elokuvassa: Eedenistä itään (1955), Nuori kapinallinen (1955) ja Jättiläinen (1956). Dean harrasti autoilua. Hän mursi niskansa ja kuoli auto-onnettomuudessa 24-vuotiaana ajaessaan uutta Porscheaan ylinopeutta.

SITAATTI Unelmoi kuin eläisit ikuisesti. Elä kuin kuolisit tänään. - James Dean

Kasku Blondi on elokuvateatterin lippuluukulla. - Miten te nyt taas olette ostamassa lippua? Olen myynyt jo kaksi tähän samaan elokuvaan. - Joku tyyppi ovella repii aina sen lipun! Kuva on Muistoissamme 50-luku -kirjassa sivulla 80. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto cc Valokuvaaja Eero Makkonen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 11.12.1956. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-7450_1.tif

Heinäkuussa 1958 oli Helsingissä helteistä. Kuvassa Ilkka ja Markku ovat saaneet jäätelöt. Kylmä herkku maistui lämpimässä lomasäässä. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/ Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 1.7.1958. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r58-12539_1.tif

Vuonna 1956 alkoi kesäkuun 9. päivänä helleaalto. Parhaimmillaan elohopea nousi Helsingissä 29 + asteeseen. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/ Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 12.6.1956. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-6022_2.tif

Toukokuussa 1958 helteinen sää suosi helluntain viettäjiä koko maassa. Monin paikoin mitattiin jopa 29 lämpöastetta. Lämmin tunnelma Mannerheimintien raitiovaunupysäkillä Sokoksen edustalla. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Nyrkkeilyliiton toiminnanjohtaja A. Salokangas antaa onnenpotkun
Milanon EM-kilpailuihin lähtevälle nyrkkeilijä Pentti Hämäläiselle.
Pentti Hämäläinen osallistui kisoihin silloin ainoana suomalaisena nyrkkeilijänä.
Nyrkkeily on ollut olympialaisten ohjelmassa jo vuodesta 1904.

Nyrkkeilijän välineitä ovat hammassuojat, käsisiteet, päänsuoja,
otteluhanskat, säkkihanskat ja nyrkkeilytossut.
Harjoituskypärä on usein myös poskipäitä suojaava.
Nykyään tuhannet ihmiset harrastavat kuntonyrkkeilyä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 12.5.1951.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r51-1476_2-2.tif

Kuvassa Iso Roobertinkatu 20-22:n asukkaita Helsingissä. On vuosi 1955 ja talo on määrätty purettavaksi. Puutalon asukkaat ovat vedonneet talon omistajiin, että saisivat asua talossa talven yli. Vanhusten on löydettävä uusi asunto joulukuuhun mennessä.

"Oletteko asunut koko ikänne tässä pitäjässä?" kysyi syntymäpäivähaastattalua tekevä toimittaja. "Mistä sen nyt vielä tietää", vastasi 105-vuotias mummo.

Sananlasku - Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo, jaettu suru vain puolet.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 15.11 1955. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17-r1_r55-4312_3.tif

Kuvassa vuonna 1955 asumiskelvottamana purettavaksi määrätty puutalo
Iso Roobertinkatu 20-22:ssa Helsingissä.
Rakennuksen liikkeissä on loppuunmyyntejä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 15.11.1955.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r55-4312_1.tif

Kuvassa 75-vuotias Katariina Siivonen mattopyykillä Helsingin Vallilan mattolaiturilla vuonna 1959. Ennen matot pestiin aina laitureilla. Välillä hangattiin mäntysuopaa, jynssättiin juuriharjalla ja sitten huuhdeltiin nostamalla sangoilla vettä mattojen päälle. Lopuksi huuhdottiin järvessä tai meressä huljuttelemalla. Välillä pidettiin kahvitaukoa. Avattiin termospullot, kaadettiin kahvia kuppiin ja syötiin evästä. Sorsat saattoivat kytätä pullanmuruja. Pesuvedet menivät suoraan vesistöihin. Se edesauttoi rehevöitymistä ja leväongelmia. Pienet vesistöt voivat vahingoittua vähäisestäkin pesuainemäärästä. Siksi uusia pesupaikkoja rakennetaan nykyään vain kuivalle maalle. Maton voi kyllä kastella järvessä pesun aluksi, mutta saippuaa ei saa valuttaa vesistöön. Matto kannattaa pestä kuivalla maalla ja imeyttää huuhteluvedet maahan, josta ne eivät ajaudu järveen. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvapalvelu-sivusto Kuva cc Valokuvaaja Seppo Saves/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 4.7.1959. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-17571a_5.tif

Juhannusaatto hiljensi pääkaupungin kesällä 1958. Veneitä Kaisaniemen rannassa, taustalla Pitkäsilta.

Uskomus Juhannuksen aikainen sade on pitkällinen.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja NS/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 20.6.1958. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r58-12470_2.tif

Lars Sonckin suunnittelema harmaagraniittinen Kallion kirkko rakennettiin Helsinkiin 1908-1912. Se kuuluu rakennusperintörekisteriin kuten 498 muuta kirkkoa. Lars Sonck (1870-1956) oli kirkkoherran poika ja hän on suunnitellut myös Turun Mikaelinkirkon, Tampereen Johanneksen kirkon (nyk. Tampereen tuomiokirkko), Mikael Agricolan kirkon Helsingissä ja Pyhän Yrjön kirkon Maarianhaminassa. Lisäksi Kultaranta ja Sibeliusten Ainola ovat hänen käsialaansa. Suomalainen sananlasku: Ei ole kiire kirkkoon, kun pappi on paitasillaan ja lukkarilla on lusikka suussa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvapalvelu-sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 5.3.1953. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r53-1860_1.tif

Kuvassa yleisö käyttää peilejä apuna Helsingin Kauppatorilla nähdäkseen valtiovierailulla olevat Ruotsin kuninkaalliset. Toukokuussa 1952 Suomessa olivat virallisella valtiovierailulla Ruotsin kuningas Kustaa VI Aadolf puolisoineen. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 25.5.1952. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r52-1623_19-2.tif

Kuvassa puretaan lastia kuorma-autosta,
joka on suunniteltu Coca-Colan kuljettamiseen.

Coca-Cola-juoman kehitti 18oo-luvun lopulla yhdysvaltalainen apteekkari.
Sitä myytiin aluksi apteekissa lääkkeen kaltaisena piristeenä.

Coca-Colasta tuli maailman suosituin limonadi,
joka nykyään tunnetaan lähes kaikkialla maailmassa.

Se oli jo pitkään ollut olympialaisten virallinen virvoitusjuoma,
kun Helsingin olympialaiset järjestettiin 1952.
Sotainvalidien Veljesliitto sai Amerikasta lahjoituksena
laivalastillisen Coca-Cola-pulloja sekä mainosrekvisiittaa,
neljä kuorma-autoa ja kaksi kylmäautoa.

Sotainvalidit rakensivat itse 36 siirrettävää Coca-Cola-kojua,
jotka sijoitettiin puistoihin ja kisapaikkojen yhteyteen.
Perheineen sotainvalidit myivät 720 000 pulloa
ja Veljesliitto sai myynnistä kertyneet varat.

Muutaman vuoden päästä suomalainen Hartwall sai
Coca-Colan valmistus- ja myyntioikeuden.

Helsingin olympialaisiin 1952 Hartwall toi markkinoille
maailman ensimmäisen valmiiksi pullotetun long drink -juoman.
Se sisälsi ginin ja greippimehun sekoitusta.
Tarkoituksena oli säästää kisapaikoilla baarihenkilökunnan aikaa,
kun juomia ei tarvinnut sekoittaa erikseen.
Long drink -nimi vaihtui asiakkaiden suussa nopeasti lonkeroksi.

50-luvulla juotiin paljon myös Pyynikin Helmeä ja King Colaa.
Lasten suosikkeja olivat Hartwallin keltainen ja punainen Jaffa.
Saunan jälkeen perheen lapset saattoivat herkutella
jakamalla pullollisen tai pari poreilevaa Jaffaa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 82.

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 15.7.1957.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9272_1.tif

Naisten voimisteluesitys renkailla Suurkisojen avajaisissa Helsingin Stadionilla.

Sananlasku
Joka ei nuorena juokse, se vanhanakin konttaa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 28.6.1956.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-6138_7-2.tif

Pikkupojat keksivät hyvän paikan Ruotsin lähetystön sivuoven lipalta nähdä vierailevat naapurimaan kuninkaalliset.
Toukokuussa 1952 Helsingissä olivat virallisella valtiovierailulla Kustaa VI Aadolf puolisoineen.
Vierailu oli suuri julkisuustapahtuma.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 25.5.1952.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r52-1623_17-2.tif

Paavo Nurmi tutkii solmioita omistamassaan vaatetusliikkeessä Mikonkatu 5:ssä Helsingissä.

Urheilumuseon julkaisemia kuvasarjoja Paavo Nurmen elämästä.

Sanonta: Kauppa se on, joka kannattaa.

Arvoitus: Yhdestä ovesta sisään mennään, kahdesta tullaan ulos? Housut

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 7.9.1950.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1-r50-1357_2-2.tif

Suurjuoksija Paavo Nurmen omistama miesten vaatetusliike sijaitsi Mikonkatu 5:ssä Helsingissä.
Kuvassa liikkeen näyteikkuna.

Turun Urheiluliittoa edustanut Paavo Nurmi (1897-1973) juoksi
yhdeksän olympiakultaa ja kolme olympiahopeaa.
Legendaarisella Amerikan kiertueellaan keväällä 1925 Paavo Nurmi osallistui 44 hallikilpailuun
ja 11 ulkokilpailuun voittaen 51 kertaa.
Amerikkalaiset nimesivät hänet silloin lentäväksi suomalaiseksi (the Flying Finn)
ja suomalaiseksi aaveeksi (the Phantom Finn).

Turussa on Wäinö Aaltosen veistämä Paavo Nurmen patsas.
Pronssiveistoksella on ollut suomalaisille suuri symboliarvo.
Se oli Helsingin olympialaisten julisteessa ja 10 markan setelissä.
Sen pohjalta tehtiin myös Paavo Nurmen muistopostimerkki,
joka julkaistiin Nurmen kuoltua lokakuussa 1973.

Turun yleisurheilustadion on nimetty Paavo Nurmen mukaansa. Helsingissä on Paavo Nurmen tie.
Turun Urheiluliitto on järjestänyt Paavo Nurmi Marathonia vuodesta 1992 alkaen.

Urheilumuseon julkaisemia kuvasarjoja Paavo Nurmen elämästä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 7.9.1950.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r50-1357_1-2.tif

Heinäkuun alussa 1957 Helsingin Kauppatorin myyntipöydillä oli pari päivää ollut tarjolla mansikoita.
Mansikat maksoivat tuolloin 600 markkaa litralta, uudet perunat 100 mk litralta,
porkkananippu 85 mk ja sipulinippu 70 mk.

Sanonta Porissa
Kun tulet Poriin, sut pistetään pärekoriin ja veretään pitkin Porin torii.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 5.7.1957
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9211_1-2.tif

Torikauppias tarjosi näin komeita haukia asiakkaille Helsingin Kauppatorin kevätauringossa vuonna 1959.
Hauki maksoi silloin 220-280 markkaa kilolta.

Hauesta tietoja Luontoportissa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 12.3.1959
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-16214_1.tif

Vuonna 1958 juhannukseen hiljentyvän pääkaupungin ruuhkaisin paikka oli linja-autoasema.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja NS/Suomen valokuvataiteen museo/
Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 20.6.1958
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17-r1_r58-12470_1.tif

Taksinkuljettajien piti ennen pukeutua virka-asuun.
Vuonna 1957 virka-asusta oli lupa helteellä riisua takki ja lakki.
Kuvassa taksinkuljettaja Ruotsalaisen teatterin tolpalla Helsingissä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Eero Markkula/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 17.8.1957
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9498_1-2.tif

Helsingin Tuomiokirkko sijaitsee Senaatintorin kyljessä Helsingin keskustassa. Kirkko on otettu käyttöön vuonna 1852 nimellä Nikolainkirkko. Helsinki oli silloin Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki. Suomen itsenäistymisen jälkeen nimi vaihdettiin Suurkirkoksi ja 7 vuotta myöhemmin Helsingin tuomiokirkoksi. Suomessa on kymmenen tuomiokirkkoa. Tuomiokirkoksi kutsutaan hiippakunnan pääkirkkoa. Samalla paikkakunnalla sijaitsee tuomiokapituli, joka on piispan alaisuudessa toimiva kirkon toimielin. Helsingin tuomiokirkossa järjestetään valtiopäivien avajais- ja päättäjäisjumalanpalvelukset, itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus sekä Helsingin yliopiston tiedekuntien promootiojumalanpalveluksia. Tuomiokirkko on suosittu konsertti- ja vihkikirkko. Helsingin tuomiokirkossa käy vuosittain yli 500 000 ihmistä, joista noin puolet on Suomesta ja muut turisteja eri puolilta maailmaa. Tuomiokirkon suunnitteli arkkitehti Carl Ludwig Engel (1778–1840).

Sananlasku Rakennetaan kuin Iisakin kirkkoa. (pitkään ja hartaasti) Rahalla saa vaikka kirkossa tapella.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 24.4.1959 Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-16712_2-2.tif

Kulttuuripitoista seurustelua: vasemmalta kirjailija Hella Wuolijuoki, näyttelijä Glory Leppänen, maisteri T. J. Särkkä ja elokuvaohjaaja Matti Kassila.

Virossa syntynyt, äärivasemmistolainen Hella Wuolijoki (1886-1954) oli alunperin Ella Maria Murrik. Hän oli monipuolinen persoona: näytelmäkirjailija, kansanedustaja, Yleisradion pääjohtaja, maanviljelijä ja rikas liikenainen. Talvisodan aikana hän änkesi itsensä mukaan rauhanneuvotteluihin ja jatkosodan aikana hänet tuomittiin vankeuteen maanpetoksesta. Hän majoitti neuvostoliittolaista desanttia, Kerttu Nuortevaa. Wuolijoesta on tehty elokuva Hella W.

Hella Wuolijoki kirjoitti Niskavuori-sarjan, jonka esikuvana oli hänen puolisonsa Sulo Wuolijoen kotitalo, Hauholla sijaitseva Vuolijoen kartano. Hella Wuolijoen kynästä ovat näytelmät Entäs nyt Niskavuori? Niskavuoren Heta, Niskavuoren leipä, Niskavuoren naiset, Niskavuoren nuori emäntä, Häijynpuoleisia pikkunäytelmiä, Iso-Heikkilän isäntä ja hänen renkinsä Kalle, Justiina, Juurakon Hulda, Kulkurivalssi, Työmies Rantasen perhe ja Vihreä kulta.

Hella Wuolijoki oli vakoilija, joka hyödynsi liikesuhteitaan politiikassa ja politiikkaa liikesuhteisssa. Hän laati Neuvostoliiton lähetystölle Helsingissä säännöllisiä poliittisia tilannekatsauksia.

Wuolijoki on Erkki Tuomiojan äidin äiti.

YLE:n Elävässä arkistossa on useita Hella Wuolijokeen liittyviä dokumentteja.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 1952. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r52-1692_1.tif

Palermoon Miss Eurooppa -kilpailuihin lähtevä Miss Suomi Tarja Nurmi esittelemässä matkapuvustoaan Helsingin Seurahuoneella. Ruskeakuvioinen leninki on Kirjokangas Oy:n mallistoa (Helsinki 28.8.1959). Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Seppo Saves/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-18211_4.tif

Miss Suomi Tarja Nurmi (s. 1938) kaunotarten juhlassa ravintola Fenniassa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Reijo Forsberg/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 15.2.1959. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-15927_1.tif

Miss Suomi Tarja Nurmi (s. 1938) nousemassa Kar Airin bussiin lähteäkseen Suomi Seuran vieraaksi Tukholmaan edustamaan suomalaista ja turkulaista naiskauneutta. Tarja Nurmi oli miss Suomi kaksi vuotta peräkkäin. Hän esiintyi myös Suomi-filmeissä: mm. elokuvassa Molskis, sanoi Eemeli, molskis! Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 27.2.1959. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-16066_3.tif

Juuri valittu vuoden 1957 Miss Suomi, Marita Lindahl (s. 1938) mietteliäänä kukkineen ja pokaaleineen.

Neiti Lindahl oli ammatiltaan pedikyristi eli jalkojenhoitaja.

Samana vuonna Marita Lindahl voitti Miss Maailma -kilpailun Lontoossa
ja oli Miss Eurooppa -kilpailussa ensimmäinen perintöprinsessa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
Kuva on otettu Helsingissä 27.1.1957

Kuva cc Valokuvaaja Reijo Forsberg/Teppo Palho/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-7769_7.tif

Vuoden 1956 Miss Suomi, Sirpa Koivu (s. 1938), rokokooasuisine avustajineen valmistautumassa kruunaamaan seuraajansa vuoden 1957 Miss Suomi -kisoissa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Reijo Forsberg/Teppo Palho/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 27.1.1957. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-7769_6.tif

Miss Suomi -kilpailujen kolme kauneinta vuonna 1957, vasemmalla ensimmäinen perintöprinsessa Aira Ikävalko, Miss Suomi Marita Lindahl ja toinen perintöprinsessa Saara Turunen (Helsinki 27.1.1957).

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Reijo Forsberg/Teppo Palho/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-7769_2.tif

Amerikkalainen filmitähti William Holden nojailee Palace-hotellin vastaanottotiskiin
käytyään juuri saunassa (Helsinki 6.6.1956).

Amerikkalainen William Holden (1918-1981) kuuluu legendaarisiin näyttelijöihin.
Hän näytteli mm. elokuvissa Auringonlaskun katu,
Eilen syntynyt, Päivien kimallus ja Vankileiri 17.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r5947_1.tif

Ranskalaisia laulelmia esittänyt viihdelaulajatar Seija Lampila (1936-) esiintyi mm. Onni Gideonin, Toivo Kärjen ja Kullervo Linnan orkestereissa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Mauri Vuorinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma 28.9.1959. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-10080_1.tif

Näyttelijä Arvo Lehesmaa kotioloissaan Helsingissä (28.9.1959).

Arvo Lehesmaa (1901-1973) oli Suomisen perheen Volmar-vaari, johtaja Gunnar Rygseck Komisario Palmun erehdyksessä
ja näytteli mm. seuraavissa elokuvissa:Kuollut mies vihastuu, Särkelä itte, Prinsessa Ruusunen, Ruma Elsa,
Aaltoska orkaniseeraa, Katarina kaunis leski, Radio tekee murron, Pitkäjärveläiset, Pekka Puupää, Herrojen Eeva,
Minäkö isä?, Hilmanpäivät, Pekka ja Pätkä pahassa pulassa, Rakas lurjus, Pekka ja Pätkä miljonääreinä,
Molskis, sanoi Eemeli, molskis!, Täällä Pohjantähden alla.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Martti Halme/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-18573_2.tif

Näyttelijäpariskunta Irja ja Matti Ranin olivat vuonna 1959 lähdössä kesäkiertueelle. Näytelmä oli William Gibsonin "Kaksi kiikkulaudalla". Sitä esitettiin tuolloin elokuun loppuun saakka kymmenillä paikkakunnilla. (Helsinki 15.6.1959). Teatterineuvos Matti Ranin (1926-2013) oli kansallisteatterin näyttelijä, joka esiintyi useissa elokuvissa ja televisiosarjoissa. Hän oli vänrikki Kariluoto elokuvassa Tuntematon sotilas ja kirkkoherra Salpakari elokuvissa Täällä Pohjantähden alla sekä Akseli ja Elina. Komisario Palmu-elokuvissa hän näytteli lain ylioppilasta. Vaimonsa Irjan (1950-1995) kanssa hän pyöritti 27 vuotta Kasper-nukketeatteria. Se tuli koko kansalle tunnetuksi television lastenohjelmissa, kun vuonna 1960 alettiin lähettää lastenohjelmaa nimeltä Raninien tv-perhe. Sen ajan lapset tunnistavat Kasper-nuken huudahduksen Trai trai trallallaa! cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-17390_1.tif, Kuvapalvelu-sivusto

Maisteri Toivo Särkkä (oik.) esitteli ohjaaja Edvin Laineen kutsuvieraille,
jotka olivat saapuneet katsomaan Tuntematon sotilas -elokuvaa Bio Rexiin
(Helsinki 22.12.1955).

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r55-4647_1.tif

Kansallisteatterin näyttelijä Tauno Palo roolivihkoineen 50-vuotispäivänsä aattona.

Tauno Palo (1908-1982) esiintyi yli 60 elokuvassa ja levytti kymmeniä lauluja. Palo näytteli mm. elokuvissa Vaimoke, Kulkurin valssi, Jääkärin morsian, Rosvo-Roope, Loviisa - Niskavuoren nuori emänta, Niskavuoren naiset, Juurakon Hulda, Kaivopuiston kaunis Regina, Aatamin puvussa... ja vähän Eevankin, Tuntematon sotilas. Ansa Ikosen kanssa hän muodosti elokuvakankaalla parin, jonka luultiin olevan pari myös oikeassa elämässä.

Tupakan vaikutuksista tunnettiin sota- ja pula-aikana lähinnä vain positiiviset vaikutukset (kuva tupakka-askeista, kuva piipuista, kuva suodattimesta). Tauno Palo kuoli kurkkusyöpään.

Hänelle pystytettiin synnyinkaupunkiinsa Hämeenlinnaan muistolaatta 100-vuotissyntymäpäivänään hänen mukaansa nimetyllä Tauno Palon raitilla. Palolla on kahdesta avioliitostaan kolme poikaa: Pertti, Martti ja Jukka-Pekka.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
(Helsinki 24.10.1958. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r58-13613_1.tif

Kesällä 1959 18-vuotias laulaja Paul Anka esiintyi kahtena iltana Linnanmäellä
innokkaiden ihailijoiden edessä (Helsinki 18.8.1959).

Paul Ankan (s. 1941) hittejä olivat mm. You Are My Destiny, Crazy Love, Lonely Boy,
Put Your Head on My Shoulder, My Home Town ja Puppy Love.

Hän myös sävelsi ja sanoitti kappaleita, jotka menestyivät muiden esittämänä.
Tunnetuin niistä on Frank Sinatran tunnuslauluksi muodostunut, Ankan sanoittama My Way.

Paul Ankan musiikkia on YouTubessa ja YLE:n Elävässä arkistossa.

Sananlasku: Kyllä maailmaan ääntä mahtuu.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Seppo Saves/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-18085_6.tif

Amerikkalainen filmitähti, Unicefin lähettiläs Danny Kaye oli Suomessa lokakuussa 1955 esittelemässä elokuvaa "Meillä on 25 miljoonaa lasta". Filmitähti on kuvassa toimittajien ympäröimänä lehdistötilaisuudessa (Helsinki 3.10.1955). Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r55-3921_5.tif

Miss Suomi Pirkko Mannola on palannut kotiin Miss Eurooppa -kilpailuista Turkista (Helsinki 6.9.1958). Neiti Mannola sijoittui viidenneksi.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

cc Valokuvaaja Mauri Vuorinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r58-13046_3.tif

Näyttelijä Siiri Angerkoski (1902-1971) panee pasianssia kotonaan.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 3.3.1950. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r50-1237_3.tif

Kansallisteatterin näyttelijä Tauno Palo vuonna 50-vuotispäivänsä aattona.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 24.10.1958. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r58-13613_2.tif

Ansa Ikonen, Tauno Palon moninkertainen vastanäyttelijä elokuvissa ja teatterissa onnittelemassa lämpimästi päivänsankaria. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvapalvelu-sivusto

Rakkautta on silloin, kun näkee jonkun, mutta se tuntuukin mahassa. - Sofia 5 v.

Kuva cc Valokuvaaja Mauri Vuorinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 25.10.1958. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r58-13625_5.tif

Suomi-Filmin värielokuva, Valentin Vaalan ohjaama Nummisuutarit esitettiin kutsuvieraille elokuvateatteri Kino-Palatsissa. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen saapui näytökseen Suomi-Filmin johtajan, kauppaneuvos Risto Orkon seurassa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Teppo Palho/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 1.2.1957. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-7803_3.tif

Lontoon olympialaisten keihäänheiton kultamitalimies Tapio Rautavaara (1915-1979) jännittää joustaan Helsingin olympiakisojen aattona kotinsa portailla Oulunkylässä. YLE:n Elävässä arkistossa on video urheilukilpailuista, johon Rautavaara osallistui vuonna 1946 (9 min). Tapio Rautavaara oli muusikko, urheilija ja elokuvanäyttelijä. Rautavaara tutustui Reino Helismaahan sodan jälkeen ja yhdessä he tekivät useita, klassikoiksi muuttuneita lauluja kuten Reissumies ja kissa sekä Päivänsäde ja menninkäinen. Rautavaara sävelsi ja sanoitti myös itse. Hänen tunnetuin kappaleensa lienee Isoisän olkihattu. Hänsävelsi P. Mustapään runonSininen uni ja Oiva Paloheimon runon Ontuva Eriksson. Muita tunnettuja Rautavaaran esittämiä kappaleita ovat Korttipakka, Juokse sinä humma, Kulkuri ja joutsen ja Anttilan keväthuumaus. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvapalvelu-sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 16.7.1952. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r52-1677_2.tif

Saksalainen laulajatar Zarah Leander esiintyi vuonna 1957 seitsemättä kesää Linnanmäellä (Helsinki 24.8.1957). Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Teppo Palho/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9556_1.tif

Näyttelijä Martti Katajisto (1926-2000) Hamletin harjoituksissa Kansallisteatterissa (Helsinki 2.5.1957).

Martti Katajisto näytteli mm. seuraavissa tunnetuissa elokuvissa: Ihmiset suviyössä, Prinsessa Ruusunen,
Orpopojan valssi, Katarina kaunis leski, Niskavuoren Heta ja Sven Tuuva.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Reijo Forsberg/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-8631_2.tif

Suomen B-maajoukkue lähdössä Trondheimiin jalkapallon maaotteluun elokuussa 1953.

Lähtijät vasemmalta Mauno Rintanen, Åke Lindman ja Pekka Kupiainen (Helsinki 29.8.1953).

Åke Lindman (1928-2009) oli näyttelijä ja elokuvaohjaaja mutta myös jalkapalloilija.

Lindman näytteli sotamies Lehtoa Edvin Laineen ohjaamassa elokuvassa Tuntemattoman sotilas.

Åke Lindman oli kolme kertaa naimisissa. Ensimmäinen vaimo oli Helena Kaja, toinen Anneli Sauli ja kolmas Pirkko Mannola (1968–2009)

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r53-1901_1.tif

Näyttelijä Ella Eronen (1900-1987) poseeramassa kotonaan muotokuvansa vierellä (Helsinki 3.8.1959).

Ella Eronen oli kansallisteatterin näyttelijä, joka muistetaan diivan elkeistään.
Hän tuli kuuluisaksi esittämällä J. L. Runebergin runon Vårt land
Tukholman stadionilla helmikuun kovassa pakkasessa 1940.
Sen jälkeen Suomen hyväksi suoritettu keräys oli tuottoisa.
Tilaisuuden jälkeen järjestettiin vielä 60 varainkeräystilaisuutta eri puolilla Ruotsia.
Ella Eronen esiintyi niissä kaikissa ja sodan puristuksessa ollut Suomi sai kipeästi tarvitsemiaan varoja.

Maamme-laulu Ella Erosen lausumana löytyy YLE:n Elävästä arkistosta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Mauri Vuorinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-17933_6.tif