Sanataide

Sanataide on kieleen, kirjoittamiseen, lukemiseen ja luetun tai kerrotun kuuntelemiseen liittyvää taiteellista tai arkista ilmaisua ja kokemista. Se voi virittää mielikuvitusta ja luovuutta ja tarjota  elämään paljon sisältöä, joka on täysin riippumatonta fyysisestä kunnosta ja monista taidoista. Sanoilla, ajatuksilla ja lauseilla leikkiminen kuuluu myös sanataiteen piiriin. Samoin jutut ja tarinat, vitsit, aforismit, näytelmät, kuunnelmat, kirjallisuuden tekeminen ja siitä nauttiminen, riimittäminen. Kirjoittamalla voi selkiyttää ajatuksiaan. Sanataiteeseen voi yhdistää kuvataidetta, musiikkia ja teatteri-ilmaisua. Palvelutaloon voi perustaa kirjakerhon, kirjaklubin, kirjastoklubin, runopiirin, sarjakuvakerhon, sanataidekoulun, tietokirjapiirin, tarinatunnin, kirjallisuuspiirin, lukutuokion, kielikerhon, kirjoittajapiirin, elämäkertakerhon, näytelmäpiirin, kuunnelmakerhon, lehtipiirin, kirjamaistiaiset, kirjanvaihtopöydän. Kirjastoon voi järjestää retken, jonka aikana tutustutaan kirjastossa sähköisenä luettaviin paikallislehtiin.  

Yhteiset lukuhetket virkistävät ja piristävät, rauhoittavat ja rentouttavat, rohkaisevat jakamaan omia kokemuksia ja muistoja sekä kannustavat esittämään omia mielipiteitä. Joitakin ääneen luettaviksi sopivia kirjoja

 

Tarinat
Tässä yksinkertainen kaava, jolla voi rakentaa tarinan:
1) Olipa kerran...
2) Joka päivä...
3) Eräänä päivänä...
4) Siitä seurasi että...
5) Siitä seurasi että...
6) Siitä seurasi että...
7) Lopulta...
8) Tämän tarinan opetus oli...
Tarinan kertaaminen ulkomuistista käy muistijumpasta.
(Luukkonen 2014. Taulukko 1 – Satukaava – Sovellus Kenn Adamssin harjoitteesta Story Spine (Adams 2013.))

 

Lukutukitoiminta
Lukutuki on henkilö, jonka tehtävänä on auttaa lukemisessa. Lukutuki tekee yhteistyötä kirjaston kanssa ja avustaa kirjaston käytössä. Selkokeskus kurssittaa lukutukia ja ääneenlukijoita. Lukutukitoiminnasta on kirja Lukutuen käsikirja.  
Lahjoita lukuhetki -palvelupolku kirjastoille. Tampereen kirjaston Luen sinulle -toiminnasta video (2,5 min). Selkokeskuksen ohjeet ääneenlukijalle

 

Vuodenkiertoon sijoittuvia kirjallisuuteen ja sanataiteeseen liityviä päiviä
Nämä ovat hyviä päiviä lempikirjanäyttelyn järjestämiseen.

5.2. Runebergin päivä (ks. Vuodenajat/Talvi)
8.2. Lainan päivä   (ks. Vuodenajat/Talvi) on kirjastojen nimikkopäivä
28.2. Kalevalan päivä Sanaristikot (ks. Vuodenajat/Talvi)
19.3. Minna Canthin päivä (ks Vuodenajat/Kevät)
20.3. Maailman tarinankerrontapäivä (ks Vuodenajat/Kevät)
21.3. Maailman runouden päivä (ks. Vuodenajat/Kevät)
2.4. Kansainvälinen lastenkirjapäivä (ks. Vuodenajat/Kevät)
9.4. Agricolan ja suomenkielen päivä (ks. Vuodenajat/Kevät)
18.4. Maailman kulttuuriperinnön ja Suomen aforismipäivä (ks. Vuodenajat/Kevät)
8.9. Kansainvälinen lukutaitopäivä   (YK, UNESCO) (ks. Vuodenajat/Syksy)
10.10 Aleksis Kiven päivä (ks. Vuodenajat/Syksy)
Marraskuun toinen viikko on Pohjoismainen kirjastoviikko  (ks. Vuodenajat/Syksy)

 

Sananlaskut
Suomalaisia sananlaskuja. Tulosta  100 suomalaista sananlaskua ja 126 sananlaskua lisää (kuva>)
Omat sananlaskut -kortit: paranna vanhoja sananlaskuja yksin tai ryhmässä (viereisessä kuvassa 4 korttia)
Parannellut sananlasku -kortit
Wanhan ajan virikekorttikirjaset -kokoelma sisältää kolme kierreselkäistä, pientä kirjasta: 80 suomalaista sananlaskua, 80 suomalaista arvotusta sekä 80 suomalaista vertausta (Ukinkontti).

 

Arvoitukset
Suomalaisia arvoituksia (111 kpl)

 

Aforismit
Asiaa aforismeista

Marjo Mäyrä on koonnut pelikorttien kokoiset Voimalausekortit (48kpl), joita voi käyttää kannustimina, keskustelun avaajina  ja posiivisuuteen virittäjinä. Käyttövinkkejä. Kortit sopivat henkilöille, joilla on hyvä näkö eikä hahmottamisessa ongelmia.

 

Kuunnelmat
Kuunnelmien tekeminen on nykyään teknisesti helppoa, koska on niin paljon laitteita, joilla voi tallentaa ääntä. Äänitehosteita on helppo löytää netistä ja niitä voi kehitellä kotoa löytyvillä tavaroilla, mikään ei mene pilalle eikä toiminta maksa mitään. Vanhat kansansadut ja hölmöläistarinat sopivat erinomaisesti tähän tarkoitukseen ja erilaisista ääniongelmista on vain hyötyä roolijakoa tehtäessä. Valmiit satukuunnelmat voi lahjoittaa lapsenlapsille ja päiväkodeille tai laittaa ladattavaksi hoivakodin nettisivulta.
Kuunnelmia Yle Areenassa: Knalli ja sateenvarjo, Radion kuunnelmia vuosien varrelta: Vahtonen muistoissamme, Suomisen perhe, Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen seikkailuja, Niskavuori, Elmo ym.

 

E-kirjat eli sähköiset kirjat
Tietoa e-kirjoista ja niiden lukulaitteista löytyy mm. sähköinenkirja.fi-sivustolta. Joistakin kirjastoista on saatavana lainaan sekä sähköisiä kirjoja että niiden lukulaitteita (mm. Espoo, Turku). Sähköisiä kirjoja voi lainata myös omalle päätelaitteelle, joka voi olla varsinaisen lukulaitteen lisäksi esimerkiksi tietokone. Lukulaitteen voi kiinnittää nivel- tai joustovarrella pöydän tai sängyn reunaan sopivaan asentoon (kuva).

 

Murteet
Oma murre liittyy ihmisen identiteettiin. Mukava keskustelu samaa murretta puhuvien kesken voi luoda voimaannuttavan osallisuuden tunteen. Suomen murteet (linkki ääninäytteisiin sivun vasemmassa reunassa). Suomen murrekirjan äänitteet pitäjittäin (noin 500 näytettä). Porin murteen sanakirja. Murteiden pohjalta voi rakentaa visailuja (esimerkki).

 

Sanojen selittäminen
Selitä seuraavat sanat (14 sanaa)

 

Kielijumppaa
Kielivoimistelu -kortit (38 kpl) ja samat lauseet luettelona. Aivojumppa: lue lause ääneen ja osallistujat yrittävät toistaa sen korvakuulolta. Täydennyskortit (5 kpl)

 

Kirjallisuusterapia
Suomen Kirjallisuusterapia ry: "Kirjallisuusterapian tavoitteita ovat minän vahvistaminen, tunneilmaisun sekä suullisen ja kirjallisen itseilmaisun kehittäminen ja virikkeiden antaminen. Kirjallisuusterapiassa hyödynnetään kirjoittamista ja valmista aineistoa (kirjoja, lehtiä, äänitteitä ja videoitua materiaalia) terapeuttisessa vuorovaikutuksessa."

 

Kirjastojen monipuolista palvelua kotiin
Moni kirjasto palvelee lukijoita kotiin. Jos henkilön on hankalaa mennä kirjastoon iän, sairauden, vamman tai liikuntaesteen takia, kotikirjasto tuo asiakkaan toivomat kirjat suoraan kotiin joko omana toimintana tai tilaamalla palvelun toiselta toimittajalta. Palvelu on asiakkaalle maksutonta. Tarkista oman paikkakuntasi käytännöt: luettelo kotipalvelua tarjoavista kirjastoista. Esimerkkejä:

  • Oulun kirjaston kotipalvelu haastattelee asiakkaan ja sen perusteella kirjastovirkailija valitsee asiakkaalle lukemista, musiikkia tai vaikka äänikirjoja. Aineisto toimitetaan kotiin neljän viikon välein. Käytettävissä on koko Oulun kaupunginkirjaston laaja kokoelma.
  • Tampereen kirjaston kotipalvelu tarjoaa kirjastoaineiston lisäksi muistelua ja keskustelua tukevia teemapaketteja, joihin voi tutustua Flickr-kuvapalvelussa. Teemapaketit ovat kirjaston aineistoista koostettuja pieniä ohjelmia, joita on elävöitetty mm. tuoksuilla, valokuvilla tai esineillä (kuva 40-luvun teemapaketista >). Ne sisältävät valmiita ohjelmaehdotuksia, joiden avulla kenen tahansa on helppo toteuttaa pieni ryhmätuokio. Kirjasto tarjoaa kirjavinkkauksia ja draamallisia muistelutuokioita. Kirjasto on mukana kuvapuhelinyhteistyössä kaupungin kulttuuripalveluiden kanssa. Kirjaston kouluttamat vapaaehtoiset Luen Sinulle -ääneen lukijat lukevat runoja ja lyhyitä tarinoita yhdessä kuulijoiden kanssa. Lukutuokioissa jokainen voi osallistua lukemiseen itse tai vain nauttia ääneen luetun tekstin tunnelmasta. Kirjasto tekee yhteistyötä Mummon Kammarin ja Tampereen kaupungin luotsien kanssa.
  • Pääkaupunkiseudulla toimii yleisten kirjastojen kirjastoverkko ja sen alaisuudessa Kotipalvelu. Pääkaupunkiseudulla palvelua saa myös ruotsiksi ja venäjäksi.
  • Rauman kirjaston kotipalvelu toimittaa asiakkaalle kaikkea kirjaston aineistoa.
  • Turun Kirjakassipalvelu pakkaa kerran kuussa kassiin asiakkaan toivomia kirjoja, äänikirjoja, lehtiä, musiikkia ja elokuvia. Kassin voi noutaa kirjastosta, tai se voidaan toimittaa kotiin.

 

Lukulähetit
Lukulähetit on vapaaehtoistoiminnan muoto. Toiminta käynnistyi Turussa 2016. Kaupunginkirjasto ohjaa ja perehdyttää vapaaehtoisia ääneen lukijoita vanhuskeskuksiin lukemaan sellaisille ikäihmisille, joiden on vaikea lukea itse. Vapaaehtoiset perehdytetään toimintaan. Kirjaston työntekijä tai kulttuurikoordinaattori on yhteydessä asumispalveluyksikköön. Hän saattaa lähetin ja yksikön yhteyshenkilön yhteen tutustumiskäyntiä varten. Kuinka usein, mihin aikaan ja monelleko henkilölle luetaan, sekä mahdolliset vaitiolovelvollisuussopimukset sovitaan lähetin ja yksikön vastuuhenkilön välillä.

 

Apuvälineitä luovaan kirjoittamiseen
Hulkko, Johanna & Hakalahti, Niina (2019): Sattumapakka - Virikkeitä onnelliselle ajelehtijalle (Karisto) on työkalu, jonka 120 kortissa on kussakin vain sana tai pari tai lyhyt lause: kehotuksia, kysymyksiä, väitteitä, vajaita lauseita ja listoja. Niiden tarkoitus on auttaa assosioimaan ja keikauttamaan rutinoitunutta ajattelua uusille raiteille. Paksusta pakasta ohjaaja voi valita käyttöön mielestään sopivan pinon. Hoivakotikäytössä esim. fyysisesti sopimattomat kortit voi niputtaa kumilenkillä rasian pohjimmaiseksi. Kortit ovat ideoinnin apuväline eli niitä ei ole tarkoitus noudattaa kirjaimellisesti vaan ohjata ongelle alitajuntaan. Jos nostettu kortti ei tunnu hyvältä, aina on lupa nostaa uusi.