Sanataide

Sanataide on kieleen, kirjoittamiseen, lukemiseen ja luetun tai kerrotun kuuntelemiseen liittyvää taiteellista tai arkista ilmaisua ja kokemista. Se voi virittää mielikuvitusta ja luovuutta ja tarjota  elämään paljon sisältöä, joka on täysin riippumatonta fyysisestä kunnosta ja monista taidoista. Sanoilla, ajatuksilla ja lauseilla leikkiminen kuuluu myös sanataiteen piiriin. Samoin jutut ja tarinat, vitsit, aforismit, näytelmät, kuunnelmat, kirjallisuuden tekeminen ja siitä nauttiminen, riimittäminen. Kirjoittamalla voi selkiyttää ajatuksiaan. Sanataiteeseen voi yhdistää kuvataidetta, musiikkia ja teatteri-ilmaisua. Palvelutaloon voi perustaa kirjakerhon, kirjaklubin, kirjastoklubin, runopiirin, sarjakuvakerhon, sanataidekoulun, tietokirjapiirin, tarinatunnin, kirjallisuuspiirin, lukutuokion, kielikerhon, kirjoittajapiirin, elämäkertakerhon, näytelmäpiirin, kuunnelmakerhon, lehtipiirin, kirjamaistiaiset, kirjanvaihtopöydän. Kirjastoon voi järjestää retken, jonka aikana tutustutaan kirjastossa sähköisenä luettaviin paikallislehtiin.  

Yhteiset lukuhetket virkistävät ja piristävät, rauhoittavat ja rentouttavat, rohkaisevat jakamaan omia kokemuksia ja muistoja sekä kannustavat esittämään omia mielipiteitä. Joitakin ääneen luettaviksi sopivia kirjoja

 

Tarinat
Tässä yksinkertainen kaava, jolla voi rakentaa tarinan:
1) Olipa kerran...
2) Joka päivä...
3) Eräänä päivänä...
4) Siitä seurasi että...
5) Siitä seurasi että...
6) Siitä seurasi että...
7) Lopulta...
8) Tämän tarinan opetus oli...
Tarinan kertaaminen ulkomuistista käy muistijumpasta.
(Luukkonen 2014. Taulukko 1 – Satukaava – Sovellus Kenn Adamssin harjoitteesta Story Spine (Adams 2013.))

 

Lukutukitoiminta
Lukutuki on henkilö, jonka tehtävänä on auttaa lukemisessa. Lukutuki tekee yhteistyötä kirjaston kanssa ja avustaa kirjaston käytössä. Selkokeskus kurssittaa lukutukia ja ääneenlukijoita. Lukutukitoiminnasta on kirja Lukutuen käsikirja.  
Lahjoita lukuhetki -palvelupolku kirjastoille. Tampereen kirjaston Luen sinulle -toiminnasta video (2,5 min). Selkokeskuksen ohjeet ääneenlukijalle

 

Vuodenkiertoon sijoittuvia kirjallisuuteen ja sanataiteeseen liityviä päiviä
Nämä ovat hyviä päiviä lempikirjanäyttelyn järjestämiseen.

5.2. Runebergin päivä (ks. Vuodenajat/Talvi)
8.2. Lainan päivä   (ks. Vuodenajat/Talvi) on kirjastojen nimikkopäivä
28.2. Kalevalan päivä Sanaristikot (ks. Vuodenajat/Talvi)
19.3. Minna Canthin päivä (ks Vuodenajat/Kevät)
20.3. Maailman tarinankerrontapäivä (ks Vuodenajat/Kevät)
21.3. Maailman runouden päivä (ks. Vuodenajat/Kevät)
2.4. Kansainvälinen lastenkirjapäivä (ks. Vuodenajat/Kevät)
9.4. Agricolan ja suomenkielen päivä (ks. Vuodenajat/Kevät)
18.4. Maailman kulttuuriperinnön ja Suomen aforismipäivä (ks. Vuodenajat/Kevät)
8.9. Kansainvälinen lukutaitopäivä   (YK, UNESCO) (ks. Vuodenajat/Syksy)
10.10 Aleksis Kiven päivä (ks. Vuodenajat/Syksy)
Marraskuun toinen viikko on Pohjoismainen kirjastoviikko  (ks. Vuodenajat/Syksy)

 

Sananlaskut
Suomalaisia sananlaskuja. Tulosta  100 suomalaista sananlaskua ja 126 sananlaskua lisää (kuva>)
Omat sananlaskut -kortit: paranna vanhoja sananlaskuja yksin tai ryhmässä (viereisessä kuvassa 4 korttia)
Parannellut sananlasku -kortit
Wanhan ajan virikekorttikirjaset -kokoelma sisältää kolme kierreselkäistä, pientä kirjasta: 80 suomalaista sananlaskua, 80 suomalaista arvotusta sekä 80 suomalaista vertausta (Ukinkontti).

 

Aforismit
Asiaa aforismeista

Marjo Mäyrä on koonnut pelikorttien kokoiset Voimalausekortit (48kpl), joita voi käyttää kannustimina, keskustelun avaajina  ja posiivisuuteen virittäjinä. Käyttövinkkejä. Kortit sopivat henkilöille, joilla on hyvä näkö eikä hahmottamisessa ongelmia.

 

Runot
Kansakouluissa luettiin ennen paljon runoja ulkoa. Niitä esitettiin sekä tunneilla että juhlissa. Monet iäkkäät ihmiset osaavat ulkoa mm. Immi Hellenin runoja: Äiti leipoo, Illan rauha
 
Runosto on harrastelijavoimin ylläpidetty sivusto, joka sisältää yli tuhat vanhaa suomalaista runoa: Aleksis Kiveä, Eino Leinoa, Kanteletarta, Saima Harmajaa.

Isohkossakin ryhmässä voidaan kirjoittaa runoja:

Hoivakodin asukkaiden lausahduksia voi pitkältä ajalta kerätä talteen paperille ja koostaa niistä yhteiseen tapahtumaan tai juhlaan runon.
Kollektiivinen runo syntyy myös, kun kokoontumisen lopuksi, ikään kuin päiväkirjaksi tapaamisen tunnelmista ja tapahtumista kukin ryhmäläinen sanoo vuorollaan jotain, mitä on jäänyt tästä päivästä mieleen. Ryhmän ohjaaja kirjaa sanoja ja lyhyitä lauseita ylös paperille. Nämä lauseet ja sanat muodostavat runon siinä järjestyksessä ja muodossa, kuin ne on kirjoitettu. Kahdentoista ohjatun Ystäväpiirin jälkeen kootaan nämä runot kuvien kera yksiin kansiin, ja jokainen ryhmän jäsen saa kirjan muistoksi yhdessä kuljetusta matkasta. Esimerkki Outi Korkalaisen ohjaamasta Ystäväpiiri-ryhmästä:

Päivän tunnelmia 
Tänään oli mukavaa.
Musisoitiin,
alkoi tanssijalkaa vipattaa.
Puhuttiin tulevasta retkestä,
minua alkoi jännittää.
Taas sai nauraa murheet ja vaivat pois.
Ystävältä sain vielä halauksen.
Nyt on hyvä näin.

Muista, että laulujen sanatkin ovat runoutta, laulurunoutta.
Suomen Kansan Vanhat Runot -tietokannasta voi etsiä runoja haluamistaan aiheista.
Sanataideyhdistys Yöstäjän runorobotilla voi tehdä haikuja.
Sanariihen runokortit ovat syntyneet yhteistyössä muistisairaiden kanssa: 20 lyhyttä runoa postikortin kokoisilla kartongeilla, toisella puolella nelivärikuva sekä ideaopas, jonka avulla voi kuka tahansa toteuttaa erilaisia runotuokioita pienryhmässä tai kahdestaan oman läheisen kanssa. 
Takala, Tuija (2016): Kierrän vuoden -selkorunokokoelma. Opike.
Takala, Tuija (2017): Onnen asioita -selkorunokokoelma sisältää teemat Koti, Sää, Metsä, Äänet, Silmät, Kosketus, Matka ja Tie.  

 

Lorut
Vanhoja hyppynaruloruja voi käyttää myös hyppimättä: taputtamalla rytmikkäästi käsiä yhteen tai vuoroon käsiin-polviin tai nostelemalla polvia istuessa tai polkemalla jalkaa seisten. Kiihdyttämällä tahtia tai monipuolistamalla koreografiaa syntyy hyvä aivojumppa ja erilaisilla polkukoreografioilla tasapainoharjoitus. Naruhyppelyt olivat kansakouluissa hyvin yleistä välituntitekemistä, joten näihin loruihin on helppo liittää muistelutuokioita (esimerkki).
Keski-Suomen Muistiyhdistyksen Keuruun alaosasto on koostanut Lorumuistot cd-levyn, joka sisältää 30 monelle tuttua, muistoja herättelevää, laulua ja lorua (kuva >).


Tarinakarusellin sanataiteiluun innostavat Runoratsu-pelikortit sisältävät viisi eriaiheista korttipakkaa (yhteensä 140 korttia), peliohjeen ja runokaavan. Korttien avulla tuotetaan ja jaetaan tekstiä, josta luodaan runoja. Korttien tuella tutustutaan kanssapelaajiin, tempaudutaan oman elämäntarinan pyörteisiin, inspiroidutaan valokuvista ja runoillaan joko runokaavojen tuella tai vapaasti. Kortit sopivat myös ikäpolvien yhteiseen käyttöön kaikille luku- ja kirjoitustaitoisille - avustettuna myös lukemaan opetteleville sekä niille, joille kirjoittaminen tuottaa haasteita. Tarinakarusellin runogeneraattorilla voi rakentaa omaelämäkerrallisia runoja.

Korvarunot ovat Turun Sanataideyhdistyksen kehittämä menetelmä, jossa runo tehdään kahdestaan tai pienessä ryhmässä. Valitaan aihe, esimerkiksi lapsuusmuisto. Sanataiteilija (ohjaaja) esittää kysymyksiä, johdattelee ja kirjaa vanhuksen puheen muistiin sanasta sanaan. Teksti ryhmitellään uudelleen runoksi. Tarkemmin Anu Taivaisen ja Helena Malmivirran kirjassa Hymykuopat sivulla 4.

Ollaranta, Jorma (2009): runokokoelma Poimintoja polun varrelta, RUNOVERSO.  Sisältää runoja ja riimejä arkeen ja juhlaan sekä merkkihenkilöarvoituksia mm. kuuluisista suomalaisista säveltäjistä, kuvataiteilijoista ja kirjailijoista.

Kahdesti lapsi - runoja. Myyryläinen Marja, Skripta-kustannus 2001

 

Kuunnelmat
Kuunnelmien tekeminen on nykyään teknisesti helppoa, koska on niin paljon laitteita, joilla voi tallentaa ääntä. Äänitehosteita on helppo löytää netistä ja niitä voi kehitellä kotoa löytyvillä tavaroilla, mikään ei mene pilalle eikä toiminta maksa mitään. Vanhat kansansadut ja hölmöläistarinat sopivat erinomaisesti tähän tarkoitukseen ja erilaisista ääniongelmista on vain hyötyä roolijakoa tehtäessä. Valmiit satukuunnelmat voi lahjoittaa lapsenlapsille ja päiväkodeille tai laittaa ladattavaksi hoivakodin nettisivulta.
Kuunnelmia Yle Areenassa: Knalli ja sateenvarjo, Radion kuunnelmia vuosien varrelta: Vahtonen muistoissamme, Suomisen perhe, Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen seikkailuja, Niskavuori, Elmo ym.

 

E-kirjat eli sähköiset kirjat
Tietoa e-kirjoista ja niiden lukulaitteista löytyy mm. sähköinenkirja.fi-sivustolta. Joistakin kirjastoista on saatavana lainaan sekä sähköisiä kirjoja että niiden lukulaitteita (mm. Espoo, Turku). Sähköisiä kirjoja voi lainata myös omalle päätelaitteelle, joka voi olla varsinaisen lukulaitteen lisäksi esimerkiksi tietokone. Lukulaitteen voi kiinnittää nivel- tai joustovarrella pöydän tai sängyn reunaan sopivaan asentoon (kuva).

 

Murteet
Oma murre liittyy ihmisen identiteettiin. Mukava keskustelu samaa murretta puhuvien kesken voi luoda voimaannuttavan osallisuuden tunteen. Suomen murteet (linkki ääninäytteisiin sivun vasemmassa reunassa). Suomen murrekirjan äänitteet pitäjittäin (noin 500 näytettä). Porin murteen sanakirja. Murteiden pohjalta voi rakentaa visailuja (esimerkki).

 

Sanojen selittäminen
Selitä seuraavat sanat (14 sanaa)

 

Kielijumppaa
Kielivoimistelu -kortit (38 kpl) ja samat lauseet luettelona. Aivojumppa: lue lause ääneen ja osallistujat yrittävät toistaa sen korvakuulolta. Täydennyskortit (5 kpl)

 

Kirjallisuusterapia
Suomen Kirjallisuusterapia ry: "Kirjallisuusterapian tavoitteita ovat minän vahvistaminen, tunneilmaisun sekä suullisen ja kirjallisen itseilmaisun kehittäminen ja virikkeiden antaminen. Kirjallisuusterapiassa hyödynnetään kirjoittamista ja valmista aineistoa (kirjoja, lehtiä, äänitteitä ja videoitua materiaalia) terapeuttisessa vuorovaikutuksessa."

 

Kirjoja kotipalveluna
Moni kirjasto palvelee lukijoita kotiin. Jos henkilön on hankalaa mennä kirjastoon iän, sairauden, vamman tai liikuntaesteen takia, kotikirjasto tuo asiakkaan toivomat kirjat suoraan kotiin joko omana toimintana tai tilaamalla palvelun toiselta toimittajalta. Palvelu on asiakkaalle maksutonta. Pääkaupunkiseudulla toimii yleisten kirjastojen kirjastoverkko ja sen alaisuudessa Kotipalvelu. Pääkaupunkiseudulla palvelua saa myös ruotsiksi ja venäjäksi. Oulun kirjaston kotipalvelu. Tampereen kirjaston kotipalvelu. Rauman kirjaston kotipalvelu. Tarkista oman paikkakuntasi käytännöt: luettelo kotipalvelua tarjoavista kirjastoista.