Selkokieli tarkoittaa yleiskieltä helpompaa ilmaisutapaa. Sitä tarvitsee Suomessa noin puoli miljoonaa ihmistä. Selkokieltä on Suomessa kehitetty 1980-luvulta lähtien. Selkokeskus on valtakunnallinen selkokielen asiantuntijakeskus. Selkokielen mittari (15 sivua) julkistettiin selkeän kielen päivän seminaarissa 11.10.2018. Mittarin avulla tunnistetaan selkokielinen teksti ja saadaan arvio siitä, onko teksti selkokieltä vai ei. Selkokieliset kirjat merkitään selko-logolla (kuva >) Selkokeskuksen selkokirjaesite 2016 – 2017, selkokirjaesite 2017 – 2018, selkokirjaesite 2018 – 2019, selkokirjaesite 2019-2020,
Luetteloa sopivista selkokirjoista(taulukko 5 sivua) Itkonen, Satu & Gröhn, Tiina (toim.): Kuvamatkoja maalaustaiteeseen. Opas keskusteluryhmille. Kirkkopalvelut. Kartio, Johanna (2000): Suomalaisia viihdetähtiä. Opike. Kartio, Johanna & Rajala, Pertti (2008): Suomalaisia taiteilijoita. Opike. Kivi, Aleksis (mukauttanut Helvi Ollikainen ja Pertti Rajala 2012): Seitsemän veljestä. TSL von Martens, Thomas (kääntänyt Ari Sainio 2006): Suuria ajattelijoita. Opike. Mikkanen, Raili (2008): Suomalaisia suurnaisia. Opike. Mäki, Outi (1995): Ruokajuttuja selkokielellä. Olli, Marja & Rautiainen, Minna (2012): Kuvallinen keittokirja Älykotiin selkokielisin ohjein. Opinnäyte Jyväskylän ammattikorkeakoulun Palvelujen tuottamisen ja johtamisen sekä Toimintaterapian koulutusohjelmissa. Keittokirja alkaa opinnäytteen sivulta 46. Raitanen, Anitta (1993): Kohtalo kuljettaa. Raitanen, Anitta (1991): Niin paljon kuuluu elämään Pertti Rajala (1990): Kirjeet kertovat Rajala, Pertti (1987): Tehtaantyttö. Selkokielinen muistelukirja “pumpulin tytöstä”. Rajala, Pertti (2000): Suomalaisia suurmiehiä. Opike. Rajala, Pertti (2012): Helmi Haapasen sisällissota. TSL Richter, Berylli & Raatikainen, Tarja-Tuula (1995): Arkiset askareet. Selkokielellä vuosisadan alun elämästä. Sainio, Ari (2000): Suomalaisia urheilijoita. Kehitysvammaliitto. Simola, Marja (2016): Jäähyväiset Viipurille. Kirjokansi.
Papunetin selkokielisiä tietokirjoja: Etelä-Suomen kaupunkien tuttuja lintuja, koiran hoitaminen, radio-ohjelman tekeminen, jokamiehen oikeudet ym.
Virtanen, Hannu & Rajala, Pertti: Arkipäivän elämää: kuvia vuosikymmenten takaa. Papunet. Virtanen, Hannu & Rajala, Pertti: Julkisuuden henkilöitä: kuvia vuosikymmenten takaa. Papunet. Ahlstedt, Rosa; Kolli, Hanna & Tahvanainen, Satu (2016): Seitsemän veljestä– tehtäviä Seitsemän veljestä -kirjan lukemisen tueksi. TSL
Jokavuotisessa kampanjassa maahanmuuttajat ovat toteuttaneet lukuhetkiä iäkkäille ihmisille, joille lukeminen on hankalaa. Kampanja haluaa innostaa maahanmuuttajia vapaaehtoistoimintaan iäkkäiden ja kehitysvammaisten ihmisten kanssa. Kampanjan suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Kirjojen tekeminen
Papunetin Papuri-työkalulla voi itse rakentaa digitaalisia kirjoja kuten oman elämäntarinan, selkokielisiä tietokirjojaja valokuva-albumeita. Kirjoissa on mahdollista käyttää tekstiä, kuvaa, videoita ja äänitiedostoja.Käytössä onmm. Papunetin kuvapankin yli 26 000 kuvaa. Valmiin kirjan voi tallentaa PDF-muodossa lukemista ja tulostamista varten. Kirjan rakentamisessa voit käyttää Vahvikkeen kuvapankkia.
Alkusanat
Alkusanojen avulla voidaan selittää periaatteessa kaikkien maailman kielten kaikki sanat ja asiat. Alkusanoja ovat mm. minä, sinä, tietää, tahtoa, tuntea, ajatella, hyvä, paha, iso, pieni, sama, osa, lähellä, kaukana, ehkä, jos, ei. Yhteensä alkusanoja on vain noin 60–70 kappaletta (suomenkieliset alkusanat). Niitä itseään ei voi määritellä enää sen yksinkertaisemmin, joten ne ovat kuin luonnontieteiden alkuaineet. Alkusanat voidaan löytääkaikistaluonnollisista kielistä ja kaikkien sanojen merkitykset voidaan palauttaa alkusanoihin. Ne ovat ajattelun yksiköitä.
Leskelä, Leealaura (2019): Selkokieli – Saavutettavan kielen opas. Kehitysvammaliitto ry, Opike. Kirjoitusohjeiden punaisena lankana on uusin ja tarkin selkokielen kriteeristö, selkokielen mittari, joka kuvaa selkokielen perustasoa. Samalla luodaan katsaus perustasoa helpompaan ja vaikeampaan selkokieleen. (infoa) Tietoa Selkokielestä ja siihen liittyvästä tutkimuksesta löytyy Klaara-verkostosta, jonka kotipaikka on Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta.
Koskettelu- ja hypistelykirjat
Holstein, Irmeli; Katela, Minna; Jokinen, Satu; Koskela, Johanna & Aarnio, Milla (2016): Opas koskettelukirjan tekijöille. Opas keskittyy lasten kirjoihin, mutta siinä on hyvät tekniset ohjeet, joita voi käyttää muistisairaiden hypistelykirjojen rakentamiseen. Hypistelymuhvit ja -essuthan on todettu monille muistisairaille rauhoittavaksi ajankuluksi. Monille käyttäjille sopivan elämäntarinakirjan pystyy tekemään, kun käyttää tyypillisiä tiettyjen vuosikymmenten esine- ja arkikulttuurin aiheita. Hypistelykirjaan voi liittää myös valokuvia, kun kääntää ne ensin peilikuviksi, tulostaa kuvansiirtokalvolle tai -kankaalle ja silittää kankaaseen kiinni. (ideoitaPinterestissä)
Sitä tarvitsee Suomessa noin puoli miljoonaa ihmistä. Selkokieltä on Suomessa kehitetty 1980-luvulta lähtien. Selkokeskus on valtakunnallinen selkokielen asiantuntijakeskus. Selkokielen mittari (15 sivua) julkistettiin selkeän kielen päivän seminaarissa 11.10.2018. Mittarin avulla tunnistetaan selkokielinen teksti ja saadaan arvio siitä, onko teksti selkokieltä vai ei. Selkokieliset kirjat merkitään selko-logolla (kuva >)
Multisensorisen kirjan kehittäminen: väline muistikuntoutujan kohtaamiseen. Opinnäytetyö Metropolia ammattikorkeakoulun geronomikoulutuksessa. Kuvassa on Kahvi koskettaa kaikkia -koskettelukirjan lehtiä. Kirjan tekijä Irmeli Holstein, kuvat Aino Ehnberg.