Ritvalan neitoja kulkueessa
Helluntain Helkajuhlissa Sääksmäen pitäjän Ritvalan kylän neidot kulkevat
kansallispuvut päällä reitin Helkavuorelle laulaen helkavirsiä.
Nykyään Ritvalan kylä on osa Valkeakosken kaupunkia.
Tapa on Suomen vanhin perinnejuhla.
Sen arvellaan alkaneen jo 1100-1200-luvulla.
Kuvassa keksimmäisellä tytöllä on Sääksmäen kansallispuku.
Se on sama kuin Paula-tytön työasu.
Vuodesta 1910 alkaen Helkajuhlan järjestämisestä on vastannut Ritvalan Nuorisoseura.
Nuorisoseura lainaa kansallispukuja niille,
joilla ei ole omaa.
Tavalla tai toisella koko kylä on tapahtumassa mukana.
Perinteen opettaminen kuuluu myös kyläkoulun opetussuunnitelmaan.
Kansantansseja, helkavirsiä ja muuta ohjelmaa harjoitellaan
musiikin, liikunnan ja äidinkielen tunneilla
Se on osa opetussuunnitelman kohtaa kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys.
Vanha suomalainen tyttöjen laulu
Kasvoi Suomen rannalla se ympyriäinen nauris.
Tämä likka on lihava ja punaposki, kaunis.
Minä olen nätti tyttö, nätin pojan kukka.
Eipä minussa mennytkänä mamman vaivat hukkaan.
Nätti likka liian nuori olen minä aina.
Kulta käypi katsomassa joka sunnuntaina.
Jos oisiki nyt lauantai ja huomenna oisi pyhä,
ja kulta tulis kirkkohon, se oisi vallan hyvä.
Minä itse ihana, minun kultani kaunis.
Kunpa äiti luvan antais, pari oisi valmis.
Pieni lintu siivillänsä hoitaa poikiansa.
Niin mun oisi ollakseni oman kullan kanssa.
Enpä erii kullastani, enpä perhanaksi.
Ennen meri mustaksi muuttuu, kivet kirjavaksi.
Kuva © Sastamala Visual Oy
Luokka: juhla, nainen, nuoruus, perinne, ryhmä, tapahtuma