Kuvataide

Kuvataiteen kuten muidenkin kulttuurin osa-alueiden avulla pystytään paitsi antamaan keskusteluille aiheita ja virittämään tunnetiloja myös tukemaan elämänhallinnan tunnetta. Kuvataiteen avulla ihminen voi ilmaista itseään ja saada äänensä kuuluville. Keinoja virittää kuvataide näihin tarkoituksiin ovat mm. 

  • taidenäyttelyt
  • kuvataidepajat
  • maalauskerhot
  • itsekseen piirtäminen, maalaaminen (paperi, kangas, puu, lasi, posliini), valokuvaaminen, muovailu ja värittäminen
  • lähiympäristöön sijoitetut kuvataideteokset
  • taiteilijoiden vierailut
  • kuvataideterapia

 

Videoita
Ateneumin taidemuseolla on Youtubessa useita muutaman minuutin videoita tunnettujen kuvataiteilijoiden teoksista, taiteilijoista ja näyttelyistä.

 

Digivalokuvia taideteoksista
Kansallisgalleria on avannut yli 12 000 taideteoksista otettua valokuvaa vapaaseen käyttöön. Kuvien jakaminen CC0-lisenssillä tarkoittaa, että teosten kuvia voi ladata ja käyttää vapaasti ja rajoituksetta myös kaupallisesti ilman lupamenettelyä. Vapaa käyttö koskee 1144 taiteilijan teoksia. Mukana on mm. Helene Schjerfbeck, Albert Edelfelt, Hugo Simberg, Vincent van Gogh, Paul Gauguin sekä Edvard Munch. Kuvataiteen teosten tekijänoikeuden suoja-aika on 70 vuotta taiteilijan kuolemasta. Kansallisgalleriaan kuuluvat Ateneum, Nykytaiteen taidemuseo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo.

 

Dioja
Helena Malmivirran diasarjassa Taiteesta ja kulttuurista avaimia aivoterveyteen on esimerkkejä Kuvaksi kerrotuista elämäntarinoista eli kuinka tarinoiden ja kuvataiteen keinoin tutkitaan lapsuuden ja ympäristön arkkitehtuuria valokuvien, henkilökohtaisten tarinoiden ja kuvataiteen keinoin. "Muistojen näyttämöllä" aktivoidaan aivojen ja muistin toimintaa vanhojen valokuvien, lehtien ja muun kuvamateriaalin avulla sekä paperiteatterin keinoin. Tarkemmin Helena Malmivirran ja Suvi Kivelän saman nimisessä kirjassa.

 

Kortteja
Satu Itkonen on koonnut Ateneumin taideteoksista 60 taideteosta käsittävän Taidepakan, joka sisältää A5-kokoiset laminoidut kuvakortit sekä niihin keskustelukysymyksiä, ideoita ja tehtäviä sisältävän vihkon, myös På svenska ja In English. Jean Sibeliuksen Ainolasta ja sen taideteoksista otetuista valokuvista on koottu Muistipelikortit, joita voi käyttää myös yksittäisinä keskusteluvirikkeinä.

Mielenterveysseura on tuottanut taidekorttipakan Vennyn ja Eeron ihania kuvia. Pakassa on 40 taidekuvakorttia (A5) Järvenpään taidemuseon kokoelmista. Kortit sopivat ikäpolvien yhteiseen toimintaan. Niitä voi katsella yksin tai ryhmässä. Kortit voivat olla toiminnan, keskustelun ja tarinoiden lähtökohta ja väline. Pakkaan kuuluu ideavihko.

Vanhoista ja uusista postikorteista saa myös hyviä lähtökohtia keskustelulle. 

 

Isoja valokuvia
Ateneumin Taidesalkku sisältää 20 laminoitua painokuvaa Ateneumin kokoelmateoksista. Niitä voi käyttää yksin tai yhdessä. Pakettiin kuuluu ideavihko, jossa on kymmeniä vinkkejä taidekuvien käyttämiseen kotona, koulussa ja pienryhmissä. Teoskuvien lisäksi Taidesalkussa on kuvallinen ideakartta. Ideavihossa kerrotaan myös, miten voit koota taidekuvien ympärille moniaistisen Taidekapsäkin yhdistämällä kuviin tuoksuja, musiikkia tai kosketeltavia materiaaleja. Taidesalkun koko on 30 x 42 cm x 1,5 cm.  Ideavihko (PDF), Häfte (PDF), Booklet (PDF)

Värittäminen
Rentouttavaa ja mieltä hoitavaa kuvataiteen harrastamista on aikuisten värityskirjojen värittäminen: 

Kuvien värittäminen (kuten aina-oikein-neulominen tai  kiinteiden silmukoiden virkkaaminen) on ihmisen mielelle ja aivoille kuin autolle kytkimen pohjaan painaminen: antaa rullata, ei rasiteta moottoria. Monotoninen ja helppo toiminta rentouttaa aivoja paremmin kuin pelkkä paikallaan istuminen. On myös digitaalisia värityskirjoja, joita voi ruudulla värittää sormella (kosketusnäyttö) tai pensselillä (infrapunanäyttö).
Lintuja: Biologian ja kuvataiteen opettaja Markku Yli-Erkkilä on julkaissut neljä lintuaiheista värityskirjaa:

        

Esimerkiksi Kesäntuojat (32 sivua) sisältää 19 pihojen ja puutarhojen muuttolintua. Lintulaudan siivekkäät 2 esittelee 17 pihojen ruokintapaikkojen lintulajia. Realistisesti ja selkeästi piirretyt värityskuvat sopivat aikuisille ja lapsille. Kirjoja on myynnissä mm. hyvinvarustetuissa verkkokaupoissa. Tulosta ja väritä tästä Kesykyyhky, Talitiainen, Telkkä ja Uivelo.
Hyviä väritysaiheita ovat myös rakennukset, puutarhat ja maisemat. Monista Suomen kaupungeista on jo julkaistu värityskirjoja (kysy matkailutoimistoista). TURUN WANHAT TALOT -värityskirja sisältää lähes 50 yli satavuotiasta alkuperäistä julkisivupiirustusta tarinoineen mm. Sininen talo, Hamburger Börs, Turun kaupungintalo, Beetlehem-kirkko, vanha postitalo, Asunto Oy Pantern sekä suuri joukko 1900-luvun alun koristeellisia puutaloja. (Rauno Lahtinen: Turun wanhat talot. Värityskirja. Kustannusosakeyhtiö Sammakko, Turku 2015).
Kalevalaista kulttuuriperinnettä vaaliva Juminkeko-säätiö on tuottanut Kalevala-aiheisen värityskirjan. Sitä välittää mm. Ateneumin taidemuseo.  
Didrichsenin taidemuseolla on värityskirja, jonka avulla voi värittää mm. Verner Thomén, Magnus Enckellin ja Ellen Thesleffin teoksia. Monella muulla museolla on oma värityskirja.
Yksittäisiä värityskuvia: Vanha auto, Pikkutyttö, Iso perhonen, Iso perhonen 2, Kukkapöytäliina, Tipukortti, KissakorttiPersialaiskissa, Nukkuva kissa, Pikkutarkka perhonen, Vanha kiiltokuva, Käsineitä, Kynttilät, Joulutähti,
Varjokuvia kankaan tai paperin värjäykseen  Käytä kartongille, puulle ym. koville materiaaleille spraymaalia ja kankaille sumutepulloon laitettua nestemäistä kangasväriä tai töpötä vaahtomuovirullalla. Käytä samasta väristä useampia tummuusasteita, niin saat kuvaan muotoa.

 

Valokuvaus
Valokuvaus nykymenetelmillä ei tuota kustannuksia ja vanhusten itsensä ottamien kuvien katselu suurennettuna yksin-kaksin-ryhmässä voi olla erittäin miellyttävä kokemus. Valokuvista voi tehdä ajastettuja diaesityksiä, niitä voi täydentää muisteluteksteillä tai itse sepitetyillä runoilla, tai koota vaikuttavaksi valokuvakirjaksi, joka tilataan kovakantisena. 

  • Arkipäivän tilanteiden kuvaaminen ja kuvien katselu on lähimuistelua ja se voi virittää hyvää keskustelua.
  • Potretit saman talon asukkaista. Miina Savolaisen kehittämän voimauttavan valokuvan menetelmän mukaisia kuvia otetaan siinä ympäristössä ja sellaisen rekvisiitan kanssa, jota kuvattava toivoo. (Miina Savolaisen taiteen maisterin lopputyö Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen osastolla: Maailman ihanin tyttö). Tavoite on, että kuvattava näkee kuvassa itsensä vahvana ja ehjänä.
  • Esineet: vanhat, uudet, oudot, 
  • Maisemat tai lähikuvat lähiympäristöstä
     

 

Maalaaminen
Maalaamisessa voi käyttäää apuvälineenä pahviputkia (kuva oikealla). Kukkia pahvirullilla

 

Kummitaiteilija
Kummitaiteilija on kuukausipalkkainen työntekijä vanhuspalveluyksikössä. Hän tehtävänsä on taiteen keinoin luoda vuorovaikutusta ja virikkeitä erikuntoisten asukkaiden kanssa. Toiminta aktivoi asukkaita ja lisää heidän osallisuuttaan. Työ sopii taiteilijoille, jotka haluavat samalla pitää yllä omaa taiteellista työskentelyään. Tanssikummin työ on läsnäoloa, liikkumista ja vanhusten liikuttamista niin fyysisesti kuin henkisestikin. Mallin kehittäjä on Läntisen tanssin aluekeskus ry ja Hymykuopat-pilottihanke.

 

Taideapteekki
Jyväskylän kaupungin kulttuuripalvelut ja vanhuspalvelut kehittivät 2009 yhteistyössä ikääntyneille suunnatun taideapteekin, joka on kulttuuritarjonnan järjestämis- ja tuottamismalli. Taideapteekin kautta taiteilijat ohjaavat työpajoja ja esiintyvät ikääntyvien päiväkeskuksissa ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä Jyväskylässä. Taiteilijat hinnoittelevat omat ohjelmanumeronsa kulttuuripalveluiden kokoamaa ohjelmapankkia varten. Vanhuspalveluiden asiakkaat valitsevat ohjelmapankista mieleistään ohjelmaa ohjaajan johdolla. Ohjelmasta painetaan kaksi kertaa vuodessa esite. Päiväkeskuksissa järjestettävät Taideapteekin tilaisuudet ovat maksuttomia, kaikille avoimia tilaisuuksia. Taideapteekin ansiosta kulttuuria voidaan tarjota ikäihmisille tasapuolisesti kaikkialla Jyväskylässä.

 

Kohtaamistaide ®
Laurea-ammattikorkeakoulussa on kehitetty japanilaisen kuntouttavan Clinical art -menetelmän pohjalta suomalaista versiota nimeltä Kohtaamistaide. Kun taideterapiassa ja taidepsykoterapiassa keskitytään lähinnä yksilön voimavaroihin, Kohtaamistaiteessa kiinnitetään huomiota vuorovaikutukseen ja ihmiseen yhteisönsä jäsenenä. Japanilainen Clinical art -menetelmä kehitettiin tukemaan muistisairaiden hyvinvointia. Kohtaamistaidetta® käytetään laajemmin eri ikäisten ja -kuntoisten ihmisten parissa. Menetelmät ovat yksinkertaisia eikä osallistuminen edellytä erityistaitoja. Tärkeää on toisen ihmisen ja hänen aikaansaannoksensa kunnioittaminen. Toisten töistä annetaan vain myönteistä palautetta ja 8-10 kokoontumiskerran jälkeen ryhmässä syntyneet työt kootaan näyttelyksi. Samoin kuin joskus muunkin onnistuneen viriketoiminnan seurauksena, kohtaamistaideryhmään osallistunut pitkään puhumatta ollut muistisairas voi alkaa kommunikoida sanallisesti, koska hänellä syntyy siihen riittävän suuri motiivi. Laurea-ammattikorkeakoulu kouluttaa Kohtaamistaiteen ohjaajia (huom. rekisteröity tavaramerkki). Lisätietoja Suomen Kohtaamistaide ry
Pusa, Tiina (toim. 2014): Kohtaamistaide - Käsikirja ohjaajalle. Laurea ammattikorkeakoulu.
Kuvat Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminnan Kohtaamistaide®-ryhmistä. (Isovanhempien ja lastenlasten ryhmä, Iäkkäät äidit ja työikäiset tyttäret -ryhmä sekä Iloa toimeliaisuudesta - ikäihmisten ryhmä; lisäksi jälkimmäisen ryhmän taidenäyttely Malmilla 2018) Ryhmiä on järjestetty omaishoitajille, omaishoitajapariskunnille, alakuloa tunteville, alkavaa muistisairautta sairastaville sekä ikäpolville. Senioritoiminnan kahdella ohjaajalla on Kohtaamistaiteen ohjaajan ja ohjaajakouluttajan pätevyys.

 

 

Vahvikkeen vuodenajoissa kuvataiteisiin liittyviä päiviä
Laskiaisena Lumiveistoksia
5.6 Ympäristöpäivä, veistokset (Vuodenajat/Kesä)
6.6. Kustaan nimipäivä eli perunanistutuspäivä: perunalla voi painaa kangasta ja paperia (Vuodenajat/Kesä)
8.6. Merien päivä: silkkimaalaus suolan avulla (Vuodenajat/Kesä)
10.7. Suomen Kuvataiteen päivä ja Helene Schjerfbeckin syntymäpäivä

 

Taikusydämen tietopankin toimintamalleja: kulttuurisuunnitelma osana hoitosuunnitelmaa tehostetun palveluasumisen piirissä oleville ikääntyneille, kulttuuripalveluiden saavutettavuutta ja saatavuutta edistävä poikkisektorinen yhteistyöryhmä, taidetarjotin, taideapteekki tai taidepankki, työparimalli taiteen ammattilainen + sosiaali/terveysalan ammattilainen, residenssitaiteilijamalli (taiteilija asuu ja työskentelee palvelutalossa)...

 

Virtuaalikierroksia
Emil Wiksrömin Visavuori ja Kari Suomalaisen paviljonki (liikuta kuvaa hiirellä)