Kuvataide

Kuvataiteen kuten muidenkin kulttuurin osa-alueiden avulla pystytään paitsi antamaan keskusteluille aiheita ja virittämään tunnetiloja myös tukemaan elämänhallinnan tunnetta. Kuvataiteen avulla ihminen voi ilmaista itseään ja saada äänensä kuuluville. Keinoja virittää kuvataide näihin tarkoituksiin ovat mm.

  • taidenäyttelyt
  • kuvataidepajat
  • maalauskerhot
  • itsekseen piirtäminen, maalaaminen (paperi, kangas, puu, lasi, posliini), valokuvaaminen, muovailu ja värittäminen
  • lähiympäristöön sijoitetut kuvataideteokset
  • taiteilijoiden vierailut
  • kuvataideterapia

Digivalokuvia taideteoksistamaalaus.

Kansallisgalleria on avannut yli 12 000 taideteoksista otettua valokuvaa vapaaseen käyttöön. Kuvien jakaminen CC0-lisenssillä tarkoittaa, että teosten kuvia voi ladata ja käyttää vapaasti ja rajoituksetta myös kaupallisesti ilman lupamenettelyä. Vapaa käyttö koskee 1144 taiteilijan teoksia. Mukana on mm. Helene Schjerfbeck, Albert Edelfelt, Hugo Simberg, Vincent van Gogh, Paul Gauguin sekä Edvard Munch. Kuvataiteen teosten tekijänoikeuden suoja-aika on 70 vuotta taiteilijan kuolemasta. Kansallisgalleriaan kuuluvat Ateneum, Nykytaiteen taidemuseo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo.

RyhmäRengin kokoamia kuvasarjoja Kansallisgallerian kuvista:

Dioja

Helena Malmivirran diasarjassa Taiteesta ja kulttuurista avaimia aivoterveyteen on esimerkkejä Kuvaksi kerrotuista elämäntarinoistaeli kuinka tarinoiden ja kuvataiteen keinoin tutkitaan lapsuuden ja ympäristön arkkitehtuuria valokuvien, henkilökohtaisten tarinoiden ja kuvataiteen keinoin. ”Muistojen näyttämöllä” aktivoidaan aivojen ja muistin toimintaa vanhojen valokuvien, lehtien ja muun kuvamateriaalin avulla sekä paperiteatterin keinoin. Tarkemmin Helena Malmivirran ja Suvi Kivelän saman nimisessä kirjassa.

Kohtaamistaide ®

Laurea-ammattikorkeakoulussa on kehitetty japanilaisen maalaavia käsiä.kuntouttavan Clinical art -menetelmän pohjalta suomalaista versiota nimeltä Kohtaamistaide. Kun taideterapiassa ja taidepsykoterapiassa keskitytään lähinnä yksilön voimavaroihin, Kohtaamistaiteessa kiinnitetään huomiota vuorovaikutukseen ja ihmiseen yhteisönsä jäsenenä. Japanilainen Clinical art -menetelmä kehitettiin tukemaan muistisairaiden hyvinvointia. Kohtaamistaidetta® käytetään laajemmin eri ikäisten ja -kuntoisten ihmisten parissa. Menetelmät ovat yksinkertaisia eikä osallistuminen edellytä erityistaitoja. Tärkeää on toisen ihmisen ja hänen aikaansaannoksensa kunnioittaminen. Toisten töistä annetaan vain myönteistä palautetta ja 8-10 kokoontumiskerran jälkeen ryhmässä syntyneet työt kootaan näyttelyksi. Samoin kuin joskus muunkin onnistuneen viriketoiminnan seurauksena, kohtaamistaideryhmään osallistunut pitkään puhumatta ollut muistisairas voi alkaa kommunikoida sanallisesti, koska hänellä syntyy siihen riittävän suuri motiivi.

Laurea-ammattikorkeakoulu kouluttaa Kohtaamistaiteen ohjaajia (huom. rekisteröity tavaramerkki). Lisätietoja Suomen Kohtaamistaide ry
Pusa, Tiina (toim. 2014): Kohtaamistaide – Käsikirja ohjaajalle. Laurea ammattikorkeakoulu.

Kuvat Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminnan Kohtaamistaide®-ryhmistä. (Isovanhempien ja lastenlasten ryhmä, Iäkkäät äidit ja työikäiset tyttäret -ryhmä sekä Iloa toimeliaisuudesta – ikäihmisten ryhmä; lisäksi jälkimmäisen ryhmän taidenäyttely Malmilla 2018) Ryhmiä on järjestetty omaishoitajille, omaishoitajapariskunnille, alakuloa tunteville, alkavaa muistisairautta sairastaville sekä ikäpolville. Senioritoiminnan kahdella ohjaajalla on Kohtaamistaiteen ohjaajan ja ohjaajakouluttajan pätevyys.

maalaavia käsiä. omenoita pöydällä. valmiita tauluja seinällä.

korttipino.Kortteja

Mielenterveysseura on tuottanut taidekorttipakan Vennyn ja Eeron ihania kuvia. Pakassa on 40 taidekuvakorttia (A5) Järvenpään taidemuseon kokoelmista. Kortit sopivat ikäpolvien yhteiseen toimintaan. Niitä voi katsella yksin tai ryhmässä. Kortit voivat olla toiminnan, keskustelun ja tarinoiden lähtökohta ja väline. Pakkaan kuuluu ideavihko.Vennyn ja Eeron pakan kansi.

Hulkko, Johanna & Hakalahti, Niina (2019): Sattumapakka – Virikkeitä onnelliselle ajelehtijalle on työkalu, jonka 120 kortissa on kussakin vain sana tai pari tai lyhyt lause: kehotuksia, kysymyksiä, väitteitä, vajaita lauseita ja listoja. Ne on tarkoitettu luovaan työskentelyyn; rutinoituneen ajattelun kääntämiseen uusille urille. Paksusta pakasta ohjaaja voi valita käyttöön mielestään sopivan pinon. Hoivakotikäytössä esim. fyysisesti sopimattomat kortit voi niputtaa kumilenkillä rasian pohjimmaiseksi. Kortit ovatSattumapakan kortteja ideoinnin apuväline eli niitä ei ole tarkoitus noudattaa kirjaimellisesti vaan ohjata ongelle alitajuntaan. Jos nostettu kortti ei tunnu hyvältä, aina on lupa nostaa uusi.

Jean Sibeliuksen Ainolasta ja sen taideteoksista otetuista valokuvista on koottu Muistipelikortit, joita voi käyttää myös yksittäisinä keskusteluvirikkeinä.

Maaseudun Sivistysliitto ja Eläkeliitto Sibelius-kortit.ovat julkaisseet Arjen luovuus-kortit. Niistä saa vinkkejä ja kannustusta luoviin oivalluksiin ja tekoihin omassa arjen ympäristössä, yksin tai yhdessä toisten kanssa. Menetelmät kumpuavat taiteen eri aloilta. Korteissa on itseoppineiden ITE-taiteilijoiden innoittavia esimerkkejä. Arjen luovuus -sivustolta saa pedagogisia ohjeita korttien opinnolliseen käyttöön ryhmissä.

Vanhoista ja uusista postikorteista saa myös hyviä lähtökohtia keskustelulle.

Kotimaisia elokuvia

elokuvakeloja.Osana Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen Finna-verkkopalvelua on satoja Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) omistamia pitkiä kotimaisia elokuvia vapaasti katseltavissa osoitteessa elonet.fi. Suuri osa elokuvista on 4K Ultra HD -tarkkuudella. Joukossa on kaikkien aikojen parhaaksi kotimaiseksi elokuvaksi äänestetty Komisario Palmun erehdys (Matti Kassila, 1960), Vesa-Matti Loirin koskettava debyytti Pojat (Mikko Niskanen, 1962) sekä alkuperäisistä kameranegatiiveista 4K-laatuiseksi restauroitu Talvisota (Pekka Parikka, 1989). Lisäksi ELONET sisältää pari tuhatta mainos-, dokumentti- ja lyhytelokuvaa ja muuta filmikatkelmaa yli sadan vuoden ajalta. Kotiseutuelokuvat ja kaupunkiesittelyt tarjoavat nostalgisia aikamatkoja menneeseen Suomeen. Myös sota-ajan uutiskatsaukset ja Finlandia-katsaukset ovat suuren yleisön vapaasti katseltavissa. ELONETin sisältöjä ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin ilman Kansallisen audiovisuaalisen instituutin lupaa.

Kummitaiteilija

Kummitaiteilija on kuukausipalkkainen työntekijä vanhuspalveluyksikössä. Hän tehtävänsä on taiteen keinoin luoda vuorovaikutusta ja virikkeitä erikuntoisten asukkaiden kanssa. Toiminta aktivoi asukkaita ja lisää heidän osallisuuttaan. Työ sopii taiteilijoille, jotka haluavat samalla pitää yllä omaa taiteellista työskentelyään. Tanssikummin työ on läsnäoloa, liikkumista ja vanhusten liikuttamista niin fyysisesti kuin henkisestikin. Mallin kehittäjä on Läntisen tanssin aluekeskus ry ja Hymykuopat-pilottihanke.

Kuva tunteiden ja ajatusten tulkkina

Levitä maisema- tai taidekuvia (esim. postikortteja) pöydälle ja kysy esimerkiksi:

  • Mikä näistä kuvista kuvastaa tämän hetken tunnelmiasi?
  • Minkä kuvan maisemassa tai tapahtumassa haluaisit olla mukana?
  • Valitse joku kuva ja astu siihen sisään. Miltä maaperä jalkojesi alla tuntuu? Osallistavat kortit, kansi.Mitä näet ympärilläsi? Millaisia ääniä kuulet? Millaisia tuoksuja tunnet? Haluatko koskettaa jotakin? Mistä olet tullut tähän paikkaan? Tapaat kuvan paikassa henkilön. Mitä häneltä kysyt? Miten matkasi tästä jatkuu?
  • Valitse kuva, joka kuvastaa korona-aikaa?

Hyvinvoinnin välitystoimiston tuottamat Osallistavan taiteen laatukortit (kuva >) sopivat ohjaajien koulutukseen ja oman ohjaajaidentiteetin pohtimiseen – ei suoraan ohjattavien kanssa käytettäväksi (yhteensä 50 kuvallista kysymys- ja pohdintakorttia aiheista ammattilaisuus, asiakaslähtöisyys, eettisyys ja vuorovaikutustaidot).

Laulupiirtäminen®

nuotteja viivastolla.Laulupiirtäminen® on moniaistinen ja elämyksellinen toimintamuoto, jossa piirrokset syntyvät laulaen ja laulun tukemana. Menetelmässä käytetään piirtämistarkoitukseen tehtyjä tai muutoin tarkoitukseen soveltuvia piirtämislauluja. Menetelmä, sen harjoitteet, työtavat ja prosessit tukevat osallisuuden ja onnistumisen kokemuksia sekä madaltavat kynään tarttumisen kynnystä. Menetelmä auttaa keskittymään ja rohkaisee sekä laulamaan että piirtämään. Laulupiirtää voi myös ilmaan, kaverin selkään, isoon yhteiseen lattiapaperiin, hiekkaan tai lumihankeen. Laulupiirtämistä on pilotoitu positiivisin kokemuksin vuosina 2014-2015 muistisairaiden virike­ryhmissä. Lisätietoja

pahvirulla sutina.Maalaaminen

Maalaamisessa voi käyttäää apuvälineenä pahviputkia (kuva oikealla). Kukkia pahvirullilla

Puiden lehvästöjen värittäminen ja hienon lopputuloksen väritetty puu.aikaansaaminen onnistuu vaikka hienomotoriikassa, näkökyvyssä tai hahmottamisessa olisi haasteita. Tulosta värittämistä varten puiden runkoja: Puiden varjokuvia (6 erilaista). Idea soveltuu myös kangaskassien värittämiseen. Rungon voi maalata kangastussilla ja lehvästön värittää kangasmaaleilla. Puiden varjokuvista saa vaikuttavan näköisiä tauluja liimaamalla lehvästöksi (pienehköjä) vihreän tai ruskan eri sävyjen värisiä palapelien palasia.
Ystävyyden puu on vanha idea, josta löytyy monenlaisia versioita hakusanoilla ystävyyden puu ja Friendship Tree. Lehtien tilalle tai joukkoon voidaan liimata esimerkiksi nimilappuja.

Taideapteekki

Jyväskylän kaupungin kulttuuripalvelut ja vanhuspalvelut kehittivät 2009 yhteistyössä ikääntyneille suunnatun taideapteekin, joka on kulttuuritarjonnan järjestämis- ja tuottamismalli.Taideapteekin kautta taiteilijat ohjaavat työpajoja ja esiintyvät ikääntyvien päiväkeskuksissa ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä Jyväskylässä. Taiteilijat hinnoittelevat omat ohjelmanumeronsa kulttuuripalveluiden kokoamaa ohjelmapankkia varten. Vanhuspalveluiden asiakkaat valitsevat ohjelmapankista mieleistään ohjelmaa ohjaajan johdolla. Ohjelmasta painetaan kaksi kertaa vuodessa esite. Päiväkeskuksissa järjestettävät Taideapteekin tilaisuudet ovat maksuttomia, kaikille avoimia tilaisuuksia. Taideapteekin ansiosta kulttuuria voidaan tarjota ikäihmisille tasapuolisesti kaikkialla Jyväskylässä.

Taidelainaamo

Palvelutalo voi perustaa oman taidelainaamon, josta asukkaat voivat valita huoneeseensa mieleistänsä katseltavaa ja vaihtaa sitä välillä. Valokuville voidaan käyttää vaihtokehyksiä. Taiteen kerääminen tähän tarkoitukseen ja lainaamosta huolehtiminen sopii vapaaehtoisten tehtäväksi.
Esimerkki Tampereelta: Taidelainaamo

Taikusydämen tietopankin toimintamalleja: kulttuurisuunnitelma osana hoitosuunnitelmaa tehostetun palveluasumisen piirissä oleville ikääntyneille, kulttuuripalveluiden saavutettavuutta ja saatavuutta edistävä poikkisektorinen yhteistyöryhmä, taidetarjotin, taideapteekki tai taidepankki, työparimalli taiteen ammattilainen + sosiaali/terveysalan ammattilainen, residenssitaiteilijamalli (taiteilija asuu ja työskentelee palvelutalossa)…

Taiteilijoista ja heidän töistään kertovia nettisivuja

Valokuvaus

Valokuvaus nykymenetelmillä ei tuota kustannuksia ja vanhusten itsensä ottamien kuvien katselu suurennettuna yksin-kaksin-ryhmässä voi olla erittäin miellyttävä kokemus. Valokuvista voi tehdä ajastettuja diaesityksiä, niitä voi täydentää muisteluteksteillä tai itse sepitetyillä runoilla, tai koota vaikuttavaksi valokuvakirjaksi, joka tilataan kovakantisena.

  • Arkipäivän tilanteiden kuvaaminen ja kuvien katselu on lähimuistelua ja se voi virittää hyvää keskustelua.
  • Potretit saman talon asukkaista. Miina Savolaisen kehittämän voimauttavan valokuvan menetelmän mukaisia kuvia otetaan siinä ympäristössä ja sellaisen rekvisiitan kanssa, jota kuvattava toivoo. (Miina Savolaisen taiteen maisterin lopputyö Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen osastolla: Maailman ihanin tyttö). Tavoite on, että kuvattava näkee kuvassa itsensä vahvana ja ehjänä.
  • Esineet: vanhat, uudet, oudot,
  • Maisemat tai lähikuvat lähiympäristöstä

Varjokuvatvarjokuvia.

Varjokuvia sabluunoiden leikkaamiseen kankaan tai paperin värjäystä varten (19 sivua). Sabluunan materiaaliksi sopii muovikalvo, litoposter ja kartonki. Käytä kartongille, puulle ym. koville materiaaleille spraymaalia ja kankaille sumutepulloon laitettua nestemäistä kangasväriä (kuivio leviää reunoilta) tai töpötä vaahtomuovirullalla (tarkkaraiajaiset kuviot). Käytä samasta väristä useampia tummuusasteita, niin saat kuvaan muotoa. varjokuvatanssija.Varjoteatteria varten kuviot leikataan pahvista ja niihin teipataan liikuttelua varten sukkapuikko, grillitikku, mehupilli tai lyijykynä. Lintuihin ja perhosiin voi leikata aukkoja, jotka voi peittää silkkipaperilla tai värillisellä läpinäkyvällä muovilla.

Tanssijat varjokuvina-hahmoista voi askarrella mobilen tai vaatettaa tanssijat tauluiksi. Synteettiselle paperille tulostetut silhuettikuvat eivät rypisty lainkaan vaikka liimaa käyttäisi reippaasti tai huolimattomasti vaan taulupohjat säilyvät suorina. Jos käytettävissä on paljon nappeja, hyvännäköisiä taideteoksia syntyy liimaamalla nappeja puiden varjokuviin (6 varjokuvaa) ikäänkuin lehdiksi ja hedelmiksi. Puiden varjokuvia netissä

Värityskuvat on siirretty vasemmalla näkyvän painikkeen alle.

Vahvikkeen vuodenajoissa kuvataiteisiin liittyviä päiviä

lumiukko lepotuolissa.Laskiaisena Lumiveistoksia
5.6 Ympäristöpäivä, veistokset
6.6. Kustaan nimipäivä eli perunanistutuspäivä: perunalla voi painaa kangasta ja paperia
8.6. Merien päivä: silkkimaalaus suolanavulla
10.7. Suomen Kuvataiteen päivä ja Helene Schjerfbeckin syntymäpäivä

Videoita

Ateneumin taidemuseolla on Youtubessa useita muutaman minuutin videoita tunnettujen kuvataiteilijoiden teoksista, taiteilijoista ja näyttelyistä.

Visual Thinking Strategies

Visual Thinking Strategies (VTS) -menetelmä on Yhdysvalloissa kehitetty menetelmä, joka perustuu taidekuvien tulkintaan strukturoidun ryhmäkeskustelun avulla. VTS Suomi ry tekee menetelmää Suomessa tunnetuksi.