Kahvinvastikkeita

Maailman ahkerimmat kahvinjuojat löytyvät Pohjoismaista.
Suomalainen juo keskimäärin 4,8 kupillista päivässä
(melkein 10 kg kahvijauhoa vuodessa).
Ruotsalainenkin juo päivittäin 4,4 kupillista.

Sota-aikana Suomessa jouduttiin kahvin tilalla juomaan korviketta.
Lokakuusta 1939 alkaen paahtimot saivat valmistaa korviketta.
Se sisälsi pääasiassa ruista, ohraa, lanttua ja voikukan juurta,
mutta joukossa piti olla myös noin 25 % aitoa kahvia.

Myöhemmin kahvi loppui kokonaan.
Huhtikuusta 1943 eteenpäin myytiin vain vastiketta.
Se sisälsi 85 % viljaa ja lisäksi sokerijuurikasta ja sikuria
– eikä lainkaan kahvia.

Kahvinvastiketta valmistettiin miljoonia kiloja vuodessa.
Sitä juotiin niin arkena kuin pyhänäkin aina vuoteen 1946 saakka.
Silloin alettiin jakamaan tilauskuponkeja Rio-kahvin ostoon.
Sitä oli mahdollista ostaa juhlapyhiksi, pääsiäiseksi, juhannukseksi ja jouluksi.

Lottamuseo myy Lottakanttiinin kahvin vastiketta.
Se sisältää tummaksi paahdettua ohraa, voikukanjuurta ja sikuria.
Korvike valmistetaan kuin pannukahvi.
Keitetään 1 litra vettä, lisätään pussin sisältö kiehuvaan veteen, kiehautetaan,
ja annetaan tasoittua hetken ennen tarjoilemista.

Saksalainen Gustav Paulig perusti Helsinkiin yrityksen 1876.
Paulig toi Suomen suuriruhtinaskuntaan ulkomailta muun muassa suolaa,
kahvia, mausteita, jauhoja, portviiniä ja konjakkia.
Jo monta sukupolvea tuntee Pauligin tunnuslauseen: Tietysti Pauligin.

1930-luvun laman vuoksi myyntiin tuli Kahvike-nimistä korviketta
ja myöhemmin Nissenin voikukanjuurivastiketta.

Kahvi oli viimeinen tuote, joka vapautui säännöstelystä 50-luvun puolella,
jolloin oikeaa kahvia taas sai.

Kahvissa on kofeiinia, sokeria, rasvaa, öljyjä, ekstraktiaineita,
selluloosaa, parkkihappoa, kivennäisaineita, antioksidantteja ja vettä.
Kun kahvi tuli Suomeen, sitä suositeltiin lääkkeeksi päänsärkyyn, pyörrytykseen
ja niille, joilla oli "kylmä" veri.
Kahvin kerrottiin vahvistavan vatsaa, edistävän ruoansulatusta ja "ohentavan" verta.
Linnékin piti sitä erinomaisena kohmelossa oleville, ylensyömisestä turtuneille
sekä laihdutusaineena liikalihavuudesta kärsiville.

Lääkärikirja Duodecim (2012) mukaan kahvin kofeiini piristää
ja kahvinjuojilla on vähemmän tyypin 2 diabetesta.
Kahvilla on vaikutuksia sydän- ja verisuoniterveyteen,
nestetasapainoon, raskauteen ja urheilijan suorituskykyyn.

Sanonta
Korppu oikein ja korppu nurin - siinä on kahdenlaista kahvileipää.

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen

 

Luokka: 

Tulosta kuva   Tulosta kuva ja teksti