Kahvinvastikkeita

Saksalainen Gustav Paulig perusti Helsinkiin yrityksen 1876.
Paulig toi Suomen suuriruhtinaskuntaan ulkomailta muun muassa suolaa,
kahvia, mausteita, jauhoja, portviiniä ja konjakkia.
Jo monta sukupolvea tuntee Pauligin tunnuslauseen: Tietysti Pauligin.

1930-luvun laman vuoksi myyntiin tuli Kahvike-nimistä korviketta
ja myöhemmin Nissenin voikukanjuurivastiketta.

Kahvi oli viimeinen tuote, joka vapautui säännöstelystä 50-luvun puolella,
jolloin oikeaa kahvia taas sai.

Maailman ahkerimmat kahvinjuojat löytyvät Pohjoismaista.
Suomalainen juo keskimäärin 4,8 kupillista päivässä
(melkein 10 kg kahvijauhoa vuodessa).
Ruotsalainenkin juo päivittäin 4,4 kupillista.

Kahvissa on kofeiinia, sokeria, rasvaa, öljyjä, ekstraktiaineita,
selluloosaa, parkkihappoa, kivennäisaineita, antioksidantteja ja vettä.
Kun kahvi tuli Suomeen, sitä suositeltiin lääkkeeksi päänsärkyyn, pyörrytykseen
ja niille, joilla oli "kylmä" veri.
Kahvin kerrottiin vahvistavan vatsaa, edistävän ruoansulatusta ja "ohentavan" verta.
Linnékin piti sitä erinomaisena kohmelossa oleville, ylensyömisestä turtuneille
sekä laihdutusaineena liikalihavuudesta kärsiville.

Lääkärikirja Duodecim (2012) mukaan kahvin kofeiini piristää
ja kahvinjuojilla on vähemmän tyypin 2 diabetesta.
Kahvilla on vaikutuksia sydän- ja verisuoniterveyteen,
nestetasapainoon, raskauteen ja urheilijan suorituskykyyn.

Sananlasku
Korppu oikein ja korppu nurin - siinä on kahdenlaista kahvileipää.

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen

 

Luokka: 

Tulosta kuva   Tulosta kuva ja teksti