Kahvinvastiketta ja kahvinlisäkettä

Kun sota katkaisi useimpien jokapäiväisten kulutustarvikkeiden tuonnin Suomeen, oli mietittävä vastaavia tuotteita kotimaasta. Kahvillekin kehitettiin korvikeaineita. Korviketta on tehty sikurista, sokerijuurikkaasta, punajuuresta, rehujuurikkaasta, porkkanasta ja muista juureksista, pavuista, herneistä sekä voikukan juurista, tammenterhoista, hiirenvirnan ja niittynätkelmän herneistä, paahdetusta leivästä, maltaista, ryyneistä, keitetyistä lupiinin siemenistä ja jopa perunasta. Sota-aikana ja sen jälkeen sanaa korvike käytettiin erityisesti kahvin korvikkeista. Ulkomaisia kahvinkorvikkeena käytettyjä aineita olivat taatelit, viikunat, soijapapu, päärynä, maapähkinät ja johanneksenleipäpuu.

Korsukahvissa oli 2/3 koivunkääpää ja 1/3 voikukanjuurta tai sikuria.

Myynnissä ollut RaNa-sikuri oli valmistettu "parhaasta sikurista, joka on huolellisesti käsitelty nykyaikaisissa erikoiskoneissa maun jalostamiseksi sekä aromin säilyttämiseksi. Se on erittäin hienoksi jauhettu ja rakeistettu. Liukenee sen vuoksi nopeasti ja on helppo annostella." Sikurijuurta kasvatettiin vanhainkotienkin kasvimailla. Sikurijuuret korjattiin syksyllä, pestiin, kuorittiin ja paloiteltiin, ruskistettiin uunissa ja jauhettiin hienoksi. Sikurijuurikahvin joukkoon sekoitettiin paahdettua ruista. Hämeessä sikurilla jatkettua kahvia kutsuttiin mallaskahviksi. Nykyäänkin sikuria on myynnissä kofeiinittomana juomavaihtoehtona.

RaNa-nimi muodostuu sanoista ravinto- ja nautintoaine. Sokerin tiukka säännöstely johti makeisten valmistuksen loppumiseen. Hellaksen RaNa-tuotteisiin kuului esimerkiksi Namimurut, jotka oli tehty kuivatuista porkkanoista ja makeutettu sakariinilla. Paketissa oli teksti: karamellejä odotellessa - i väntan på karameller.

Suomessa vuonna 1941 kauppaan tullut kahvin korvike oli pääasiassa valmistettu rukiista, ohrasta, lantusta ja voikukan juuresta, mutta sisälsi myös noin 25 prosenttia aitoa kahvia. Myöhemmin tuli käyttöön myös kahvin vastike. Se ei sisältänyt aitoa kahvia lainkaan.

Ensimmäinen sodan jälkeinen kahvierä saapui Suomeen helmikuussa 1946. Se oli niin odotettu, että laivaa saapui Turun satamaan vastaanottamaan kaupungin johtohenkilöitä ja muutama ministerikin.

Sanastoa: brännäri, korvike, vastike, kahvike, lisäke, pööni, Santos, Rio, nokipannu, ostokortti, kahviplörö, pullamössö eli moso, perkolaattori, barista, espresso, cappuccino, caffe latte, caffe au lait, Irish coffee, caffe mocha, caffe freddo, caffe con panna 

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

 

© Emilia Nieminen
Luokka: 

Tulosta kuva   Tulosta kuva ja teksti