Opetustaulu Vasikan paloittelu

Emännän tietokirja II (Werner Söderström Oy) vuodelta 1957 antaa seuraavia ohjeita.

”Marraskuu on se aika, jolloin on edullisinta panna lihaa säilöön.
Silloin on nimittäin teurastusaika maaseudulla ja liha siis halvimmillaan.
Lihan paloitteleminen ja suolaaminen on toimitettava
vasta teurastamisen jälkeisenä päivänä.
Astia, johon liha suolataan, on puhdistettava varsin huolellisesti,
haudottava katajahöyryssä ja huuhdottava,
jonka jälkeen sen pohja ja sisälaidat hierotaan karkeilla suoloilla.
Astian pohjalle ripotellaan runsaasti suoloja.
Kaikki lihapalat hierotaan hienolla suolalla,
johon on sekoitettu vähän salpietaria.
Lihapalat ladotaan astiaan riveittäin, runsaasti suolaa väliin.
Ne täytyy asettaa niin lähelle toisiaan kuin mahdollista,
niin ettei jää mitään aukkoja;
mutta ne eivät kuitenkaan saa suorastaan koskettaa toisiinsa,
vaan runsaasti suolaa on oltava välissä.
Päällimmäiseksi ripotellaan niin paljon suolaa, että lihat hyvin peittyvät,
jota paitsi päälle pannaan astian suuta hieman pienempi kansi painoineen.
Tämän kannen tulee olla rei´itetty, niin että suolavesi pääsee nousemaan sen yli.
Astia viedään viileään kellariin tai aittaan”

 

Kartongin päälle liimattu kuva.
Musta-valkoinen, ruotsinkielinen teksti.
Otsikko: Hur kalf styckas. Miten vasikka paloitellaan.

Lit.Ö.Tr. Gen.Stab.Lit.Anst.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM23437:390:1,
Finna

 


Tulosta kuva   Tulosta kuva ja teksti