Kirjavinkkejä

Vahvikkeen Kirjasto sisältää myös ryhmän ohjaamiseen liittyvää kirjallisuutta.

Apunen, Pirjo (2012): Geriatrisen kuntoutuksen ohjekansiot laitosasukkaiden toimintatuokioiden ohjaamiseen. Opinnäytetyö Kymenlaakson ammattikorkeakoulun vanhustyön koulutusohjelmassa. Opinnäytetyössä tuotettiin toimintatuokioiden ohjaamiseen tarkoitettuja ohjekansioita laitoksessa asuvan henkilön fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kuntoutukseen. Opinnäytetyössä korostuvat toiminnallisten ja luovien menetelmien, kuten liikunnan, musiikin ja muistelun käyttö, hengellisyyden merkitys sekä ryhmätoiminnan ja ryhmän ohjaamisen merkitys.

Birck, Riitta (2020): Pieni yhteisöllisyysopas – vinkkejä yhteisöllisyyden kehittämiseen. Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä -hanke. 16-sivuinen opas on suunnattu niille henkilöille, joiden tehtävänä ja/tai toiveena on kehittää jonkin ryhmän tai yhteisön yhteisöllisyyttä.

Farin, Katja; Kämäräinen, Hanne & Luukkonen, Päivi (2011): ”Ystävyys on kallein aarre, se ei sammu milloinkaan”. Ystäväpiiri-ryhmätoiminta palvelutalossa asuvien ikäihmisten psyykkisen hyvinvoinnin tukena. Opinnäytetyö Jyväskylän ammattikorkeakoulun toimintaterapian koulutusohjelmassa.

Gadolin, Marjo-Riitta (2019): Tiistaikerho Killingissä. Sosiokulttuurista ryhmätoimintaa senioritalossa. Opinnäytetyö Metropolia Ammattikorkeakoulun sosionomin koulutusohjelmassa.

Haarni, Ilka & Fried, Suvi (2017): Keskustele elämäntaidoista. Ikäinstituutti, Elämäntaidot esiin-kampanja. Välineitä mielen hyvinvointia ja elämänymmärrystä koskevien keskustelujen käynnistämiseen jaajatusten vaihtoon. Vihkossa kuvataan mm. kolme erilaista tapaa herätellä ihmisiä pohtimaan omia elämäntaitojaan:

  • elämäntaitojen bingolotto virittämään ja sanoittamaan keskustelua
  • elämäntaitojen puu kartoittamaan ja kokoamaan elämäntaitojen moninaista kirjoaOppaan kansi.
  • sekä elämänohjeen kiteyttäminen arjen huoneentauluksi muistuttamaan elämäntaidosta, jota haluaa vaalia tai vahvistaa

Haarni, Ilka & Fried, Suvi (2017): Mielen hyvinvointia miettimässä – Opas varttuneiden vertaisryhmille. Ikäinstituutti. 30 sivua. Sisältää mielen hyvinvointiin liittyviä keskusteluteemoja harjoituksineen.

Helo, Katja & co (2020): Varaudu vanhuuteen -työvälineitä ryhmänohjaajalle. Avainasemassa varautumisen suhteen ovat 50–60-vuotiaat, joilla oma eläköityminen on vasta edessä, mutta varautumisen aiheita voi pohtia ja toteuttaa missä iässä vain, sillä kysymys on oman tulevaisuuden suunnittelusta. Vanheneminen.fi. Vanhustyön keskusliitto.

Henriksson, Anna (2016): Vertaistukea ja toimijuutta ikääntyneiden omaishoidettavienkirjan kansi. ideakansio ja siihen liittyvä opinnäytetyö Omaishoidettavien vertaistuellinen ryhmätoiminta Riistavuoren palvelukeskuksessa. Tehty Diakonia-ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksessa.

Hiisijärvi,Seija, Heiskanen, Tuula & Blomberg, Kirsi (n. 2006): ELÄ! -työkalupakki vertaisryhmien ohjaajille on opas luovan vertaisryhmän päämääristä, periaatteista ja toimintatavoista. Tuula Heiskanen ja Seija Hiisijärvi ovat koonneet myös toisen oppaan: Vertaisryhmä ja sen ohjaaminen. Paniikkihäiriöyhdistys.

Hyyppä, Markku (2011): Elinvoimaa yhteisöstä. Tieteessä tapahtuu 8/2011. Artikkeli perustuu Tieteen päivien esitelmään Tieteiden talolla 13.1.2011.

Iltanen, Sonja; Murto, Jukka & Mustonen, Outi (2020):kansi. Opas Kotikulmilla-toiminnan toteuttamiseen. Ikäinstituutti. Opas kertoo käytännönläheisesti Kotikulmilla-toiminnasta eli miten esimerkiksi kaupungit ja paikalliset järjestöt voivat tukea iäkkäiden ryhmätoimintaa taloyhtiöissä. Toimintaa ohjaavat vapaaehtoiset TaloTsempparit, joille Ikäinstituutti järjestää tehtävään valmennusta. Ikäinstituutin sivuilla lisämateriaalia.

Jansson, Anu (2012): Psykososiaalisen ryhmätoiminnan yhteys iäkkäiden ihmisten yksinäisyyden lievittymiseen ja ystävystymiseen. Tutkimus Ystäväpiiri-toiminnasta. Pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitoksella. Gerontologia ja kansanterveys.

Jämsén, Arja; Karppinen, Johanna & Pitkänen, Anna-Maija (toim. 2015): Rinnallakulkija – luovat menetelmät omaisten ryhmissä. Pohjois-Karjalan Muisti ry.

Kallio, Mari; Kuusisto, Saila & Puhakka, Arja (2015): Ystäväpiiri-toimintaan osallistuvien kokemuksia ystävystymisestä. Opinnäyte Metropolia Ammattikorkeakoulun toimintaterapeuttikoulutuksessa.

Kallio, Tarja (2004): Tunteiden paloa ja iloista mieltä -ryhmätoiminnan opas (55 sivua). Lahden Lähimmäispalvelu. Opas sisältää keskusteluvirikkeitä erilaisista teemoista kuten vanhoista suomalaisista elokuvista ja näyttelijöistä, merkkipäivistä: häät kautta aikojen jne. Mukana on myös erilaisia visailuja ja yleistietokysymyksiä sekä muistia harjoittavia tehtäviä ja materiaalia toimintatuokioihin.

Kannisto, Ulla & Usvajärvi, Riitta (2008): Yksinäisyyden tunteen lievittyminen Ystäväpiiri-ryhmätoiminnan tuloksena Janakkalassa – Tutkimus ryhmään osallistuneiden vanhusten kokemuksista. Opinnäyte Hämeen ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa.

Kaukkila, Veli & Lehtonen, Elisakirjan kansi. (2008): Ryhmästä enemmän – Käsikirja ryhmänohjaajan taitoja tarvitseville. Suomen Mielenterveysseura, nyk. Mieli ry. Ryhmän ohjaamisen perusasiat yksissä kansissa: käytännön neuvoja ja kokemukseen perustavaa tietoa ryhmän suunnittelemista, toiminnasta ja elinkaaresta sekä ryhmänohjaajana tai ryhmäläisenä olemisesta. Kirja soveltuu vapaaehtois- ja harrastustoiminnassa ryhmänohjaustaitoja tarvitseville sekä ammattihenkilöille, jotka omassa työssään tarvitsevat ryhmänohjaajan valmiuksia. Laadukasta kulttuuria vapaaehtoistyöhön (LAKU) -hankkeen julkaisusarjaa.

Kerkkänen, Heikki (toimittanut 2014): Puhutaan kotoutumisesta. Ryhmänohjaajan opas. Väestöliiton Kotipuu. Opas on tehty maahanmuuttajatyötä varten, mutta se sisältää yleistä tietoa vertaisryhmätoiminnasta, tiedottamisesta, ohjaajan roolista, ryhmädynamiikasta ja mielen hyvinvoinnin vahvistamisesta. (s.3-24, 40-46)

Kiviniemi, Koivuranta, Ulmanen & Yläinen (2008):Työkalupakki ryhmien ohjaamiseen. Linkkiprojekti, Sopimusvuori ry.

Kuikka, Anu & Lahtia, Janne (2020)kirjan kansi: Hyvän mielen kulttuurikerho® -käsikirja. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry. Hyvän mielen kulttuurikerho -käsikirja johdattelee käynnistämään oman kerhon ikääntyneiden yhteisöihin, eri alueille tai erilaisten verkostojen kanssa yhdessä. Käsikirja korostaa mielenterveyden, innostamisen ja ennaltaehkäisevän toiminnan merkitystä. Käsikirja sisältää ideoita ja menetelmiä kerhotoimintaan.

Kuikka, Anu (2021): NESTORIT Käsikirja miesten ryhmien toimintaan. Elinvoimaa-toiminta. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry

Kujala, Emma; Ylkänen, Pia (2016): Yksinäisyyden kokeminen palveluasumisessa: Selvitys asukkaiden kokemasta yksinäisyydestä Iitin Ehtookodissa. Opinnäyte Kymenlaakson ammattikorkeakoulun vanhustyön koulutusohjelmassa.

Laatikainen, T. (toim. 2010): Vertaistoiminta kannattaa. Asumispalvelusäätiö Aspa.

Laiho, Mirja & Rajala, Sisko (2008): Elämyksiä yhdessä – sosiaalinen tuki vanhuksen kokemana. Opinnäytetyö Hämeen ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa.

Lehtonen, Mirva & Rytky, Heidi (2007): Tiistairyhmä – jossa voisi yksinäisyyteen käpertynyt ehkä oieta. Itsensä yksinäiseksi tunteville ikääntyneille tarkoitetun Ystäväpiiri – yhdessä elämyksiä arkeen -toiminnan pilottikokeilu Jyväskylässä. Opinnäytetyö Jyväskylän ammattikorkeakoulu toimintaterapian koulutusohjelmassa.

Leskinen, Eija (2010): Ryhmä toimimaan! Vinkkejä tutustumiseen, oppimiseen ja yhteistyöhön. PS-Kustannus. Kirjaan on koottu yli 250 harjoitusta, joita voi toteuttaa sellaisenaan tai soveltaa ryhmäläisten iän, ryhmän koon, harjoituksen tarkoituksen ja käytettävän ajan mukaan. Mukana on tutustumis-, keskittymis-, ryhmäytymis-, lämmittely- ja rentoutumisharjoituksia, toiminnallisia ideoita eri teemoista sekä vinkkejä palautteen antamiseen. Harjoitusten yhteydessä mainitaan harjoituksen kesto, toimintavaiheet ja muunteluvaihtoehtoja.

Levo, Tarja & Koskenmäki,kansi. Tapio (2017): Porukalla puhtia & vertaisuudesta voimaa Osa 1. Vapaaehtoisten vertaisryhmän perustaminen – ohjaajan opas. Eläkeliitto ry/TunneMieli-toiminta.

Levo, Tarja, Siltainsuu, Heini & Heini, Minna (2017): Porukalla puhtia & vertaisuudesta voimaa Osa 2. Harjoituksia mielen hyvinvoinnin ja jaksamisen tukemiseen osana vertaisryhmätoimintaa. Eläkeliitto ry/TunneMieli-toiminta.kansi.

Niini, Ella; Launiainen, Helena & Suutari, Saini (toim. 2017): Neuvokkaat naiset® -ryhmätoiminnan käsikirja. Miina Sillanpään säätiö. Julkaisusarja B:43.

Lintilä, Janita (2011): Vanhusten yksinäisyyden lievittäminen musiikin avulla tavoitteellisessa ryhmätoiminnassa. Opinnäytetyö Metropolia-ammattikorkeakoulun vanhustyön koulutusohjelmassa.

Lonkainen, Kirsti. 2009. Ystäväpiiri – yhdessä elämyksiä arkeen -toiminta muistisairaan ihmisen tukena. Opinnäytetyö Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa. Opinnäytetyö saatavilla Ystäväpiiri-toiminnan työntekijöiltä: ystavapiiri@vtkl.fi

Mervilä-Puhakka Katri. 2015. Ystäväpiiri-ryhmäläisten toimijuus omatoimisessa kansiryhmässä. Opinnäytetyö Metropolia Ammattikorkeakoulun Geronomi-tutkinnon Vanhustyön koulutusohjelmassa.

Niini, Ella¸ Helena Launiainen; Suutari Saini (toim. 2017): Neuvokkaat naiset® ryhmätoiminnan käsikirja. Miina Sillanpään Säätiön julkaisusarja B:43. (52 sivua)

Niini, Ella; Suutari, Saini & Launiainen, Helena (toim. 2017): Neuvokkaiden naisten konstikokoelma. kansi.Miina Sillanpään Säätiön Julkaisusarja B:44. Neuvokkaiden naisten kestävät konstit® -hankkeen (2015-2017) ryhmissä koottuja konsteja. Ryhmien osallistujat olivat pienituloisia ja yksinäisyyttä kokevia iäkkäitä naisia.

Ollila, Selja (2013): Ryhmätoiminta tehostetussa asumispalvelussa. Opinnäyte Diakonia-ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksessa.

Paavolainen Taru (2021): Yhteinen arki. Opas ikääntyneiden yhteisölliseen asumiseen. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) & Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koske (85 sivua). Hyviä vinkkejä liittyen ympäristöön ja toiminnan järjestämiseen. (ARA:n hankepankki)

Pasma, Laura (2016): Ikäihmisten kokemuksellinen hyvinvointi. Ystäväpiiri-ryhmätoiminnan merkitys yhteisyyssuhteille. Opinnäytetyö Seinäjoen ammattikorkeakoulun Sosiaalialan YAMK-tutkinnossa.

Pääkkö, Marjo (2018): Etsivä työ ja sen ohjeistus Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toiminnassa. Opinnäyte Humanistinen ammattikorkeakoulun Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmassa.

Sajaniemi, Nina& Mäkelä, Jukka (2014): Ihminen voi hyvin joukossa. Teoksessa Uusitalo-Malmivaara, Lotta (toim.). Positiivisen psykologian voima. Jyväskylä: PS-kustannus. Soini, Anne.

Salonen, Mirva & Vähätalo, Päivi (2011): Ystäväpiiri-ryhmänohjaaminen vapaaehtoistyöntekijöiden näkökulmasta. Opinnäytetyö Diakonia-ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa.

Talkoorenkaan Nostalgia-projektin loppuraportissa kuvataan erilaisen ryhmätoiminnan käynnistämistä, organisointia ja tuloksia. Nostalgia-projekti oli kolmevuotinen vanhus- ja seniori-ikäisten yksinäisyydestä johtuvan syrjäytymisen kokemuksen ja masennuksen ehkäisyyn tarkoitettu hanke. Toiminta tuki vanhusten kotona asumista, lievensi yksinäisyyttä, vähensi masennusta ja edisti sosiaalisten suhteiden solmimista ja ylläpitoa. Projekti tuotti myös kurssimateriaalin Ryhmänohjauksen perusteet.

Avainsäätiön opas ja DVD: Arjen käytäntöjä – ikäihmiset. Malleja ja ideoita, jotka tukevat vuorovaikutusta sellaisten henkilöiden kanssa, joilla on puheen tai ymmärtämisen haasteita. Käytännönläheisiä neuvoja, miten viestinnän sujuvuutta voidaan tukea kehonkielellä, kuvin, viittomin ja piirtämällä. Toimiva viestintä tukee osallisuutta. DVD ja opas soveltuvat ikäihmisten kanssa työskenteleville,kansi. omaisille, opiskelijoille ja vapaaehtoisille.

Eläkeliitto, Kotipirtti ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ovat yhteistyönä tuottaneet tarinallisen ryhmätoiminnan menetelmästä kertovan oppaan Mun tarina – Sun tarina.

Ideoita osallistavien menetelmien käytöstä löytyy mm. kirjasta kansi.Osallistavat menetelmät – Tuki- ja virikeaineisto. KSL.

Kansalaisfoorumin Voimaa muistoista -oppimisohjelma. Leonie Hohenthal-Antinin & co kokoama Voimaa muistoista -oppimisaineisto on käytännöllinen, yhteisöllisen oppimisen periaatteita toteuttava kokonaisuus luovan muistelutyön sovelluksista ja työtavoista (mm. muistojen teatteri ja muistorasia) sukupolvia yhdistävään kulttuuri- ja senioritoimintaan. Luova muisteltutyö toimii eheyttävänä, terapeuttisena, voimaannuttavana ja sukupolvia yhdistävänä siltana erilaisissa kulttuuri- ja taideprosesseissa.

Oksanen, Sani & Seppälä, Terhi (2013): NÄPPÄRÄT MUMMOT. Harrasteryhmän merkitys sosiaaliseen aktiivisuuteen. Opinnäytetyö Lahden ammattikorkeakoulun Sosiaalialan koulutusohjelmassa kuvaa harrasteryhmän merkitystä ikääntyneiden sosiaaliseen aktiivisuuteen sekä hahmottaa ryhmän erityispiirteitä ja sosiokulttuurista vanhuskäsitystä.