• Karhu eli ruskeakarhu

    Ursus arctos Karhu on Euroopan suurin petoeläin ja Suomen kansalliseläin.Se syö haaskoja, hirviä ja marjoja. Citykarhut mellastavat mehiläistarhoillaja käyvät tonkimassa talojen roskalaatikoita. Karhun lempinimiä ovat mesikämmen, otso, kontio, ohto, nalle ja metsän omena.Itse asiassa ne ovat kaikki kiertoilmauksia.Karhu on ollut metsästäjälle vaarallinen vastustaja,ja siitä ei sen vuoksi haluttu puhua ”oikealla” nimellä. Talvet karhu viettää unten…

    Lue artikkeli: Karhu eli ruskeakarhu

  • Kahvia lahjaksi, tuliaiseksi tai palkinnoksi

    Kahvia annettiin usein lahjaksi tai vietiin tuliaisiksi.Erikoiskahveja tuli myyntiin sesongin mukaan.Monet paahtimot tekivät omia joulukahvejaan. Monet yritykset jakoivat kahvia mainoslahjana.Omat kahvipurkkinsa tekivät esimerkiksi Valmet,Samara ja Osuuspankki.Myös Linnanmäellä oli oma Linnanmäki-kahvinsa.Vanhempien arvostaman palkinnonsaattoi voittaa vaikka onnenpyörässä. Oletko antanut lahjaksi tai vienyt tuliaisiksi kahvipaketin?Oletko voittanut joskus kahvipaketin? Kerro lisää.Milloin kahvi on hyvä tuliainen? Kuva kuuluu sarjaanKahvimuseon aarteita.

    Lue artikkeli: Kahvia lahjaksi, tuliaiseksi tai palkinnoksi

  • Kahvin lisäkkeitä, voimikkeita ja mustaa pörssiä

    Kahvia säännösteltiin 15 vuoden ajan.Kahvia sai yleensä kortilla 250 grammaa kuussa.Kahvi oli tärkeimpiä tuotteita mustanpörssin kaupassa.Sitä myytiin usein tiskin alta valikoiduille asiakkaille.Säännöstelyn aikana myytiin myöskahvin lisäkkeitä ja voimikkeita. Kahvinlisäkkeet olivat sekoituksia,joissa oli tavallisia kahvin korvikkeitamutta myös eksoottisia, ulkomaisia aineita. Ohje lisäkepaketin kyljessä:”Tätä, etevämmän ulkomaisen tavan mukaanvalmistettua kahvinlisäkettä ei pidä vaihtaa sikuriin.Standard-lisäkettä voidaan käyttää lisäkkeenä kahvin…

    Lue artikkeli: Kahvin lisäkkeitä, voimikkeita ja mustaa pörssiä

  • Kahvinjuojien kultainen 50-luku

    Säännöstely päättyi 1950-luvulla.Ei kestänyt kauan, kun kahvia juotiinyhtä paljon kuin ennen säännöstelyä.Suomalaiset käyttivät tuolloin noin 7 kiloakahvia henkeä kohti vuodessa. Säännöstelyn jälkeen Suomi on ollutmaailman johtavia kahvinjuojamaita.Nykyään kahvia kuluu noin 10 kiloahenkeä kohti vuodessa.Tämä tarkoittaa noin 5 kuppia kahvia joka päivä.Kovimpia kilpailijoitamme ovat Ruotsi, Norja ja Tanska. Kaupungeissa kahvi ostettiin yleensäsiirtomaatavarakaupasta ja maaseudullasekatavarakaupasta.Tavallisesti kahvia ostettiin…

    Lue artikkeli: Kahvinjuojien kultainen 50-luku

  • Kahvin valkaisee kerma, kermake, rasvasekoite tai maito

    Kun kahvi yleistyi, sen sekaan alettiin kaataa maitoa tai kermaa.Myynnissä oli myös kermakkeita ja rasvasekoitteita.Kuvan kermapullot ovat 50–60-luvuilta.Ruskeissa 2 desin pulloissa myytiin Valion kermaa. Kahvia annettiin lapsille harvoin, esimerkiksi sunnuntaisin.Silloin kahvissa oli puolet maitoa.Kahvinjuojien joukkoon pääsi tavallisesti vasta rippikoulun jälkeen. Kun kahviin, maitoon ja sokeriin sekoitettiin pullanpaloja, syntyi pullamössöä.Pullamössö oli herkkua, jota syötiin sodan jälkeen…

    Lue artikkeli: Kahvin valkaisee kerma, kermake, rasvasekoite tai maito

  • Kahvinkeittimet porisivat 1970-luvulla

    Kahvinkeittimet ja suodattimetyleistyivät kodeissa 70-luvulla. Suosittuja kahvimerkkejä 70-luvun Suomessaolivat esimerkiksi Juhla Mokka, Kulta Katriina,Presidentti, Café Hieno, Costa Rica, Columbia ja Saludo. Koska sinun kotiisi hankittiin kahvinkeitin? Millainen se oli?Kumpi maistuu mielestäsi paremmalta: suodatinkahvi vai pannukahvi?Milloin aloit ostaa kaupasta puolen kilon kahvipaketteja? Kuva kuuluu sarjaanKahvimuseon aarteita.

    Lue artikkeli: Kahvinkeittimet porisivat 1970-luvulla

  • Juhannusruusu eli pimpinellaruusu

    Rosa spinosissima Ruusuja on yli 100 lajia. Osa niistä – kuten juhannusruusu – tuoksuu hyvältä. Monia merkkipäiviä juhlistetaan ruusuilla. Ruusunmarjat ovat C-vitamiinipitoisia ja niistä voi tehdä ruusunmarjakeittoa. Apteekit myyvät ruusun terälehdistä uutettua huumaavan tuoksuista ruusuvettä,jota voi lorauttaa kylpyveteen, juomaan tai jälkiruokaan tai käyttää kasvovetenä. Laulu Juhannusaatto & Heilu keinuni korkealle & Yksi ruusu on kasvanut…

    Lue artikkeli: Juhannusruusu eli pimpinellaruusu

  • Hiekkaranta

    Tyhjäkin hiekkaranta kuhisee elämää: muurahaisia, hyppyhäntäisiä, hämähäkkejä, surviaisia, hyttysiä, mäkäräisiä ja kovakuoriaisia. Monesta kansallismaisemasta löytyy hiekkaranta: Kalajoen hiekkasärkät, Yyteri Porissa,Ruokolahden Huuhanranta Saimaan rannalla, Kokkolan Vattajanniemi Itämeren rannalla,Pielisen hiekkasaaret Kolilla, Bealdojávri Muotkan erämaassa Inarissa,Patvinsuon kansallispuiston Suomujärvi Lieksassa (24 km hiekkarantaa),Hietajärvi Enontekiöllä Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa,Venäjänhiekka Tiilikkajärven kansallispuistossa. Rantakasveista kuivattaviksi sopivat monet heinät ja osmankäämit. Laulu Katson autiota hiekkarantaa…

    Lue artikkeli: Hiekkaranta

  • Graniitti

    Suomen kallioperän yleisin kivilaji on graniitti.Väriltään graniitti voi olla mustaa, harmaata tai punaista.Se on kovaa ja kestävää kiveä.Ei ihme, että graniitti on valittu yhdeksi Suomen kansallissymboleista.Siitä tehdään hautakiviä ja pöytätasoja.Vanhojen talojen perustuksissa on käytetty paljon luonnonkivistä ladottuja muureja. Vanha hautausmaalaki määräsi,että hautausmaa on erotettava aitauksella pyhäksi ja rauhalliseksi alueeksi.Sillä oli myös symbolista merkitystä.Vanhojen kirkkojen ja…

    Lue artikkeli: Graniitti

  • Apteekki: SPR:n ensiapulaukku

    Vasemmalla olevat pullot sisältävät boorihappoa ja lysolia.Molempia käytettiin desinfioimiseen. Boorihappoa käytetään edelleen esimerkiksi silmien ja korvien tulehduksien hoitoon.Lysoli oli ensisijaisesti pintojen ja esineiden puhdistusaine.Sairaaloiden ominaishaju oli Lysolin haju aina 1950-luvulle saakka. Desinfiointiaineita oli erittäin paljon.Jodisprii eli joditinktuura oli hyvin yleinen ihon desinfektioaine aina 1960-luvulle saakka.Se värjäsi ihon ruskeaksi ja saattoi aiheuttaa yliherkkyysoireita. Keskellä edessä olevan…

    Lue artikkeli: Apteekki: SPR:n ensiapulaukku