• Lumisade

    Lumi syntyy ilmakehässä, kun vesihöyry tiivistyy pakkasessa.Jos lunta sataa paljon ennen kovia pakkasia, maa ei routaannu.Lumi on pääasiassa vettä, mutta se kerää ilmasta mukaansa monenlaisia epäpuhtauksia. Vastasataneessa kuohkeassa lumessa on paljon ilmaaja lumikerroksen alla lämpötila voi olla nollan kieppeillä,vaikka yläpuolella paukkuisi kova pakkanen.Siksi pihakasveja peitellään lumella. Tammikuussa vuonna 2016 Merikarvialla satoi73 senttimetriä lunta yhden vuorokauden…

    Lue artikkeli: Lumisade

  • Linnunpesä

    Kuvassa saattaa olla rastaan pesä.Monen linnun poikaset näyttävät tässä vaiheessa samanlaisilta. Yksi linnunpoikanen tarvitsee kasvaakseen satoja toukkia päivässä. Mustarastas voi oppia matkimaan ambulanssin sireeniä, auton murtohälyttimen ulinaa,kännykän soittoääniä, moottorisahaa ja vislausta. Lintubongaus tarkoittaa sitä, että mennään katsomaan tiettyä lintua,jonka tiedetään olevan tietyssä paikassa. Laulu Peipon pesä & Metsälintu & Pii, pii pikkuinen lintu & Aa-aa…

    Lue artikkeli: Linnunpesä

  • Laulujoutsen

    Cygnus cygnus Suomessa pesii kolme joutsenlajia: laulujoutsen, kyhmyjoutsen ja pikkujoutsen. Laulujoutsen on suuri valkoinen vesilintu.Sen siipien kärkiväli on yli 2 m ja painoa 6,5–11,5 kg. Sotien jälkeen laulujoutsenia oli vain vähän,mutta nykyään se on yleisin joutsen ja valtaa muilta pesimäalaa. Joutsen on pariuskollisuuden symboli.Joutsen perustaa perheen vasta 3–5-vuotiaana pitkän seurustelun jälkeen.Se etsii uuden kumppanin vain,…

    Lue artikkeli: Laulujoutsen

  • Kuusenkerkkiä

    Picea abies Reilu kolmasosa Suomen puista on kuusia.Kuusesta valmistetaan paperia, huonekaluja, pakkauksia ja soittimia. Kuusi on ilon ja surun symboli. Se on yleinen puu hautausmailla. Tuoreita, pehmeitä ja C-vitamiinipitoisia kuusenkerkkiä voi syödä sellaisenaan.Kerkät sisältävät kivennäisaineita ja niitä on käytetty rohtona tuhansia vuosia.Myös joulukuusen yllätyskasvuston voi kerätä salaatin joukkoon. Punaruskeaa kuusenkerkkäsiirappia syntyy liottamallaja keittämällä kuusenkerkkiä ja…

    Lue artikkeli: Kuusenkerkkiä

  • Käpytikka

    Dendrocopos major Käpytikka on Suomen yleisin tikka.Ravinnokseen se käyttää hyönteisiä, joskus linnunpoikasia ja -munia. Tikat kiipeilevät puissa etsien hyönteisiä koloista ja kaarnanraoista.Ne pyydystävät hyönteisiä pitkällä kielellään.Talvisaikaan käpytikka syö havupuiden siemeniä tai vierailee ripustetuissa talipalloissa.Kuva on totuuden mukainen eli käpytikka voi yhdellä kerralla tarjoilla näin ison saaliin. Tehometsätalous on vähentänyt tikkojen lukumäärää.Nykyään kaikki tikat on Suomessa…

    Lue artikkeli: Käpytikka

  • Koli ja Pielinen

    Tämä on Suomen 27 kansallismaisemasta tunnetuin.Koli kohoaa Pielisen rannalta. Tämä maisema on innoittanut Jean Sibeliusta, Eero Järnefeltiä, Pekka Halosta, Juhani Ahoa ja montaa muuta taiteilijaa. Kolin vaarat ovat muinaisen vuorijonon, Karelidien, jäänteitä. Kolilla on eletty metsästämällä ja keräilemällä jo kivikaudella (8000–1900 eaa.). Kolilla on Ukko-niminen luontokeskus.Monissa Koli-kuvissa näkyy komea graniittikallio. Laulu On suuri sun rantas…

    Lue artikkeli: Koli ja Pielinen

  • Kodin kaapeista tutut talouspurkit

    Suorakaiteen muotoisia purkkeja kerättiinmonissa kodeissa talouspurkeiksi.Paulig keksi tehdä purkkeja vartenliimapintaisia nimilappuja.Koska tarjolla oli erilaisia nimilappuja,joissa luki esimerkiksi sokeria tai riisiä,monet ostivat useita purkkeja ruoka-aineiden säilytystä varten. Kahvipannu pysyi lämpimänä pannumyssyn alla.Paahtimot valmistivat kahvimyssyjä, jotka olivat samalla mainoksia.Tavallisempaa oli kuitenkin tehdä pannumyssy itse.Lapset nappasivat joskus pannumyssyn päähänsä.Sen avulla leikissä syntyi monta roolihahmoa. Millaisia kahvipurkkeja kotisi kaapeista…

    Lue artikkeli: Kodin kaapeista tutut talouspurkit

  • Kirkkaampaa kahvia kalalla ja vedellä

    Pannukahvi sai usein keittämisen jälkeenselvitä hetken aikaa pannumyssyn alla.Kahvista tuli kirkkaampaa,kun kuumaan pannuun lorautettiinvähän kylmää vettä.Kahviin saatettiin lisätä myösmuutama pesty lahnan tai säynävän suomu. Kaupasta sai ostaa kahvinselvikettä.Kahvin selvike teki kahvista kirkkaampaa.Tehtaissa selvikettä valmistettiin kalan nahasta,ja selvikepussin sisältö näytti teipin paloilta. Pauligin selvikepussin käyttöohjeessa luki:”Valmistettaessa kahvia tavallisessa kahvipannussakahvinselvike kirkastaa kahvin antamatta minkäänlaista sivumakua.Kahvin kiehahtaessa lisätään…

    Lue artikkeli: Kirkkaampaa kahvia kalalla ja vedellä

  • Ketunpoika eli punaketun poikanen

    Vulpes vulpes Kettu on onkaloissa asuva koiraeläin, jonka päävihollinen on kotka. Kaikkiruokainen kettu on ollut turkiseläin. Syyhypunkki aiheuttaa ketulle kapia, joka voi tarttua kotieläimiin ja ihmisiin.Siksi kuolleeseen kettuun ei saa koskea paljain käsin. Monissa kansansaduissa viekas kettu ottelee karhun ja jäniksen kanssaviisaudesta, oveluudesta ja nopeudesta. Laulu Mummon kanat & Kettu juoksi yli järven & Ketun…

    Lue artikkeli: Ketunpoika eli punaketun poikanen

  • Kielo eli kellokielo

    Convallaria majalis Kaunis ja hyvältä tuoksuva, mutta myrkyllinen kielo valittiin kansanäänestyksellä Suomen kansalliskukaksi vuonna 1967.Jos syö kielon kauniita punaisia marjoja yli 10 kappaletta, maksa voi vaurioitua pysyvästi. Kalliokielo muistuttaa ulkonäöltään kieloa ja sekin on myrkyllinen. Kymmenen pennin kolikossa, joka oli käytössä vuosina 1990–2001, oli kukkiva kielo. Laulu Juhannus on meillä herttainen & Valkoiset kielot &…

    Lue artikkeli: Kielo eli kellokielo