Hakutulokset

Suomalaisilla pelloilla kasvatetaan leipä- ja rehuviljoja, perunaa, sokerijuurikasta, rypsiä ja rapsia. Kesantoaikana pelto lepää. Silloin siellä voi kasvaa ohdakkeita ja ruiskaunokkeja. Nykyään kylvetään kukkapeltoja, joista kuka vain voi käydä poimimassa itselleen kimpun. Oletko sinä kasvattanut perunaa tai juurikkaita? Oletko tehnyt kukkaseppelettä? Laulu Puhelinlangat laulaa ja taivaalla loistaa kuu… Lue lisää about Peltomaisema Tohmajärvellä

Tyhjäkin hiekkaranta kuhisee elämää: muurahaisia, hyppyhäntäisiä, hämähäkkejä, surviaisia, hyttysiä, mäkäräisiä ja kovakuoriaisia. Monesta kansallismaisemasta löytyy hiekkaranta: Kalajoen hiekkasärkät, Yyteri Porissa,Ruokolahden Huuhanranta Saimaan rannalla, Kokkolan Vattajanniemi Itämeren rannalla,Pielisen hiekkasaaret Kolilla, Bealdojávri Muotkan erämaassa Inarissa,Patvinsuon kansallispuiston Suomujärvi Lieksassa (24 km hiekkarantaa),Hietajärvi Enontekiöllä Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa,Venäjänhiekka Tiilikkajärven kansallispuistossa. Rantakasveista… Lue lisää about Hiekkaranta

Pitkospuita rakennetaan soille ja rantakosteikoille, jotta kulku olisi helpompaa. Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa kaikkia kansallispuistojaja tuottaa maksuttomia retkeilypalveluja.Se rakentaa ja huoltaa pitkospuita ja lintutorneja. Oletko kävellyt pitkospuita pitkin? Missä? Tykkäätkö retkeillä metsässä? Laulu Tuonne taakse metsämaan…vaikka polku pitkä on& Ystävän laulu: …ja kun päättyvät pitkospuut… Lue lisää about Pitkospuut Lapissa

Tämä on Suomen 27 kansallismaisemasta tunnetuin. Koli kohoaa Pielisen rannalta. Tämä maisema on innoittanut Jean Sibeliusta, Eero Järnefeltiä, Pekka Halosta, Juhani Ahoa ja montaa muuta taiteilijaa. Kolin vaarat ovat muinaisen vuorijonon, Karelidien, jäänteitä. Kolilla on eletty metsästämällä ja keräilemällä jo kivikaudella (8000–1900 eaa.). Kolilla on Ukko-niminen luontokeskus. Monissa… Lue lisää about Koli ja Pielinen

Kilpisjärvi on kylä ja järvi Enontekiön kunnassa, Suomi-neidon käsivarren peukalossa,alle 100 km päässä Jäämerestä. Vuoden keskilämpötila on pakkasen puolella.Kaamos kestää kaksi kuukautta eikä kesällä aurinko laske kahteen kuukauteen. Kuvassa näkyy Koltalahti (Golddaluokta) ja Parras.Kilpisjärven kylästä Koltalahteen kulkee Malla-laiva.Koltalahdesta on vajaan kolmen kilometrin kävely kolmen valtakunnan rajapyykille. Lue lisää about Kilpisjärvi

Makkaranpaistoa nuotiolla Retkeilyyn tarkoitettuihin maastoihin on usein tehty nuotiopaikkoja,joissa on lupa tehdä avotuli esimerkiksi makkaranpaistoa tai kahvinkeittoa varten. Jokamiehenoikeudella saa liikkua luonnossa jalan, hiihtäen ja pyöräillentai oleskella ja yöpyä tilapäisesti niillä alueilla, joilla liikkuminenkin on sallittua.On lupa poimia luonnonmarjoja, sieniä ja rauhoittamattomia kasveja;on lupa veneillä, uida… Lue lisää about Meill on metsässä nuotiopiiri

Purjevene liikkuu tuulen voimalla ja menoa ohjataan kääntelemällä purjeen asentoaköysien avulla ja kääntelemällä köliä. Purjehtijan perusvarustukseen kuuluu sopivan kokoiset pelastusliivit. Pursiseuroissa voi opetella purjehdusta. Harrastusta suositellaan kaiken ikäisille. Tykkäätkö katsella veneiden lipumista pitkin järven pintaa? Oletko ollut purjeveneen kyydissä? Laulu Ei kukaan voi tyynessä seilata, ei kukaan voi airotta… Lue lisää about Purjevene auringon sillalla

Suomessa viljellään vehnää, ruista, ohraa ja kauraa.Vehnä ja ruis ovat tärkeimmät leipäviljat. Hallanarkaa ohraa käytetään rehuksi ja oluen valmistukseen. Kaurastakin suurin osa menee rehuksi,mutta sen terveysvaikutukset ovat lisänneet käyttöä ruuanvalmistukseen. Minkälaisia maanviljelyyn liittyviä muistoja sinulla on? Oletko sinä ollut joskus heinätöissä? Oletko ollut traktorin kyydissä? Oletko joskus tehnyt… Lue lisää about Ohrapelto

Syksyllä ihastellaan ruskan väriloistoa, kerätään marjoja, sieniä,hedelmiä ja perunoita sekä säilötään satoa. Ruska syntyy, kun puissa ja kasveissa lehtivihreä siirtyy lehdistä runkoon ja juuristoon.Samalla puut ottavat talteen ravinteita.Upea ruska on sen merkki, että puut ovat hyvässä kunnossa eikä niitä vaivaa sienitaudit. Lehdet muuttuvat keltaisiksi, oransseiksi ja punaisiksi. Lue lisää about Syksyn värikkäitä lehtiä

Revontulet ovat värikkäitä, tanssivia ja vaihtelevia valoilmiöitä yötaivaalla.Niitä syntyy, kun aurinkotuulen varautuneita hiukkasia osuu Maan ilmakehään.Happi synnyttää vihreää ja punaista valoa, typpi sinertävää valoa. Suomessa revontulet ovat yleisimpiä Lapissa talvella, kaamoksen aikaan.Kaamos on ajanjakso, jolloin aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle.Kaamos voi kestää kaksi kuukautta. Oletko nähnyt… Lue lisää about Revontulet

Lumi syntyy ilmakehässä, kun vesihöyry tiivistyy pakkasessa.Jos lunta sataa paljon ennen kovia pakkasia, maa ei routaannu.Lumi on pääasiassa vettä, mutta se kerää ilmasta mukaansa monenlaisia epäpuhtauksia. Vastasataneessa kuohkeassa lumessa on paljon ilmaaja lumikerroksen alla lämpötila voi olla nollan kieppeillä,vaikka yläpuolella paukkuisi kova pakkanen.Siksi pihakasveja peitellään… Lue lisää about Lumisade

Jääpuikkoja syntyy räystäille, kun lumi sulaa vedeksi ja jäätyy uudelleen ennen kuin tipahtaa maahan.Talvipakkasilla näkyvät jääpuikot paljastavat, että talon eristeet vuotavat ja lämpöä karkaa harakoille.Keväällä aurinko sulattaa lunta ja synnyttää jääpuikkoja.Monet ovat lapsena imeskelleet jääpuikkoja.Katolta ja sadevesikouruista irtoaa kuitenkin linnunkakkaa ja muuta likaa,jonka vuoksi katolta… Lue lisää about Jääpuikkoja katon reunalla

Pakkaslumi narskuu kävellessä, kun lumikiteiden sakarat murtuvat kengän alla. Tykkylumeksi sanotaan puiden latvuksiin ja oksille kasaantuvaa raskasta lumikerrosta.Se näyttää kauniilta, mutta aiheuttaa tuhoja puustolle ja haittaa sähkönjakelua. Lumikengät ovat kenkien päälle kiinnitettävät lyhyet ja leveät ”sukset”.Niillä voi kävellä hangen päällä uppoamatta.Jos pohjassa on teräspiikit, lumikengillä pääsee kiipeämään… Lue lisää about Lumihanki

Vuonna 1953 lähes kaikki ostokortit olivat jääneet historiaan,mutta erityisesti länsimaista tuotujen kulutustavaroiden tuontia säännösteltiin.Kahvin säännöstely jatkui kaikkein pisimpään, vuoteen 1954. Kahvin ostamiseen tarvittiin ostokortti, josta myyjä leikkasi pois pienen ruudun.50-luvun alussa kortilla sai kuukaudessa neljänneskilon kahvia henkeä kohti.Ruokakunnan kahvikorttiannoksessa otettiin huomioon myös lapset,vaikka kahvia lapsille… Lue lisää about Ostokortteja

Kahvipaketin keräilykuva 1950-luvulta. Digitaalinen muistipeli autokuvista sekä automerkkien lausuntaohjeet. Kuva © Paulig… Lue lisää about Keräilykuva: Chevrolet

Kahvipaketin keräilykuva 1950-luvulta. Digitaalinen muistipeli autokuvista sekä automerkkien lausuntaohjeet. Kuva © Paulig… Lue lisää about Keräilykuva: Chevrolet Bel Air

Kahvipaketin keräilykuva 1950-luvulta. Digitaalinen muistipeli autokuvista sekä automerkkien lausuntaohjeet. Kuva © Paulig… Lue lisää about Keräilykuva: Chrysler Imperial

Kahvipaketin keräilykuva 1950-luvulta. Digitaalinen muistipeli autokuvista sekä automerkkien lausuntaohjeet. Kuva © Paulig… Lue lisää about Keräilykuva: Clipper Panama

Kahvipaketin keräilykuva 1950-luvulta. Digitaalinen muistipeli autokuvista sekä automerkkien lausuntaohjeet. Kuva © Paulig… Lue lisää about Keräilykuva: Cooper

Kahvipaketin keräilykuva 1950-luvulta. Digitaalinen muistipeli autokuvista sekä automerkkien lausuntaohjeet. Kuva © Paulig… Lue lisää about Keräilykuva: De Soto Fireflite

Kahvipaketin keräilykuva 1950-luvulta. Digitaalinen muistipeli autokuvista sekä automerkkien lausuntaohjeet. Kuva © Paulig… Lue lisää about Keräilykuva: Dodge Kingsway

Kahvipaketin keräilykuva 1950-luvulta. Digitaalinen muistipeli autokuvista sekä automerkkien lausuntaohjeet. Kuva © Paulig… Lue lisää about Keräilykuva: Ford Country Sedan

Kahvipaketin keräilykuva 1950-luvulta. Digitaalinen muistipeli autokuvista sekä automerkkien lausuntaohjeet. Kuva © Paulig… Lue lisää about Keräilykuva: Ford Fairlane

Kahvipaketin keräilykuva 1950-luvulta. Digitaalinen muistipeli autokuvista sekä automerkkien lausuntaohjeet. Kuva © Paulig… Lue lisää about Keräilykuva: Hudson Hornet

Kahvipaketin keräilykuva 1950-luvulta. Digitaalinen muistipeli autokuvista sekä automerkkien lausuntaohjeet. Kuva © Paulig… Lue lisää about Keräilykuva: IFA

Kahvipaketin keräilykuva 1950-luvulta. Digitaalinen muistipeli autokuvista sekä automerkkien lausuntaohjeet. Kuva © Paulig… Lue lisää about Keräilykuva: Jaguar

Kahvipaketin keräilykuva 1950-luvulta. Digitaalinen muistipeli autokuvista sekä automerkkien lausuntaohjeet. Kuva © Paulig… Lue lisää about Keräilykuva: Lambretta

Kahvipaketin keräilykuva 1950-luvulta. Messerschmitt oli kahden hengen kolmipyöräinen pikkuauto, joka Suomessa rekisteröitiin moottoripyöräksi. Sitä valmistettiin Saksassa 1957-1964 välillä. Alun perin Messerschmitt oli toisen maailmansodan aikainen yksimoottorinen, yksitasoinen ja yksipaikkainen kevyt torjuntahävittäjä, jonka aseistuksena oli tykkejä ja konekiväärejä. Messerschmitt Bf 109 on ilmailuhistorian eniten valmistettu hävittäjälentokone. Se oli useiden Saksan liittolaismaiden… Lue lisää about Keräilykuva: Messerscmitt

Kahvipaketin keräilykuva 1950-luvulta. Oldsmobile on yhdysvaltalainen automerkki. Ensimmäiset Oldsmobilet valmistettiin jo 1800-luvun lopussa.Suomessa Oldsmobileja oli melko paljon ennen toista maailmansotaa,mutta sotien jälkeen se oli lähinnä edustuskäytössä.Oldsmobilen valmistus lopetettiin vuonna 2004. Oldsmobile-malleja olivat mm. Cutlass Supreme, Cutlass Salon, Cutlass Calais, Cutlass Ciera, Custom Cruiser,Delta 88, Vista Cruiser,… Lue lisää about Keräilykuva: Oldsmobile

Kahvipaketin keräilykuva 1950-luvulta. Henkilöautojen lisäksi korteista löytyi pakettiautoja, kuorma-autoja, linja-autoja, moottoripyöriä ja traktoreita. Yhteensä kortteja oli yli 200. Keräilykirjoja oli monta erilaista. Kansikuvia: Cooper- Ford Fairlane Daimler- Land Rover Ferrari- Anglia Fiat- Oldsmobile Maserati- Willys Pegaso- Chevrolet XP21 Firebird- Morris Digitaalinen muistipeli autokuvista sekä automerkkien lausuntaohjeet. Lue lisää about Keräilykuva: Pegaso

Kahvipaketin keräilykuva 1950-luvulta. Peugeot skootterit ovat olleet Suomen markkinoilla jo yli 20 vuotta ja menestys on ollut koko tuon ajan erittäin vahvaa. Vuonna 2014 Peugeot oli jälleen Suomen myydyin 50cc. Ensimmäiset mopot Suomen markkinoille alkoivat tulla 1950-luvun lopussa. Digitaalinen muistipeli autokuvista sekä automerkkien lausuntaohjeet. Kuva… Lue lisää about Keräilykuva: Peugeot

Kahvipaketin keräilykuva 1950-luvulta. Plymouth-merkkisiä autoja alettiin valmistaa 1928 ja niiden valmistus lopetettiin 2001. Plymouth on myös kaupungin nimi Lounais-Englannissa. Saman nimiisä kaupunkeja on myös Amerikassa. Pienoiskokoista vuoden 1941-mallista Plymouth Pickupia myydään keräilijöille koossa1:24. Pymouth löytyy myös rakennussarjana: ’71 Plymouth Barracuda Pro Stock. Digitaalinen muistipeli autokuvista sekä automerkkien… Lue lisää about Keräilykuva: Plymouth Belvede

Kahvipaketin keräilykuva 1950-luvulta. Pontiac oli yhdysvaltalainen General Motors -konsernin automerkki. Ensimmäiset Pontiacit tulivat markkinoille Amerikassa vuonna 1926. Pontiacien valmistus lopetettiin vuonna 2010. Pontiac-merkkejä ovat Pontiac Firebird, Pontiac GTO, Pontiac Bonneville, PontiacLemans, PontiacFiero. Pontiac Firebird. Digitaalinen muistipeli autokuvista sekä automerkkien lausuntaohjeet. Kuva © Paulig… Lue lisää about Keräilykuva: Pontiac

Kahvipaketin keräilykuva 1950-luvulta. Porsche-autojen valmistus alkoi 1931 Stutgartissa, Saksassa. Samassa kaupungissa on nykyään Porsche-museo. Siellä on mm. miljoonan eurin arvoinen Porsche 911 Carrera RS 2.7 Coupé. Malleja ovat Porsche 911 (991), Porsche Boxster, Porsche Cayman, Porsche Panamera ja Porsche Cayenne. Porschen tehtaat ovat joskus valmistaneet myös traktoreita. Porsche on nykyään… Lue lisää about Keräilykuva: Porsche

Kahvipaketin keräilykuva 1950-luvulta. Uudenkaupungin automuseossa voi tutustua valkoiseen 1939-vuosimalliseen Studebaker Presidentiin. Se on Helsingin poliisikomentajan entinen virka-auto. Digitaalinen muistipeli autokuvista sekä automerkkien lausuntaohjeet. Kuva © Paulig… Lue lisää about Keräilykuva: Studebaker President

Kahvipaketin keräilykuva 1950-luvulta. Digitaalinen muistipeli autokuvista sekä automerkkien lausuntaohjeet. Kuva © Paulig… Lue lisää about Keräilykuva: Vauxhall Cresta

Kahvipaketin keräilykuva 1950-luvulta. Digitaalinen muistipeli autokuvista sekä automerkkien lausuntaohjeet. Kuva © Paulig… Lue lisää about Keräilykuva: Vauxhall Wyvern

Kahvipaketin keräilykuva 1950-luvulta. Digitaalinen muistipeli autokuvista sekä automerkkien lausuntaohjeet. Kuva © Paulig… Lue lisää about Keräilykuva: Vespa

Kahvipaketin keräilykuva 1950-luvulta. Digitaalinen muistipeli autokuvista sekä automerkkien lausuntaohjeet. Kuva © Paulig… Lue lisää about Keräilykuva: Wolseley

Kahvipapuja tuotiin Suomeen juuttisäkeissä.Kahvisäkki saattoi painaa jopa 90 kg. Kuvassa oikealla on raakoja papuja.Paahtamaton papu on vaalea ja vihertävä.Kahvi säilyy raakana paremmin,joten ennen kahvi myytiin asiakkaille raakoina papuina.Paahtamatonta kahvia myytiin kaupoissa1950-luvulle saakka. Kuvassa keskellä olevat pavuton paahdettu kotona prännärillä.Sen vuoksi ne ovat… Lue lisää about Raakaa ja paahdettua papua säkin täydeltä

Yleensä kotioloissa kahvia paahdettiinja jauhettiin sen verran kuin tarvittiin.Kahvipavut paahdettiin prännärillä eli rännälillä. Jotkut liottivat papuja, jotta ne turpoaisivat.Prännäri kuumennettiin hellalla tai hiilillä.Pavut laitettiin prännäriin, kansi suljettiin ja kampea kierrettiin.Näin kahvipavut paahtuivat tasaisemmin.Paahdetut pavut kiilsivät kauniisti,jos sekaan lisäsi hiukan voita. Paahdetut kahvipavut säilyivät… Lue lisää about Pavut paahdettiin prännärillä

Kotioloissa kahvi jauhettiin kahvimyllyllä,joka oli yleensä valmistettu puusta,metallista, posliinista tai bakeliitista. Vaalea puinen kahvimylly on tehdasvalmisteinen.Vanha ja tumma puinen kahvimylly on kyläsepän tekemä.Oikealla puolella oleva tummanruskea mylly on bakeliittia. Kahvimyllyssä on kampi, jota veivataan käsin.Jauhettu kahvi putoaa myllyn alaosassa olevaan astiaan.Tavallinen kahvimylly laitettiin polvien… Lue lisää about Kahvipavut jauhettiin käsipelillä

Nämä erikoiset kahvimyllyt ovat 50–60-luvulta.Käsikäyttöinen keltainen mylly on muovia.Vaalea ja punakantinen on tehty puusta.Sähkökäyttöisen myllyn runko on metallista. 60-luvun jälkeen kahvin jauhaminen kotona väheni,joten kahvimyllyjä ei enää hankittu.Moni on säilyttänyt vanhan kahvimyllyn.Nykyään kahvin harrastajat ostavatpieniä käsi- ja sähkökäyttöisiä myllyjä. Kun jauhaa kahvinsa itse,… Lue lisää about Vanhojen kahvimyllyjen viimeinen sukupolvi

A. Akreniuksen sähkökonepaja Helsingissä valmisti 1950–60-luvuilla erilaisia sähköllä toimivia kahvimyllyjä. Kaikkein tavallisin näistä myllymalleista oli A. Akreniuksen malli KM-0,5. Lasikupuun mahtui kahvipapuja kilon verran. Kun haluttu määrä kahvia oli jauhettu, myyjä kopautti puukapulalla teräksistä suppiloa. Silloin jauhetun kahvin viimeiset murut tipahtivat alla olevaan… Lue lisää about Kaupasta tuttu sähkökahvimylly