• Jumppaa laulaen

    Hyödyllisiä vinkkejä Jumppaa kansanmusiikin tahtiin Katso ohje Joulujumppa: Arkihuolesi kaikki heitä Katso ohje Syksyinen tuolijumppa Katso ohje Juhannusilta jumpaten ja laulaen Katso ohje Juhannusaatto jumpaten ja laulaen Katso ohje

    Lue artikkeli: Jumppaa laulaen

  • Istumatanssi

    Syksyinen tuolijumppa Avaa ohje Kas näin heiluu…jumppa Avaa ohje Arkijumppa Avaa ohje

    Lue artikkeli: Istumatanssi

  • Ahven

    Perca fluviatilis Ahven on Suomen yleisin kalalajiSe valittiin kansalliskalaksemme vuonna 1994.Se elää kaikissa vesissä, missä on riittävästi happea.Pilkillä on noussut jopa 60-senttinen ahven. Kalakeittoon laitetaan kalojen lisäksi perunaa, porkkanaa, kermaa ja tilliä.Kalojen savustaminen on monella kesämökillä perinne.Ahvenista saa ruistaikinakuoreen kätkemällä ja monta tuntia paistamalla herkullisen ahvenkukon. Syötäviä kalalajeja ovat ahven, ankerias, hauki, kampela, kirjolohi, kuha,…

    Lue artikkeli: Ahven

  • Ahomansikka eli metsämansikka

    Fragaria vesca Ahomansikka rönsyilee aurinkoisilla laidunmailla,ahoilla ja metsien reunassa melkein koko Suomessa.Monet eläimet herkuttelevat niillä. Marjoja voi laittaa puuroon, mysliin, taikinoihin, leivonnaisiin ja kasvonaamioihin.Ahomansikkaa on käytetty myös rohtona. Oma maa mansikka, muu maa mustikka -sanonta liittyy marjojen kasvupaikkaan.Mustikoita pitää lähteä hakemaan metsästä,mutta mansikka voi kasvaa omalla pihamaalla. Mansikkakuumeeksi kutsutaan ”tautia”, jonka voi saada syömällä liikaa…

    Lue artikkeli: Ahomansikka eli metsämansikka

  • Airamin tunnetut termarit

    Eväsretket olivat suosittuja 1950–1960-luvulla.Kahvi pysyi lämpimänä termospullossatai patenttikorkilla varustetussa limsapullossa,joka laitettiin villasukkien sisään. Työpaikoilla syötiin usein omia eväitä.Monella oli salkussaan Airamin termospulloja voipaperiin käärittyjä voileipiä. Airamin punaisten termospullojen valmistus alkoi vuonna 1934.Niitä valmistettiin Helsingissä, ensin Punavuoressa ja myöhemmin Suutarilassa.Termoksen ulkonäkö on säilynyt lähes samana.Kahvi pysyy kuumana kahden lasipullon välissä olevan tyhjiön avulla.Aluksi korkki oli valmistettu…

    Lue artikkeli: Airamin tunnetut termarit

  • Apteekki: Lasipullot ja purkit

    Ruskeat lasipullot ja -purkit hehkuvat valoa vasten katsottuna oranssin värisinä.1890-luvulla niitä valmisti Suomessa Iittalan lasitehdas. Lipastoa, jossa on paljon laatikoita, kutsutaan yleisesti apteekkarin lipastoksi. Sanonta: Kuin apteekin hyllyltä. (Jokin asia tulee nopeasti) Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.

    Lue artikkeli: Apteekki: Lasipullot ja purkit

  • Apteekki: Linimentit

    Erilaisilla linimenteillä on ollut aina erityinen asema suomalaisessa lääkityksessä.Niitä käytettiin ulkoisesti erilaisiin särkyihin 40-luvulta eteenpäin.Osa oli tilaustuotteita ja osa valmistettiin apteekeissa. Linimenteillä oli vaikka minkälaisia nimiä.Niitä olivat Viisaan muijan linimentti (kuvassa takana vasemmalla),Viisaan ukon voide, Kyrön äijän voide ja Ojan isännän linimentti. Linimenteissä oli usein mukana kapsaisiinitinktuuraa, jota uutettiin chilistä.Se vaikutti hermopäätteisiin ja sai linimentin…

    Lue artikkeli: Apteekki: Linimentit

  • Apteekki: Löysän vatsan hoito

    Tannopon oli Lääketehdas Orionin tunnettu ripulilääke 50–80-luvuilla. Tannopon T -lasipullon takana näkyy paperinen käyttöohje, signatuuri.Niitä käytettiin Suomessa vuoteen 1973.Jokaisen apteekin signatuuri oli yksilöllinen, eräänlainen oma mainos. KaskuLääkärin sanelusta:– Vaimon oksentelu hävisi iltapäivällä, samoin mies. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.

    Lue artikkeli: Apteekki: Löysän vatsan hoito

  • Apteekki: Lääkehiili

    Lääkehiilitabletteja on myyty monenlaisissa pakkauksissa.Nämä pakkaukset ovat 30–40-luvulta.Lääkehiiltä suositeltiin ripuliin, puhkuun eli kaasuvaivoihin ja myrkytyksiin. Lääkehiili oli ratkaisevasti hygieenisempää kuin edeltäjänsä.Vielä runsaat sata vuotta aiemmin lääkkeisiin käytettiinsavupiippuun muodostunutta ’korsteenin nokea’. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.

    Lue artikkeli: Apteekki: Lääkehiili

  • Apteekki: Matkapahoinvointi

    Toisen maailmansodan jälkeen linja-autoliikenne elpyija yksityisautojen määrä lisääntyi vähitellen.Mäkisillä ja mutkaisilla teillä asianmukaisia lääkkeitä tarvittiin. Matkapahoinvointilääkkeet otettiin ennen matkalle lähtöäja usein niiden haittavaikutuksena oli ajokyvyn heikkeneminen. Matka– ja Auto-lääkkeet ovat 40–50-luvun vaihteesta.Silloin suosittiin suomenkielisiä nimiä,jotka kertoivat lääkkeen käyttötarkoituksen.Tästä esimerkki on myös kipulääke Kivuton.Travel-lääke on 60-luvulta. KaskuLääkärin sanelusta:– Potilas muuttanut Vaasasta Turkuun. Muuten terve. Kuva kuuluu…

    Lue artikkeli: Apteekki: Matkapahoinvointi