Hakutulokset

Fragaria vesca Ahomansikka rönsyilee aurinkoisilla laidunmailla,ahoilla ja metsien reunassa melkein koko Suomessa.Monet eläimet herkuttelevat niillä. Marjoja voi laittaa puuroon, mysliin, taikinoihin, leivonnaisiin ja kasvonaamioihin.Ahomansikkaa on käytetty myös rohtona. Oma maa mansikka, muu maa mustikka -sanonta liittyy marjojen kasvupaikkaan.Mustikoita pitää lähteä hakemaan metsästä,mutta mansikka voi… Lue lisää about Ahomansikka eli metsämansikka

Vaccinium myrtillus Karhut saavat mustikoista mainiota vitamiinilisää.Hyvänä vuonna ne voivat syödä monta kymmentä litraa yhdeltä aarilta.Se tietää talvella syntyville pennuille hyvää rasvaista maitoa. Luontoretkeilijä saa makoisaa teeainesta mustikan lehdistä.Tämä opetetaan armeijassakin. Mustikoista voi tehdä kotiviiniä.Mustikalla värjätyistä langoista tulee violetteja. Kehrääjät ja yökköstoukat käyttävät mustikan lehtiä… Lue lisää about Mustikka eli kangasmustikka

Ribes rubrum -ryhmä Herukoiden sukuun kuuluu noin 150 lajia.Osa on luonnonvaraisia, osa alkujaan viljeltyjä ja viljelykarkulaisia. Valkoherukka on punaherukan valkomarjainen muoto.Mustaherukan lehdistä tehdään Louhisaaren juomaa.Sama resepti sopii punaherukan lehdille.Siitä tulee hyvää, muttei niin aromikasta kuin mustaherukan lehdistä.Kaikista herukoista tehdään höyrymehua. • Mistä marjoista olet… Lue lisää about Punaherukka eli punaviinimarja

Cantharellus cibarius Kantarelli on herkullinen ruokasieni.Sitä kuivataan ja pakastetaan. Kantarelli kasvaa useimmiten koivun,mutta myös männyn ja kuusen seurassa. Kantarellista voi tehdä keittoa, piirakkaa ja risottoa.Se sopii myös lihapullataikinaan. Muita syötäviä sieniä ovat mm. haperot, huhtasieni, korvasieni, lampaankääpä,mustatorvisieni, rouskut, suppilovahvero, tatit ja vaaleaorakas.Ruokasienten paras keruuaika… Lue lisää about Kantarelli eli keltavahvero

Solanum tuberosum Keskiverto suomalainen syö perunaa yli 60 kiloa vuodessa. Perunat istutetaan toukokuun loppupuolella.Sato korjataan syys-lokakuun vaihteessa.”Alakuulla alas, yläkuulla ylös”, sanoi vanha kansa.Koululaisilla oli ennen perunannostoloma.Joissakin oppilaitoksissa opiskelijat osallistuivat perunannostoon vielä 80-luvulla. Jos peruna kasvaa osittain mullan päällä, siihen tulee vihreä kohta, jota ei saa… Lue lisää about Peruna

Apis mellifera Mehiläisiä on Suomessa 235 eri lajia.Tunnetuin on tarhamehiläinen. Se tuottaa hunajaa. Heinäkuussa mehiläispesässä voi olla 80 000 mehiläistä.Luonnossa mehiläiset viihtyvät mm. onttojen puiden uumenissa. Mehiläisten toukat syövät siitepölyä.Työläismehiläinen imee kärsällään kukista mettä,varastoi pisarat kennoihin ja erittää päälle vahaa.Mehiläisten eritteet ja kosteuden haihtuminen… Lue lisää about Mehiläisiä hunajakennolla

Celastrina argiolus Yleisö äänesti paatsamasinisiiven kansallisperhoseksi itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna 2017. Paatsamasinisiipi on Etelä-Suomessa yleinen.Se on saanut nimensä ravintokasvinsa korpipaatsaman mukaan.Paatsama on rannoilla kasvava puu, jonka oksat muistuttavat pajunvitsaksia.Keväisin paatsama muistuttaa tuomea, mutta kukkien tuoksu ei ole niin voimakas. • Oletko keräillyt perhosia?• Onko sinulla lempiperhosta? Laulu… Lue lisää about Paatsamasinisiipi

Aglais io Neitoperhonen on helppo tunnistaa suurista silmäkuvioista. Neitoperhonen on maahanmuuttaja.Se oli vielä 70-luvulla hyvin harvinainen,mutta se on lisääntynyt ilmaston lämpenemisen myötä viimeisen 30 vuoden aikanaja on nykyään yksi yleisimmistä perhosista. Neitoperhonen talvehtii aikuisena kuten sitruuna-, herukkaja nokkosperhonen sekä suruvaippa.Keväällä se munii nokkosten lehtien alapinnoille… Lue lisää about Neitoperhonen

Coccinella septempunctata Seitsenpistepirkko on Suomen kansallishyönteinen.Se valittiin vuonna 1996.Seitsenpistepirkon lisäksi Suomessa elää yli 60 muuta leppäkerttulajia. Leppäkerttuja käytetään luomuviljelyssä.Leppäkertun toukka saattaa syödä jopa 50 kirvaa päivässä. Linnut ovat leppäkerttujen vihollisia.Leppäkerttu suojaa itsensä pahan hajuisella aineella. Leppäkertun lentämisestä on ennustettu säätä. • Oletko joskus saanut käsiisi… Lue lisää about Seitsenpistepirkko

Araneus diadematus Kuvassa on ristihämähäkin kutoma pyyntiverkko.Se nököttää usein verkkonsa keskellä odottamassa saalistaja hyökkää heti kimppuun, kun saalis sen verkkoon tarttuu. Ristihämähäkkiä kutsutaan usein ristilukiksi, vaikka se ei lukkien sukua olekaan.Ristihämähäkin selässä on valkoinen ristikuvio.Ristihämähäkkejä on monen kokoisia, isoimmat ovat 3–4 cm pituisia. Suomessa on lähes… Lue lisää about Ristihämähäkin verkko eli hämähäkinseitti

Bufo bufo Rupikonna on hyvin yleinen koko Euroopassa.Se voi elää 15-vuotiaaksi. Suomessa elää monta sammakkolajia, ja ne kaikki ovat rauhoitettuja.Siksi sammakonkutua ei ole lupa ottaa lasitölkkiin seurattavaksi. Sammakko syö hyönteisiä, matoja, etanoita, kotiloita, hämähäkkieläimiä ja pieniä kaloja. Rupisammakko elää kosteassa elinympäristössä.Talvet se on horroksessa kivenkoloissa tai… Lue lisää about Rupikonna eli rupisammakko

Perca fluviatilis Ahven on Suomen yleisin kalalaji Se valittiin kansalliskalaksemme vuonna 1994. Se elää kaikissa vesissä, missä on riittävästi happea. Pilkillä on noussut jopa 60-senttinen ahven. Kalakeittoon laitetaan kalojen lisäksi perunaa, porkkanaa, kermaa ja tilliä. Kalojen savustaminen on monella kesämökillä perinne. Ahvenista saa ruistaikinakuoreen… Lue lisää about Ahven

Erinaceus europaeus Siili on öisin liikkuva nisäkäs. Se elää keskimäärin 3–4 vuotta.Siili viettää talven horroksessa, joka Suomessa kestää 6–7 kuukautta. Sukukypsyyden siili saavuttaa syntymän jälkeisenä talvena.Poikueeseen kuuluu 2–10 poikasta. Siili puolustautuu menemällä kerälle, jolloin siitä tulee piikikäs pallo.Siilin suurimpia vihollisia nykyään ovat robottiruohonleikkurit ja autot. Siili… Lue lisää about Siili

Sciurus vulgaris Oravan turkiksia käytettiin joskus kauan sitten maksuvälineenä.Sana ”raha” on alun perin tarkoittanut oravannahkaa.Pohjanmaalla on 1900-luvun alussa maksettu jopa taloja oravannahoilla. Orava syö kuusen siemeniä, marjoja ja hedelmiä, toukkia, linnunmunia ja -poikasia. Pyöreän pesänsä orava vuoraa sisältä naavalla, ruoholla, sammalilla ja lehdillä.Ensimmäinen poikue syntyy huhti-toukokuussa,… Lue lisää about Orava

Vulpes vulpes Kettu on onkaloissa asuva koiraeläin, jonka päävihollinen on kotka. Kaikkiruokainen kettu on ollut turkiseläin. Syyhypunkki aiheuttaa ketulle kapia, joka voi tarttua kotieläimiin ja ihmisiin.Siksi kuolleeseen kettuun ei saa koskea paljain käsin. Monissa kansansaduissa viekas kettu ottelee karhun ja jäniksen kanssaviisaudesta, oveluudesta ja nopeudesta. Oletko joskus… Lue lisää about Ketunpoika eli punaketun poikanen

Lepus europeus Rusakkoa metsästetään sekä ravinnoksi että turkin takia. Jänikset nakertavat puiden kuoria.Siksi hedelmäpuiden runkoja suojataan ja ympäröidään verkkoaidoilla. Rusakko voi risteytyä metsäjäniksen kanssa,mutta niiden jälkeläiset eivät kykene lisääntymään. Ilman matkalippua matkustavaa kutsutaan jänikseksi. Onko sinulla ollut lemmikkinä kania tai jänistä? Tunnistatko lumesta jäniksen jäljet? Laulu Jänis… Lue lisää about Rusakko eli peltojänis

Alces alces Hirvi on Suomen metsien kookkain nisäkäs.Sen pääravintoa kesäisin ovat pajut ja lehtipuiden oksat.Suurta herkkua ovat maitohorsmat.Syksyllä hirvi syö mustikoita, puolukoita ja varpuja.Myöhemmin maistuu pihlajan, haavan ja katajan oksatsekä talvella männyn versot.Kookas eläin syö noin 20 kg vuorokaudessa,joten se voi aiheuttaa… Lue lisää about Hirvi

Ursus arctos Karhu on Euroopan suurin petoeläin ja Suomen kansalliseläin.Se syö haaskoja, hirviä ja marjoja. Citykarhut mellastavat mehiläistarhoillaja käyvät tonkimassa talojen roskalaatikoita. Karhun lempinimiä ovat mesikämmen, otso, kontio, ohto, nalle ja metsän omena.Itse asiassa ne ovat kaikki kiertoilmauksia.Karhu on ollut metsästäjälle vaarallinen vastustaja,ja siitä… Lue lisää about Karhu eli ruskeakarhu

Rangifer tarandus Poro on peuran kesytetty muoto. Se on puolikesy kotieläin. Porotalous on Lapissa tärkeä elinkeino.Porosta saadaan hieno talja, terveellistä lihaa ja komeat sarvet.Luista keitetään luulientä ja jänteillä neulotaan taljoja. Porot syövät jäkälää, sieniä, heinää ja ruohovartisia kasvejasekä puiden ja pensaiden lehtiä. Poroerotuksessa porotokka eli lauma… Lue lisää about Poro

Suomen kallioperän yleisin kivilaji on graniitti.Väriltään graniitti voi olla mustaa, harmaata tai punaista.Se on kovaa ja kestävää kiveä.Ei ihme, että graniitti on valittu yhdeksi Suomen kansallissymboleista.Siitä tehdään hautakiviä ja pöytätasoja.Vanhojen talojen perustuksissa on käytetty paljon luonnonkivistä ladottuja muureja. Vanha hautausmaalaki määräsi,että hautausmaa on erotettava… Lue lisää about Graniitti

Amanita muscaria Punakärpässieni on Suomen yleisin myrkkysieni.Se viihtyy koivun tai männyn juurella. Kärpässieni-nimi tulee siitä, että ennen teollisia hyönteismyrkkyjäkärpässieniä paloiteltiin maidon joukkoon.Seos houkutteli paikalle kärpäsiä, jotka kuolivat maitoa juotuaan. Viinaan uitettuna punaisesta kärpässienestä tulee hallusinogeeni,jota muinaissuomalaiset shamaanit käyttivät.Kärpässienestä ei millään käsittelyllä saa syötävää.Se… Lue lisää about Punakärpässieni

Betula Suomessa kasvaa rauduskoivu, hieskoivu, vaivaiskoivu, tunturikoivu ja pirkkalankoivu.Rauduskoivun lehdet ovat soikeammat ja hammastus isompi kuin hieskoivulla.Sen lehdet ovat pyöreämmät.Pirkkalankoivu on rauduskoivun muunnos. Sen lehdissä on voimakas sahalaita.Rauduskoivu on yksi Suomen kansallissymboleista. Mistä tahansa koivusta voi tulla visakoivu, jos runkoon tulee mutaatio.Visakoivu jää matalaksi… Lue lisää about Koivu

Picea abies Reilu kolmasosa Suomen puista on kuusia.Kuusesta valmistetaan paperia, huonekaluja, pakkauksia ja soittimia. Kuusi on ilon ja surun symboli. Se on yleinen puu hautausmailla. Tuoreita, pehmeitä ja C-vitamiinipitoisia kuusenkerkkiä voi syödä sellaisenaan.Kerkät sisältävät kivennäisaineita ja niitä on käytetty rohtona tuhansia vuosia.Myös joulukuusen yllätyskasvuston voi kerätä… Lue lisää about Kuusenkerkkiä

Salix Pajunkissat ovat pajun kukkia. Ne paljastuvat suomujen sisältä. Luonnonvaraisia pajuja kasvaa Suomessa liki 30 lajia. Pajunvitsat ovat taipuisia ja kestäviä.Ne ovat hyvää materiaalia korien, kranssien, kalanpyydysten,majojen ja köynnöstukien tekemiseen.Pajua käytetään myös biopolttoaineena kuten haketta.Pajun kuorella parkitaan nahkaa. Pajusirkku tekee pesänsä pajupensaan juurelle.Uunilintua kutsutaan… Lue lisää about Pajunkissoja

Sorbus aucuparia Pohjois-Savon maakuntakasvi pihlaja oli muinaissuomalaisille pyhä puu. Pihlajanmarjoissa on paljon hyydyttävää pektiiniä.Siksi niistä on helppo tehdä hyytelöä. Marjoja voi myös kuivata ja jauhaa taikinoiden ja puurojen joukkoon.Pihlajanmarjoissa on paljon C-vitamiinia.Eri lajit maistuvat erilaiselta; lajeja on Euroopassa yli 50.Kaikki pihlajanmarjat ovat happamia.Pakkasen puraisemat… Lue lisää about Pihlaja

Rosa spinosissima Ruusuja on yli 100 lajia. Osa niistä – kuten juhannusruusu – tuoksuu hyvältä. Monia merkkipäiviä juhlistetaan ruusuilla. Ruusunmarjat ovat C-vitamiinipitoisia ja niistä voi tehdä ruusunmarjakeittoa. Apteekit myyvät ruusun terälehdistä uutettua huumaavan tuoksuista ruusuvettä,jota voi lorauttaa kylpyveteen, juomaan tai jälkiruokaan tai käyttää kasvovetenä. Minkä värisistä ruusuista pidät eniten?… Lue lisää about Juhannusruusu eli pimpinellaruusu

Anemone nemorosa Valkovuokko on kevään ensimmäisiä kukkia leskenlehden ja sinivuokon lisäksi. Valkovuokot kuuluivat kansakoulujen kevätjuhlissa sekä laululeikkeihin että koristeluun. Pohjois-Suomessa valkovuokko on rauhoitettu. Kaikki vuokot ovat myrkyllisiä. Oletko antanut äidille tai isoäidille äitienpäivänä valkovuokkoja? Laulu Valkovuokot-tango & Nyt kevät on eli Tuuli hiljaa henkäilee &… Lue lisää about Valkovuokkko

Tussilago farfara Leskenlehti on monivuotinen kasvi, joka kasvaa lähes koko Euroopan alueella.Se voi kukkia jo maaliskuussa, usein kevään ensimmäisenä kasvina.Se tarjoaa siten ruokapöydän kevään ensimmäisille perhosille, kimalaisille ja mehiläisille. Leskenlehtiteetä on käytetty yskänrohtona ja keuhkoputkentulehdukseen. Oletko poiminut leskenlehtiä? Mikä on sinulle tärkeä kevään kukka? Laulu… Lue lisää about Leskenlehti

Convallaria majalis Kaunis ja hyvältä tuoksuva, mutta myrkyllinen kielo valittiin kansanäänestyksellä Suomen kansalliskukaksi vuonna 1967.Jos syö kielon kauniita punaisia marjoja yli 10 kappaletta, maksa voi vaurioitua pysyvästi. Kalliokielo muistuttaa ulkonäöltään kieloa ja sekin on myrkyllinen. Kymmenen pennin kolikossa, joka oli käytössä vuosina 1990–2001, oli kukkiva kielo. Pidätkö kielon… Lue lisää about Kielo eli kellokielo

Chamaenerion angustifolium Maitohorsman lehdistä saa hyvää teetä, mutta ne sopivat myös salaatin joukkoon.Horsman juuria on joskus kuivattu kahvinkorvikkeeksi. Maitohorsma ja hyönteiset ovat toisilleen erittäin tärkeitä.Maitohorsma tarvitsee hyönteisiä pölytykseen,ja horsmien runsas kukinta taas takaa hyönteisille runsaasti mettä. Maitohorsma on Etelä-Pohjanmaan maakuntakukka. Onko jokin horsman lempinimi sinulle tuttu:… Lue lisää about Maitohorsma eli palomaitohorsma eli ”rentun ruusu”

Leucanthemum vulgare Päivänkakkara vastaa monien mielikuvaa tyypillisestä kukasta.Se on kuitenkin satojen pikkukukkien muodostama kukinto eli mykerö.Päivänkakkaran keskiosassa on tiheästi kasvavia torvimaisia kehräkukkiaja ulkokehällä valkoisia kielimäisiä laitakukkia. Päivänkakkaroista on tehty monelle päivänsankarille kukkaseppele päähän. Kukan terälehtiä nyppimällä on moni laskenut: rakastaa, ei rakasta, rakastaa… Päivänkakkara on Keski-Suomen… Lue lisää about Päivänkakkara eli ahopäivänkakkara

Kuvassa saattaa olla rastaan pesä.Monen linnun poikaset näyttävät tässä vaiheessa samanlaisilta. Yksi linnunpoikanen tarvitsee kasvaakseen satoja toukkia päivässä. Mustarastas voi oppia matkimaan ambulanssin sireeniä, auton murtohälyttimen ulinaa,kännykän soittoääniä, moottorisahaa ja vislausta. Lintubongaus tarkoittaa sitä, että mennään katsomaan tiettyä lintua,jonka tiedetään olevan tietyssä paikassa. Oletko löytänyt luonnosta linnunpesää?… Lue lisää about Linnunpesä

Dendrocopos major Käpytikka on Suomen yleisin tikka.Ravinnokseen se käyttää hyönteisiä, joskus linnunpoikasia ja -munia. Tikat kiipeilevät puissa etsien hyönteisiä koloista ja kaarnanraoista.Ne pyydystävät hyönteisiä pitkällä kielellään.Talvisaikaan käpytikka syö havupuiden siemeniä tai vierailee ripustetuissa talipalloissa.Kuva on totuuden mukainen eli käpytikka voi yhdellä kerralla tarjoilla näin ison… Lue lisää about Käpytikka

Columba palumbus Kevätaamun laulaja sepelkyyhky on riistalintu eli sen saa ampua,jos omistaa metsästysluvan. Sepelkyyhkyn ääni muistuttaa pöllön huhuilua.Se syö siemeniä, silmuja, kasvinversoja ja pikkuötököitä. Sepelkyyhky munii kaksi tai kolme poikuetta huhti-elokuussa. Toukomettinen on vanha nimi, jolla on tarkoitettu sekä uuttukyyhkyä että sepelkyyhkyä.Ne ovat kuitenkin eri lajeja. Lue lisää about Sepelkyyhky eli toukomettinen

Cygnus cygnus Suomessa pesii kolme joutsenlajia: laulujoutsen, kyhmyjoutsen ja pikkujoutsen. Laulujoutsen on suuri valkoinen vesilintu.Sen siipien kärkiväli on yli 2 m ja painoa 6,5–11,5 kg. Sotien jälkeen laulujoutsenia oli vain vähän,mutta nykyään se on yleisin joutsen ja valtaa muilta pesimäalaa. Joutsen on pariuskollisuuden symboli.Joutsen perustaa perheen… Lue lisää about Laulujoutsen

Suomessa on 190 000 järveä tai lampea, joiden pinta-ala on vähintään 500 neliömetriä.Ei ihme, että souteleminen on monelle tuttua ja mieluista.Soutu on myös olympialaji. Ennen kaikki veneet tehtiin puusta ja tervattiin.Nykyään lasikuitu on yleinen materiaali. Syksyisin soutuveneet käännetään ylösalaisin odottamaan seuraavaa kevättä. Jos ei pääse järven rantaan,… Lue lisää about Soutelijat järvellä

Riukuaidat ovat olleet osa suomalaista maalaismaisemaa jo vuosisatojen ajan. Riukuaidan rakennustavat ja nimitykset voivat vaihdella eri maakunnissa. Aitoja on rakennettu villieläinten pyydystämiseen sekä viljely- ja asuinalueen rajaamiseen. Nykyään eläinten aitauksissa käytetään useimmiten sähkölankaa. Onko sinun kotonasi tai mökilläsi ollut riukuaitaa? Laulu Katson maalaismaisemaa ja ymmärrän & Keski-Suomen kotiseutulaulu&… Lue lisää about Riukuaitaa maaseudulla