Kuvat

Kuva © Liisa Lagerstam

Pakkaslumi narskuu kävellessä, kun lumikiteiden sakarat murtuvat kengän alla.

Tykkylumeksi sanotaan puiden latvuksiin ja oksille kasaantuvaa raskasta lumikerrosta.
Se näyttää kauniilta, mutta aiheuttaa tuhoja puustolle ja haittaa sähkönjakelua.

Lumikengät ovat kenkien päälle kiinnitettävät lyhyet ja leveät ”sukset”.
Niillä voi kävellä hangen päällä uppoamatta.
Jos pohjassa on teräspiikit, lumikengillä pääsee kiipeämään jäistä rinnettä.

Lumi yleistyi tytön etunimenä 2000-luvun alussa. Lumin nimipäivä on helmikuussa.
Vuonna 2022 Me Naiset -lehden lukijat äänestivät kauneimmista etunimistä (2000 osallistui).
Naisten nimissä kolmanneksi tuli Lumi. Siihen mennessä nimi on annettu noin 4 690 naiselle
ja parille kymmenelle miehelle.

• Pidätkö hiihtämisestä?
• Mikä talvessa on mukavaa?

Laulu Suksimiesten laulu & Mäenlaskijain laulu & Hiihtäjä & Talven tullen

LUONTO-kuvapakan numero 50

Lisätietoja ilmatieteenlaitos.fi

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay Larisa Koshkina

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay Alain Audet

Kuva CC0 Pixabay Alain Audet

Kuva CC0 Pixabay Zanna76

Kuva CC0 Pixabay

Kuva Pixabay CC0 Larisa Koshkina

Kuva Pixabay CC0 Tapani Hellman

Kuva CC0 Pixabay Mikko Oja

Kuva CC0 Pixabay Manfred Antranias Zimmer

Kuva Pixabay CC0 Anja Cocoparisienne

Kalamyyjä Aulis Huhtivuo työssään kylmällä torilla vuonna 1979.

Viisi vuotta aiemmin Veijo Hukkanen oli alkanut savustaa kalaa
kotitilansa hevostalliin rakentamassaan savustamossa.
Nykyään yritys on Pohjoismaiden suurin kalansavustamo
ja kalaliike V Hukkanen tunnetaan nimellä Kalaneuvos Oy.

Se on perheyritys, jonka kaikki tuotteet valmistetaan Suomessa.
Yrityksessä ovat mukana Ulpu ja Veijo Hukkasen lisäksi heidän kahdeksan lastaan.
Kaikki kokoontuvat keskellä työpäivää
Kalaneuvoksen tuotantolaitoksen vieressä sijaitsevaan lapsuudenkotiinsa
syömään Ulpu Hukkasen valmistamaa lounasta.
Neljän jälkeen juodaan saman pöydän ääressä usein myös iltapäiväkahvit porukalla.
Yrityksen hallitus kokoontuu siten kaksi kertaa päivässä.
Kaikki yritystä koskevat isot päätökset tehdään ruokasalin pöydän ääressä.

Tie ei ole ollut helppo.
Yritys kuuluu niihin lukuisiin uhreihin, joita syntyi,
kun Suomen markka devalvoitiin 14 prosentilla marraskuussa 1991.

Yrityksen valuuttaluoton arvo nousi silloin yhdessä yössä yli miljoona markkaa,
asiakkaita meni konkurssiin ja se tarkoitti 2–3 miljoonan markan menetystä.
Hukkaset menettivät kaikki säästönsä.
Lainan vakuutena olleet maatila, mökki ja yritys ulosmitattiin.
Henkilökohtaiset pankkitilitkin tyhjennettiin viimeisistäkin lanteista.

Hukkasen kuitenkin annettiin jatkaa pahasti velkaantuneen yrityksensä toimintaa.
Ankaralla työllä ja penniä venyttämällä yritys nousi jaloilleen.

Vuonna 2016 V. Hukkanen Oy sai Vuoden valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon.
Se on suurin arvonimi, jonka yrittäjä voi saada.
Koko 10-henkinen perhe vastaanotti palkinnon yrittäjäpäivillä.

2020 Kalaneuvos käsittelee yli 20 miljoonaa kiloa kalaa vuodessa,
harjoittaa kalanjalostusta, kalan tukkukauppaa, maahantuontia ja vientiä
Eurooppaan, Ukrainaan, Valko-Venäjälle, Kiinaan ja Vietnamiin.
Liikevaihto on yli 100 miljoonaa ja työntekijöitä yli 230.

Paikallinen tarina
Mies meni ostamaan rautakaupasta virveliinsä kuvaa.
Kauppias esitteli, mitä pyydettiin, mutta totesi sitten:
- Tässähän näitä on, mutta Snellmanin kuvalla saa
jo aika vonkaleen Hukkasen matalikolta.

Kuva ©Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Vammalan tori

Maitoautoa odotellaan helmikuussa 1979.

(Helmikuun puolivälissä 1979 Helsingissä
oli lämpötila -20.9 °C ja lumen syvyys 61 cm.)

Kuva ©Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Karkunkylä

Maitotonkat ajettiin ennen kuorma-autoilla meijeriin. Samalla kuorma-autolla saatettiin kuljettaa hiekkaakin. Tankkiautot tulivat käyttöön 70-luvulla. Kuvan tankkiauto on Volvo. Kuva ©Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Karkunkylä

Maitotilan emäntä Kaarina Leikas palaamassa maitoautolta.

Kyljellään olevat tonkat oivat nyt tyhjiä
Pystyssä olevissa tonkissa on kirnupiimää
ja joppia eli kuorittua maitoa vasikoille.

(Joppi = pluttana = kuorittu maito = kurri = huitu = sintu = separoitu maito)

Kuva ©Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Karkunkylä

Katiska olalla ja uskollinen koira seurana tällä talvikalastajalla helmikuussa 1979, jolloin Tampereella ja Helsingissäkin oli yli 50 cm lunta. Kuva ©Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Kiurala.

Koulujen hiihtokilpailut olivat ennen jokavuotinen perinne
ja myös alle kouluikäisille järjestettiin kilpailuja.
Leikkimielinen kisailu nähtiin kasvatuksellisesti hyvänä asiana,
joka opetti lapselle, että elämässä ei aina voi voittaa,
mutta se ei ole mikään katastrofi.

Kuva ©Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Vammaksen hiihtokilpailut Vammalassa.

Monen lapsen mielestä nuuttipukkeina kiertely oli joulunajan suurta hupia. Jos oli lunta – kuten yleensä oli - potkukelkoilla huristeltiin talosta toiseen. Saaliiksi saatiin eniten piparkakkuja, omenoita, appelsiineja ja karamellejä. Kuva ©Pekka Agarth 1979.

Monilla paikkakunnilla lapset kiersivät tiernapoikina talosta taloon.

Kuva ©Pekka Agarth 1979.

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay

Alakansakoulujen opettajia varten oli oppaita,
joissa oli valmiita mallipiirroksia liitutaululle piirtämistä varten.

Havaintovälineenä käytettiin sarjapiirroksia eli kuvasarjoja.
Ne oli koetettu saada niin yksinkertaisiksi,
että jokainen opettaja onnistui piirtämään ne opetuksen yhteydessä liitutaululle.
Suuritöiset piirrokset opettajan piti piirtää ennen tunnin alkua.
Kuvasarjoissa kuvattiin esimerkiksi juhlatapoja, kasveja, eläimiä, työtä ja työvälineitä.
Oppilaat ihmettelivät, kuinka opettaja oli niin hyvä piirtäjä.

Kuva on Bertta Välilän kirjasta Alakansakoulun kotiseutuopin käsikirja vuodelta 1951.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 22.

Kuva © Kirsi Alastalo

Runo

Jouluyö

On maassa hanget puhtahat ja yllä tähtein valo, ja on kuin hymnit soisivat, kun uinuu yössä salo.

Ja metsämökin ikkuna se sätehiä säihkyy, ja kuva siitä hangella niin valoisana väikkyy.

Ja on kuin hanki lämpiäis, kuin kuollut elon saisi, kuin kyynel siinä kimmeltäis, ja ruusut puhkeaisi.

Kuin suuri onkaan riemastus, kuin kirkas onkaan valo, kun näin sen öinen heijastus saa kukkaan hanget salon?

Vaan metsämökin ikkuna se yhä yössä säihkyy, ja yhä valo hangella niin ihanana väikkyy.

Immi Hellén, Lasten runokirja: Suomen pojille ja tytöille omistettu. Valistus, Helsinki.

Salo 29.12.1927 Laina kulta! Suo anteeksi! Unohdin lähettää sinulle joulukortin. Aion tehdä nyt uudenvuoden lupauksen: Enää en ole hajamielinen ja unohda ystäviäni. Miten aiot viettää Uutta Vuotta? Valatko tinaa tai teetkö taikoja? Jokohan ensi vuonna saisimme sulhaset? Kiitos kauniista kortista ja Hyvää Uutta Vuotta sinulle! Toivoo Tyyne Keskustelunaiheita Miten sinä olet juhlinut uuden vuoden tuloa? Oletko antanut uuden vuoden lupauksia? Millaisia? Millaisen uuden vuoden lupauksen tekisit nyt? Oletko valanut tinaa tai muita taikoja? Kerro vanhoista uuden vuoden taoista? Lähetitkö sinä uuden vuoden kortteja? Vuoden ensimmäisen päivän säästä saattoi ennustaa koko vuoden säät. Muistako mitä aamurusko tai kirkas tähtitaivas ennusti? Muistako muita sään ennusmerkkejä? Postikortin teksti ja kysymykset mukaillen kirjasta Rajala, Pertti (1990): Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.

Napakelkka on kehää kiertävä kelkka, jolle pyörittäjä pystyy antamaan kovat vauhdit.
Pitkä aisa on kiinnitetty pystypuuhun niin, että sitä on helppo pyörittää.
Kuvan kelkka on leikattu muovisesta tynnyristä.
Napakelkkaa kutsutaan myös vipukelkaksi ja hulluksi hevoseksi.
Usein napakelkka rakennetaan järven jäälle.

Sanastoa: rattikelkka, pulkka, mahakelkka, moottorikelkka, potkukelkka, vesikelkka, reki,

Puista, raudoitettua vesikelkkaa käytettiin ennen maatiloilla
ihmisten ja kotieläinten tarvitseman veden siirtoon kaivolta tai avannosta.
Kun vesikelkkaa ei tarvittu maatalouden töissä lapset käyttivät sitä mäenlaskuun
ja hankikannoilla siihen voitiin kiinnittää purje ja viilettää pitkin järven jäätä tai peltoja.

Kuva CC OM

Loru
Pium' paum' papin kello,
lukkarin lesken lehmän kello.
Vallesmannin varsan kello,
Markkulan Heikin hevosen kello.

Sananlasku
Hyvä hevonen näkyy huononkin loimen alta.

Mielikuvamatka kuvan avulla
Ohjaaja lukee rauhallisesti:
Ota hyvä ja rento asento. Astu sisään kuvaan.

• Mitä näet ympärilläsi?
• Millaisia ääniä kuulet?
• Millaisia tuoksuja tunnet?
• Haluatko koskettaa jotakin?
• Mistä olet tullut tähän paikkaan?
• Tapaat henkilön, joka ei näy kuvassa. Mitä häneltä kysyt?
• Miten matkasi tästä jatkuu?

Kuva CC0 Outi Mäki

Vartion yllä lumipuvut.

Porilaisten marssi (Kajanus, Robert (sov.); Kajanus, Robert (joht.),Äänitetty 1928,kansansävelmä.
RAITA - musiikkia vanhoilta äänilevyiltä.

Suomen armeijan kuva-arkisto, joka sisältää 160000 sota-ajan valokuvaa syksyn 1939 ylimääräisistä harjoituksista Lapin sotaan saakka, sisältää kuvia kotirintamalta, sotateollisuudesta, evakoista ja tapahtumista rintamalla. Kuvat ovat vapaasti viriketoimintaan käytettävissä, kun hyväksyt käyttöehdot.

Hautalaulu

Levoton on virta ja vierivä laine,
meri yksin suuri ja meri ihanainen.
Nuku virta helmassa meren.

Tuuli se kulkee ja lentävi lehti.
Onnellinen on se, ken laaksohon ehti.
Nuku lehti helmassa laakson.

Päivä kun nousee, niin sammuvi tähti.
Ei se ijäks sammu, ken elämästä lähti.
Nuku tähti helmassa päivän.

- Eino Leino

Isän kuollessa

Kylmä on hangen kiiltävä pinta,
kylmempi saiturin jäätynyt rinta,
kolkko on lehdetön syksyn lehto,
kylmempi onneton orvon kehto –
kylmempi, kolkompi vielä on varmaan
patsas haudalla taattoni armaan.

- Eino Leino, Maaliskuun lauluja 1896

Kuva © Sastamala Visual Oy

Talvikki

Kiteitä piirsi, kukkia ikkunoihin,
lunta tuiskutti sisään tupaan.
Sirotan sokerihunnun puihin,
Kinokset luoda lupaan.

Laakson yli liitää joutsensilta,
huminoiva tuuli näyttää tanssilta.
Auringonlasku on talvella,
kuin sulaa kultaa taivaan kannella.

- Hellevi Estama

Arvoitus
Mikä lentää syntyessään, makaa eläessään
ja juoksee, kun on kuollut? Lumi

Kuva © Sastamala Visual Oy

Tavallisissa perheissä syötiin jouluisin omenoita ja taval­lisia karamelleja. "Säätyläisperheissä" oli lisäksi marmelaadia, hienoja mantelimakeisia ja suklaakonvehteja. Joissakin perheissä syötiin myös joulurusinoita ja pähkinöitä, viiku­noita ja taateleita sekä kuor­imanteleita. Jos maalla jouluna lähdettiin kylään, otti emäntä mukaan ison nyytil­lisen eväitä. Nyyttiin laitettiin varikko eli hapanimeläleipä ja rieska, pari juustoa ja pari pal­vat­tua lampaanjalkaa. Lisäksi pannukakkoa ja mohvia eli vohvelia. Isäntä varasi tuliaisiksi jouluviinaa ja kotikasvuista tupak­kaa. Enkelikellot -kynttilänjalassa on neljä kuusenkynttilää. Liekeistä nouseva lämmin ilma pyörittää enkeleitä, joihin kiinnitetyt metallilangat helisyttävät kelloja. Enkelikellot on patentoitu jo vuonna 1905. Arvoitus Kulkee maata kuin kuningas, vaeltaa kuin valtaherra, joka vuosi varrotaan köyhimpäänkin kotiin? Joulu

Kasku - Miksi jouluaatto muistuttaa tavallista työpäivää? - Teet itse kaikki työt, mutta lihava mies puvussa saa kaiken kunnian.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Sanonta Pohojanmaalta
Son hartioosta kiinni, jos sukset ei luista.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Marssi aamupalalle Kuva © Sastamala Visual Oy

Oppia perinteistä -hankkeen sivustolla Perinteet.fi on
video haan takomisesta sepän pajassa.

Oppia perinteistä -hankkeen tavoitteena on edistää käsityöläisten toimintaa
ja verkostoitumista paikallisella ja kansainvälisellä tasolla,
käsityöperinteen hyödyntäminen ja kehittäminen
sekä vanhojen perinnetaitojen siirtäminen tuleville sukupolville
ja niiden taltioiminen ja dokumentointi.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Lahdessa sijaitsee hiihtomuseo. Museoviraston sivuilta löytyy kuvia ja tietoa erilaisista hiihtovälineistä. Ennen käytettiin puusuksia, jotka ensin tervattiin ja paahdettiin; sen jälkeen voideltiin. Usein pohjaan hangattiin kynttilää liukasteeksi. Sompa on sauvan alapään rengas tai levennys, joka estää sauvan uppoamisen lumeen. Ennen sompa tehtiin rottinkirenkaasta tai vitsasta ja tuohesta.

Sananlasku Eteenpäin, sanoi mummo lumessa.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Tällä pilkkijällä on tarkoitukseen sopivat varusteet: pilkkihaalari, vedenpitävät lämpimät jalkineet nastoineen ja sormenpäistä avoimet käsineet. Pilkkijä tarvitsee kairan, jolla poraa jäähän reiäin. Sohjokauha on reikäinen kauha, jolla sohjo poistetaan avannosta. Jäänaskalit ovat turvavaruste, jota pidetään kaulassa roikkumassa. Jos jää pettää, naskalit isketään jään reunaan ja niiden avulla pilkkijä voi kiskoa itsensä takaisin jäälle. Pilkkijakkarana käytetään usein reppujakkaraa, joka aukeaa repun sivusta kuin telttatuoli. Repussa kannetaan pilkkivapoja ja muita tarvikkeita. Pilkkipöntöksi kutsutaan styroksista astiaa, jonka sivussa on sopivan kokoinen reikä kalojen sisäänlaittoa varten. Tämä kalastaja on saanut saaliikseen ahvenen.

Arvoitus Kaksi nälkäistä toisiaan narrailee. Mitä ne ovat? Kala ja kalastaja

Kuva © Sastamala Visual Oy

Jääkukiksi tai kuurankukiksi kutsutaan pakkasen ikkunaan tekemiä kuvioita.

Aiemmin niitä näki ikkunoissa yleisesti.
Nykyään ikkunanpielet ovat niin tiiviitä
ja ikkunat kaksin- tai kolminkertaisia,
ettei kosteudesta syntyviä jääkukkia synny.

Monikerroksiset ikkunalasit eivät jäädy.
Niihin voi maalata piimällä "jääkukkia"
tai muita koristeita.
Piimää voi värjätä vesivärillä.
Tasaista pintaa saamaalitelalla.
Maalarinteipillä voi tehdä kuvioita.
Teipit poistetaan maalauksen jälkeen.
Peittävän pinnan saa, jos antaa ensimmäisen kerroksen kuivua
ja telaa toisen piimäkerroksen päälle.
Pinnasta saa tasaisemman, jos antaa sen hieman kuivahtaa
jatekee viimeisen telauksen kevyesti ilman uutta piimää.

Piimämaalaukset on helppo poistaa kostealla rätillä pyyhkimällä.

Sakeampaa

Taivasta täyttää tähtöset,
ne on voittaneet talven vallan.
Vaan koskaan kadottaa voi et,
ilmettä suloista kasvoilta hallan.

Elämä syvä ja luotaamaton,
kuin pohjaton meri.
Lapsena hellä ja huoleton,
vesi on makeampaa kuin veri.

- Hellevi Estama

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kettu liikkuu hämärässä ja öisin.

Monissa kansansaduissa esiintyy ovela kettu repolainen,
joka huijaa itseään isompaa karhua tai muita eläimiä.

Nykyään on citykettuja, jotka elävät isoissakin kaupungeissa.
Kettu on mahdollista kesyttää.

Kansanruno
Kettu se tuuti lapsiansa, joita on niin paljon.
Kaksi on karjassa, kaksi on marjassa, kaksi on maltaita jauhamassa.
Seitsemän saunalla, kahdeksan meren rannalla,
ja kolmekymmentä korkeimman vuoren päällä.

Sananlasku
- Jäljestään jäniskin tunnetaan.
- Jäljet johtavat sylttytehtaaseen.
- Kettu ei koskaan jää kahdesti samaan ansaan.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kun maass on hanki ja järvet jäässä...

Sananlasku
Kyllä routa porsaan kotiin ajaa.

Pyry, pyry, pyry hei!
Miksi tuiskus' ovat julmat?
Kiire mulla ompi niin,
kun maat ja metsäkulmat
mun täytyy peittää neitoksiin.
- Martti Helan sanoittamasta ja säveltämästä
alakansakoulun laulusta

Tulosta Eino Leinon runo Sydämeni talvi, kokoelmasta Hiihtäjän virsiä 1900

Kuva © Sastamala Visual Oy

Nykyään on melko harvinaista nähdä jääpuikkoja roikkumassa
talojen räystäistä muulloin kuin kevätauringon sulattassa lunta katolta.
Ennentalot eivät olleet niin tiiviitä vaan lämpöä karkasi hirsien välistä
ja jääpuikot olivat pakkasella yleisiä.
Lapset ovat aina taitelleet puikkoja irti,
imeskelleet niitä, käyttäneet niitä miekkoina ja lumilinnojen koristeina.

Sanonta
Lämpö menee harakoille.

Arvoitus
Mikä talvella syntyy, kesällä kuolee ja juuret ylöspäin kasvaa? (Jääpuikko)

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva © Studio-86

Meno kuumasta saunasta avantoon tai lumihankeen laittaa sydämen jyskyttämään lujasti.

Saunaa on Suomessa käytetty peseytymiseen, synnyttämiseen, kuppaamiseen,
maltaiden kuivatukseen ja makkaran palvaamiseen.

Sananlasku
Jos ei sauna, viina ja terva auta, niin tauti on kuolemaksi.
Ihmisen pää on kuin sauna; jos pidät liian kauan ovea auki, karkaa lämpö sisältä.
Sauna on köyhän apteekki.

Sanastoa savusauna, juhannussauna, joulusauna, helluntaisauna,
morsiussauna, yhteissauna, infrapunasauna,

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kirsi Nuutinen on tehnyt Metsätalouden opinnäytetyön (2011) Suomenhevonen metsätyössä – matka historiasta nykypäivään. Se kertoo miehen ja suomenhevosen yhteistyöstä savotoilla ja sodassa. Kuva © Sastamala Visual Oy

Sananlasku Ei puu ensi lyönnillä kaadu. Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva © Sastamala Visual Oy

Arvoitus
- Mitä lumiukko haistaa?
- Porkkanan tuoksun

Kuva © Sastamala Visual Oy

Yleisin kissa (Felis catus) on kesykissa eli kotikissa eli maatiainen. Erilaisia kissarotuja on kuitenkin satoja. Tietoja kissaroduista, kasvatuksesta ja -hoidosta löytyy Kissaliiton sivustolta.

Sanonta Väkeä oli kuin Vilkkilässä kissoja tarkoittaa, että ihmisiä oli paikalla runsaasti. Jos kissa syö lunta, tulee ruma ilma, sanottiin ennen Porissa.

Ole aina iloisella päällä, niin kuin kissa liukkaalla jäällä.

- yleinen toivotus kansakoululaisten muistovärssyvihkoissa Kuva © Sastamala Visual Oy