Arkistot: Kuvat - Sivu 34

Mattopyykillä

Kuvassa 75-vuotias Katariina Siivonen mattopyykillä Helsingin Vallilan mattolaiturilla vuonna 1959. Ennen matot pestiin aina laitureilla. Välillä hangattiin mäntysuopaa, jynssättiin juuriharjalla ja sitten huuhdeltiin nostamalla sangoilla vettä mattojen päälle. Lopuksi huuhdottiin järvessä tai meressä huljuttelemalla. Välillä pidettiin kahvitaukoa. Avattiin termospullot, kaadettiin kahvia kuppiin ja syötiin evästä. Sorsat saattoivat kytätä pullanmuruja. Pesuvedet menivät suoraan vesistöihin. Se edesauttoi rehevöitymistä ja leväongelmia. Pienet vesistöt voivat vahingoittua vähäisestäkin pesuainemäärästä. Siksi uusia pesupaikkoja rakennetaan nykyään vain kuivalle maalle. Maton voi kyllä kastella järvessä pesun aluksi, mutta saippuaa ei saa valuttaa vesistöön. Matto kannattaa pestä kuivalla maalla ja imeyttää huuhteluvedet maahan, josta ne eivät ajaudu järveen. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvapalvelu-sivusto Kuva cc Valokuvaaja Seppo Saves/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 4.7.1959. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-17571a_5.tif

Mausteet ja terveyssuola

Mausteilla on ollut ihmiskunnan historiassa iso merkitys.
Tärkeimmät mausteet on tunnettu tuhansia vuosia.
Ne ovat olleet kalliita vaihdon välineitä.
Suomessa tärkeimmät mausteet ovat olleet suola, pippuri, kaneli ja kardemumma.
Suola estää homeiden kasvua.
Suolattu ravinto säilyy pitkään ja liottamalla siitä saadaan taas syöntikelpoista.
Vanilja on yksi suosituimmista makuaineista.
Leipämausteena käytetään anista, fenkolia jakuminaa.

Mausteet olivat entisaikaan statussymboleita:
mitä maustetumpi ruoka, sitä rikkaampi perhe.
Sahrami on maailman kallein mauste.
1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla mausteet yleistyivät tavallisenkin kansan keskuudessa.

Sanastoa: maustepippuri, valkopippuri, joulumausteet (neilikka, kaneli, inkivääri),
pullamausteet (kardemumma, kaneli), yrtit (basilika, oregano, minttu, persilja, tilli,
lipstikka, piparminttu, rakuuna, sitruunamelissa, meirami, kirveli, ruohosipuli),
piparjuuri, fenkoli, sipuli, valkosipuli.

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen

Meccano-rakennussarja

Meccano ja Märklin valmistivat rakennussarjoja, joiden liuskat, levyt, palkit, akselit, pyörät ja hammaspyörät olivat pääasiassa rei´itettyä metallia. Osista pystyi rakentamaan kestäviä ja toimivia malleja ja laitteita ruuvimeisselillä ja kiintoavaimella. Osat yhdistettiin toisiinsa pienillä ruuveilla ja muttereilla, joten rakennelmat sai purettua. Lelu auttoi lapsia ymmärtämään mekaniikan peruslakeja. Meccano-sarjaa on saanut myös paperia keräämällä. 50-luvulla lapset veivät jätepaperia keräyspisteisiin ja saivat painoa vastaavan arvosetelin. Arvoseteleillä sai erilaisia palkkioesineitä kuten rakennussarjoja, kelloja, pöytähopeita ja nukkeja. Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 11. Loimaalaisten keräilijöiden yksityiskokoelmat

Meheviä kuusenkerkkiä

kuva CC0 Kuvia Suomesta Roine-Piirainen

Mehiläinen

Kuva CC0 Pixabay

Mehiläisiä hunajakennolla

Apis mellifera

Mehiläisiä on Suomessa 235 eri lajia.
Tunnetuin on tarhamehiläinen. Se tuottaa hunajaa.

Heinäkuussa mehiläispesässä voi olla 80 000 mehiläistä.
Luonnossa mehiläiset viihtyvät mm. onttojen puiden uumenissa.

Mehiläisten toukat syövät siitepölyä.
Työläismehiläinen imee kärsällään kukista mettä,
varastoi pisarat kennoihin ja erittää päälle vahaa.
Mehiläisten eritteet ja kosteuden haihtuminen muuttavat meden hunajaksi.
Eri kasveista syntyy erimakuista hunajaa.
Ihminen kerää hunajat ja laittaa tilalle sokeria.

Kun mehiläiset palaavat kierrokseltaan pesään,
ne kertovat merkkikielellä, mistä ja minkä värisistä kukista saalis on haettu.

Runsaasti kukkivien niittyjen ja ketojen harventuessa mehiläisetkin vähenevät.

Mehiläisten avulla marja- ja hedelmäsato kaksinkertaistuvat ja laatu paranee.
Mehiläishoitajat tarjoavat viljelijöille pölytyspalvelua.
Mansikan ja vadelman harmaahomettakin torjutaan mehiläisten avulla.

Onko hunaja mielestäsi hyvän makuista? Mihin käytät sitä?
Onko sinua koskaan pistänyt ampiainen, mehiläinen tai kimalainen? Kuinka hoidit pistoa?

Laulu Käy mehiläisten piiriin

LUONTO-kuvapakankuva numero 6

Lisätietoa Suomen Luonto ja Suomen mehiläishoitajain liitto

Kuva CC0 Pixabay Pexels

Meill on metsässä nuotiopiiri

Makkaranpaistoa nuotiolla

Retkeilyyn tarkoitettuihin maastoihin on usein tehty nuotiopaikkoja,
joissa on lupa tehdä avotuli esimerkiksi makkaranpaistoa tai kahvinkeittoa varten.

Jokamiehenoikeudella saa liikkua luonnossa jalan, hiihtäen ja pyöräillen
tai oleskella ja yöpyä tilapäisesti niillä alueilla, joilla liikkuminenkin on sallittua.
On lupa poimia luonnonmarjoja, sieniä ja rauhoittamattomia kasveja;
on lupa veneillä, uida ja kulkea jäällä.

Onkiminen ja pilkkiminenkin ovat yleisesti sallittuja – ellei niitä erikseen ole jollakin alueella kielletty.

Jokamiehenoikeudet eivät kata makkaranpaistoa eli toisen maalla ei saa tehdä avotulta,
ei ole lupa ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta, eikä lupa ottaa sammalta tai jäkälää.

Oletko juonut nokipannukahvia?
Oletko paistanut metsässä makkaraa?
Oletko käynyt kansallispuistoissa?
Oletko yöpynyt metsässä?
Oletko eksynyt metsään?
Osaatko sytyttää tulen ilman tulitikkuja?

Laulu Meil on metsässä nuotiopiiri & Iltanuotiolla & On reippaalla punaposki
& Iloisia yhteislauluja (10 kpl) iltanuotioille ja muuallekin

LUONTO-kuvapakankuva numero 43

Lisätietoa laavu.org, luontoon.fi > jokamiehenoikeudet

Kuva CC0 Pixabay

Menisikö uimaan vai soutelemaan?

Kuva CC0 Pixabay Tapani Hellman

Mennään metsään

Kuva CC0 Pixabay

Menossa mökille syystöihin

Kuva CC0 Pixabay Larisa Koshkina

Meren rannalla

Gisela von Bonin ja saksalainen NSU Fox -moottoripyörä meren rannalla Helsingin olympialaisten aikana 1952. NSU oli saksalainen yhtiö. Valmistettuaan yli 20 vuotta neulekoneita se siirtyi tuottamaan polkupyöriä ja edelleen vuonna 1901 moottoripyöriä. Niiden suunnittelussa ja valmistuksessa se oli yksi uranuurtaja. 1950-luvun puolivälissä NSU oli tuotantomääriltään jo maailman suurin kaksipyöräisten valmistaja. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N210732, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo. 1952.

Merenkurkun saaristoa

Kuva on Mustasaaresta, jossa on 213 järveä.

Osittain tai kokonaan Mustasaaren kunnan alueella on peräti 11 Natura 2000 -kohdetta:
Ängesholmen, Igelträsket, Furubacken, Merenkurkun saaristo, Vedahugget, Sidländet,
Iskmo ön, Södra Stadsfjärden-Söderfjärden-Öjen ja Vassorfjärden.

Vassorfjärden-Österfjärden-Söderfjärden on arvokas suistoalue,
jolla pesii ja muuttomatkallaan levähtää lukekatton määrä lintuja.

Merenrantaa

Kuva CC0 Pixabay Zanna 76

Merisavua

Kuva Pixabay CC0 Tapani Hellman

Metsuri kuorimassa pölliä

Metsuri kuorimassa pölliä Iisalmen maalaiskunnassa, Pohjois-Savossa 1959. Alkuperäinen kuvateksti: "Pinotavaran kuorinta meneillään. Vaivattoman näköistä, mutta kovaa 'jobia'." Kuluttaja 6-7/1959, s. 9 CC0 Suomen valokuvataiteen museo, kuvaaja: Ensio Heikkilä, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7589C

Metsuri ruokatauolla

Kainuulainen metsuri kämpässä kuorimassa perunoita vuonna 1932. CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7599B

Metsuri tauolla

Metsuri tauolla nuotion ääressä termospullo ja voileipä käsissään. Alkuperäinen kuvateksti: "Suomen metsät jumahtelevat taas kirveeniskuista. Välillä joutaa sentään jätkämies istahtamaan nuotiolle, kaivamaan termospullon ja voileipäkäärön repustaan ja hengähtämään." Kuluttajain lehti 2/1956, s. 16)

Sanonta Pohojanmaalta Passaa sitä komian kulukee vanhaski pairas.

CC0 11Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7600D