Arkistot: Kuvat - Sivu 25

Kotivärit Kas-Kas

Kas-Kas-kotivärjäyspaketteja myytiin tekstiilien ja lankojen värjäykseen.

Villalankoja värjättiin myös keittämällä kasveista ja sienistä väriaineita
ja liottamalla lankoja näin saaduissa kuumissa kylvyissä.
Kaikkia värisävyjä ei tällä menetelmällä saatu aikaiseksi.
Kaupan väreissä oli enemmän vaihtoehtoja.

Lankojen värjäämisestä luonnon keinoin on video Perinteet.fi-sivustolla.

Sanastoa: purettaminen, kemikaali

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen

Kottarainen

Sturnus vulgaris

Kuva © Ari Ahlfors www.naturephoto.1g.fi

Kottarainen

Kuva kottaraisparvesta

Kuva © Petri Pietiläinen

Kottaraisia

Kottarainen (Sturnus vulgaris) oli yleinen lintu vielä 1970-luvulla,
mutta nyt kannasta on jäljellä enää viidesosa.
Kottarainen viihtyy karjatilojen lähellä ja muualla, missä on lyhyttä heinikkoa,
sillä siellä on sen ruoka-apajat.
Tehomaatalous on ollutkottaraiselle tuhoisaa.

Suomen Luonto -lehden nettisivulla voi kuunnella kottaraisen ääntä.

Signe Liljequist esittää (vuonna 1928) Oskar Merikannon säveltämän
ja J.H. Erkkon sanoittaman laulunKottarainen (Raita tietokanta).

Kasku
- Kottarainen kikatteli puhelinlangalla.
- Mikä sinua niin naurattaa?
- Kun ne puhuvat Turun murretta ja se kutittaa jalkapohjia.

Kuva © Studio-86

Koululaisen astiat

Kaikki kansakoululaiset saivat maksuttoman ja lämpimän ruoan vuodesta 1948 alkaen.
Kansakoulussa syötiin yleensä omassa luokassa,
joten ensimmäisen luokan käsitöissä tehty ruokaliina pulpetilla tuli tarpeeseen.

Joissakin kaupunkikouluissa mentiin syömään ruokalaan,
jossa syötiin seisaaltaan ja takki päällä.
Ruokatunti saattoi olla niin pitkä,
että oppilaat ehtivät käydä kotona syömässä.

Yleisiä kouluruokia olivat keitot ja vellit: peruna-, makaroni-, ohra- ja kauravelli,
herne-, peruna- ja kaalikeitto.
Ruoka syötiin valkeista emalikupeista tai kuvassa näkyviltä lautasilta.
Leivät ja maitopullo tuotiin pitkään kotoa.
Koululaiset toivat myös itse keräämiään marjoja kouluun.

Syrjäseudulla koulun ruoka saatettiin vielä 40-luvulla valmistaa saunan muuripadassa.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 23.

Kuva © Kirsi Alastalo

Koululaisen mustepullo pulpetin koloon

Sitaatti
Jos haluat tehdä ihmisen onnelliseksi, niin täytä hänen kätensä työllä,
sydämensä rakkaudella, mielensä tarkoituksella, muistinsa hyödyllisellä tiedolla,
tulevaisuutensa toivolla ja vatsan ruoalla.
- Frederick E. Crane

Kuva CC0 Outi Mäki

Koululaukku, salkku

Monilla koululaisilla ja työmiehillä oli kestävä nahkainen salkku. Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 64 luvussa 17. Koulu. Kuva © Kirsi Alastalo

Koululääkäri työssään

Lahden Kärpäsen kansakoulun koululääkäri tutkimassa oppilaita. Julkaistu Kuluttajain Lehdessä vuonna 1950 (No 40, s. 6) Alkuperäinen kuvateksti: "Koululääkäri käy koululla tarpeen mukaan ja suorittaa joka kevät ja syksy kaikkien oppilaiden tarkistuksen." Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 62 Luvussa 17. Koulu. Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10095D

Koulun joulujuhla

Jouluna saatiin todistukset, joissa kaikista kouluaineista oli numero myös ensimmäisen luokan oppilailla. Joulujuhlan hienoja ohjelmia harjoiteltiin pitkin syksyä ja vanhemmat osallistuivat juhliin, jos vain pääsivät. Kansakoulusta siirryttiin peruskouluun 1970-luvun alkupuolella. 1970-luvun lopussa koulut saivat kelanauhureita, piirtoheittimiä ja diaprojektoreita. Myös monistuskoneet helpottivat opettajien työtä 70-luvun loppupuolella, Suomalaisen koulun muuttumisesta 1960-luvulta 2010-luvulle Yle Areenassa. Kuva ©Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Hopun koulu Vammalassa.

Koulun kevättodistukset

Munkkiniemen kansakoulun pikku oppilaat tutkivat innoissaan todistuksiaan toukokuussa 1961. Lukuvuosi ja kevätjuhla ovat takana päin. Suomen Käsityön Museo lainaa Muistelusalkkua kansakouluajoista. Sen selostusvihko on hyvä muistelun tukimateriaali, josta löytyy aamuhartaus, lukutunti, kaunokirjoitus, laskento, käsityö, voimistelu, laulu, piirustus ja välitunti leikkeineen.

Sananlasku Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Ei niin huonoa, ettei jostakin hyvä. Ei niin hyvä, ettei jostakin huono.

Koululaisten hassuja koevastauksia ja lausahduksia (19 sivua). Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Ilkka Leino/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 31.5.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-25862_1.tif

Koulun polkupyöräretki

Korkeakosken kansakoulun oppilaat Juupajoella lähdössä polkupyöräretkelle koulun luota vuonna 1955.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7858C

Koulun urheilukilpailut

Koulujen mestaruuskilpailuissa menossa tyttöjen pitkän matkan juoksu syksyllä 1979. Kuva ©Pekka Agarth 1979

Koulun urheilukilpailut: poikien korkeushyppy

Kuva on koulujen välisistä yleisurheilukilpailuista. Kuva ©Pekka Agarth 1979

Koulupoikien arkivaatetusta

Tavallinen koulupojan vaatetus 50-luvulla oli kangaspaita ja äidin tai mummon neuloma villatakki. Monasti neuleeseen saatiin langet purkamalla jokin aiempi villapusero. Kuvassa näkyy, miten vetoketju oli harsittu paikoilleen. CC BY 4.0 Helsingin kaupunginmuseo, Elanto -lehden kuva, 1952. FINNA

Kouluradion nauhoitus 1956

Kouluradion ohjelman äänitys käynnissä.

Alkuperäinen kuvateksti Kuluttajain lehdessä 1956:
"Tässä siirtyvät 'Kuningas Patamobiuksen' moninaiset seikailut ääninauhalle
- ne, jotka ovat sattuneet kuuntelemaan Kouluradiota, tietävät,
että seikkailun henkilöt ovat kaikki vedeneläviä.
Heistä näemme vasemmalta mateen (Oiva Sala),
itsensä rapu Patamobiuksen (Holger Salin), särjen (Hillevi Lagerstam)
ja salakan (Sirkka Hirvonen)."
(Kuluttajain lehti 18/1956, s. 8)

Kouluradiolähetykset alkoivat jo vuonna 1934.
Niissä kuultiin esimerkiksi raittiusviikon ohjelmaa,
kuulokuvia apostoli Pietarin elämänvaiheista ja kielitunteja.

Kouluikäiset lapset kuuntelivat radiosta myös kuunnelmia
Kalle Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen seikkailuista.

Pienemmille lapsille oli radiossa Markus-sedän
eli Markus Raution lastenohjelma nimeltä Lastentunti.
Rautio teki ohjelmaa peräti 30 vuotta (1926-56).
Ohjelmassa vastattiin lasten lähettämiin kirjeisiin,
esitettiin satunäytelmiä ja soitettiin lasten omaa ohjelmaa.
Rautio vieraili monilla paikkakunnilla ja jututti paikallisia lapsia.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, kuvaaja: Kalle Kultala,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_11116H

Kuka kulki tästä?

Kuva CC0 Pixabay

Kukkia ikkunalla

Jos näkymä ikkunasta ei ollut mukavaa katseltavaa, se oli helppo korjata kauniilla kukkasilla. Palsami oli yleinen huonekasvi. Se oli yksivuotinen. Siemenet korjattiin talteen ja istutettiin seuraavana vuonna. Kuva CC0 Outi Mäki

Kukko

- Miksi kukko kiekuu silmät ummessa?
- Se osaa läksynsä ulkoa.

Sananlasku

- Loppui lyhyeen kuin kanan lento.
- Kyllä sokeakin kana jyvän löytää.
- Mun mummoni muni mun mammani, mun mammani muni mun.
- On kuin kukko tunkiolla.
- Ole kärsivällinen – aikanaan munakin kävelee.
- Ei kukko käskien laula.