Legendan mukaan joulupukin esikuva on piispa Nikolaus (Saint Nicolas), jonka nimestä joulupukin nimi (Santa Claus) on tullut moneen kieleen. Immi Hellénin runo vuodelta 1927 Terve, vehreä joulupuu, sorea salon lapsi! Lapsi sun nähden riemastuu, vanhuskin valkohapsi. Oksillas, armas, metsolan tuuloset huminoivat, vielä tultuas tupahan, sävelet vienot soivat. Ihmeellistä ja ihanaa tarua mulle haastat. Kannat suurinta sanomaa kaukaa palmujen maasta. Aatos leikkivän lapsenkin hartaana sinne siirtyy. Kaikki kultaisin kirjaimin sielun pohjahan piirtyy. Oksiltas meille heijastuu muistojen kirkkain kulta. Paljon matkalla unhottuu – ei, minkä saamme sulta.

Miehen elämän vaiheet:

1. Uskot joulupukkiin
2. Et usko joulupukkiin
3. Olet joulupukki
4. Näytät joulupukilta

Kuva © Sastamala Visual Oy

Tavallisissa perheissä syötiin jouluisin omenoita ja taval­lisia karamelleja. "Säätyläisperheissä" oli lisäksi marmelaadia, hienoja mantelimakeisia ja suklaakonvehteja. Joissakin perheissä syötiin myös joulurusinoita ja pähkinöitä, viiku­noita ja taateleita sekä kuor­imanteleita. Jos maalla jouluna lähdettiin kylään, otti emäntä mukaan ison nyytil­lisen eväitä. Nyyttiin laitettiin varikko eli hapanimeläleipä ja rieska, pari juustoa ja pari pal­vat­tua lampaanjalkaa. Lisäksi pannukakkoa ja mohvia eli vohvelia. Isäntä varasi tuliaisiksi jouluviinaa ja kotikasvuista tupak­kaa. Enkelikellot -kynttilänjalassa on neljä kuusenkynttilää. Liekeistä nouseva lämmin ilma pyörittää enkeleitä, joihin kiinnitetyt metallilangat helisyttävät kelloja. Enkelikellot on patentoitu jo vuonna 1905. Arvoitus Kulkee maata kuin kuningas, vaeltaa kuin valtaherra, joka vuosi varrotaan köyhimpäänkin kotiin? Joulu

Kasku - Miksi jouluaatto muistuttaa tavallista työpäivää? - Teet itse kaikki työt, mutta lihava mies puvussa saa kaiken kunnian.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Jouluaatto Helsingin Tammisalossa, Tammisalontie 12. Kuusessa palavat oikeat kynttilät. Sähkökynttilät alkoivat yleistyä 50-luvulta alkaen mutta edelleen on paljon ihmisiä, jotka ihailisivat kuusessa mieluimmin aitoja kynttilän liekkejä. Suomessa pukilla oli pitkään takkina nurin käännetty turkki. Punaiset pukintakit rantautuivat Amerikasta Suomeen vasta myöhemmin. Joulupukilla on kuvassa naamari. Se oli käytännöllinen, sillä useimmiten joulupukkina toimi isä tai joku muu lähisuvun mies. Ei ollut tarkoitus, että lapset tunnistaisivat pukin. Tosin lapset eläytyivät pukkileikkiin silloinkin, kun tunnistivat pukin. Saattoi käydä niinkin, että pieni poika, jolle luultiin pukin menevän täydestä, vei vaikeasti avattavan pakettinsa takaisin joulupukille ja sanoi: "Avaa, isä!" Kuvan toisella naisella on vyötäröllään esiliina. Se oli 1960-luvulla keittiöaskareissa itsestään selvä asuste. Oli paljon helpompaa pestä ja silittää pieni esiliina kuin kokonainen mekko. Nuorella pojalla on valkoinen paita. Onhan jouluaatto, odotettu juhla. Seinällä näkyy ryijy ja siinä vuosiluku 1952. Monen kodin seinällä oli äidin tai isoäidin kutoma ryijy. Kuva CC BY 4.0, Juha Jernvall (1960-1969), Helsingin kaupunginmuseo, Finna

Pikkutyttö istuu juhlamekossaan syöttötuolista käännetyn pöydän ääressä. Kuusessa palavat elävät kynttilät. CC BY 4.0, Väinö Kannisto 1954, Helsingin kaupunginmuseo, Finna

Opiskelija Ossi Mäntylä valmistaa joustinpatjaa opettaja A. Porkan ohjauksessa Ammattienedistämislaitoksen verhoilijakurssilla Helsingissä 1958. Alkuperäinen kuvateksti: "Opettaja A. Porkka opastaa Ossi Mäntylää verhoilijan ammattiin liittyvissä työharjoituksissa." Kuluttaja 46/1958, s. 18

Sananlasku - Jopa rupesi Lyyti kirjoittamaan (kun sai oikean osoitteen). Tarkoittaa: Työ alkaa sujua. - Jos ei tämä passaa, niin katsele kintaitasi. Näin sanotaan liian vaativan työn teettäjälle. - Onpa se niin näppimestä tärkkimeen. Tarkoittaa työn jäljen kehumista turhankin tarkaksi. - Se on justiinsa kuin tuumastukilla tehty. Tarkoittaa työn jäljen kehumista.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10091J

(Cygnus cygnus)

Laulujoutsen on Suomen kansallislintu.

Kuuntele laulujoutsenen fanfaari (Suomen luonnonsuojeluliitto).

Kaks joutsenta

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva CC0 Pixabay Marketa Machova

Kuva CC0 Pixabay Zanna-76

Laulajapoika

Kuva © Sastamala Visual Oy

Joutsenta kutsutaan myös laulujoutseneksi.

On olemassa myös kyhmyjoutsen, pikkujoutsen, mustajoutsen, trumpettijoutsen ja mustakaulajoutsen.

Kalevalassa Lemminkäinen saa tehtäväkseen ampua Tuonen joutsenen.
Hän lähtee suorittamaan tehtävää jousi ja nuolet mukanaan.
Lemminkäinen kuitenkin joutuu virtaan ja hänet isketään palasiksi.
Lemminkäisen äiti nostaa poikansa palat joesta ja elvyttää hänet henkiin.

Akseli Gallen-Kallelan maalauksessa Lemminkäisen äiti näkyy taustalla tuonen joutsen.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva CC0 Pixabay David Mark

Juhannuskokkoja poltetaan rannoilla juhannusyönä.
Keskikesällä ne eivät muuna vuorokauden aikana erottuisikaan,
sillä kesäpäivänseisauksen aikaan päivä on pisin.
Napapiirin pohjoispuolella aurinko ei laske ollenkaan.

Kristityt viettävät juhannusta Johannes Kastajan syntymäpäivän muistoksi.
Kesäpäivänseisaukseen on liitetty monenlaisia valon ja hedelmällisyyden juhlinnan perinteitä
sadon ja naimaonnen ennustamisineen ja taikoineen.

Aiemmin juhannus oli aina 24. kesäkuuta, nykyään se on 20. ja 26. päivän väliin jäävänä lauantaina.

Kokon lisäksi muita perinteitä ovat juhannussauna ja juhannustanssit.
Koivuista tehdään vihtoja/vastoja ja talojen ovenpieliin nostetaan nuoria koivuja.

Juhannuksena liputetaan aattoiltasta kello 18 juhannuspäivän iltaan kello 21 saakka.

Sananlasku
Aatto on juhlista jaloin.
Ilta on aamua viisaampi.

Wilhelm Ekman esittää (1929) Nils Ekmanin säveltämän Juhannusvalssin(Raita tietokanta).

Juhannus

_{Hymni tulelle}

Ken tulta on, se tulta palvelkoon.
Ken maata on, se maahan maatukoon.
Mut kuka tahtoo nousta taivahille,
näin kaikuu kannelniekan virsi sille:

Mit’ oomme me? Vain tuhkaa, tomua?
Ei aivan: Aatos nousee mullasta.
On kohtalosi kerran tuhkaks tulla,
mut siihen ast’ on aika palaa sulla.

Mi palaa? Aine. Mikä polttaa sen?
Jumala, henki, tuli ikuinen.
On ihmisonni olla kivihiiltä,
maan uumenissa unta pitkää piiltä,

herätä hehkuun, työhön, taisteloon,
kun Luoja kutsuu, luottaa aurinkoon,
toteuttaa vuosisatain unelmat,
joit’ uinuneet on isät harmajat.

On elon aika lyhyt kullakin.
Siis palakaamme lieskoin leimuvin,
tulessa kohotkaamme korkealle!
Maa maahan jää, mut henki taivahalle.

- Eino Leino

Kuva © Sastamala Visual Oy

Perinteinen, voimakkaasti tuoksuva juhannusruusu
kukkii todella runsaasti vuoden valoisimpaan aikaan
eli juhannuksen tienoilla.
Se on erittäin helppohoitoinen ja leviää nopeasti juurivesojen avulla.

Juhannusruusussa on kermanvalkoiset kukat ja tiheäpiikkiset varret.
Se menestyy vaatimattomillakin kasvupaikoilla ja kestää hyvin pakkasia.

Juhannusruusua kutsutaan myös suomenruusuksi ja pimpinellaruusuksi.

Tietoa juhannusruususta (Rosa pimpinellifolia) Luontoportissa

Kuva © Studio-86

Kestävä ja tuoksuva juhannusruusu (Rosa pimpinellifolia) kasvaa koko Suomessa.
Se on tiheäpiikkinen, erittäin helppohoitoinen ja terve ruusupensas,
joka leviää nopeasti juurivesojen avulla.
Juhannusruusua on viljelty meillä 1800-luvun alusta lähtien.

Prinsessa Ruusunen on vanha, paljon kerrottu satu.
Kun odotettu prinsessa syntyy,
hänelle järjestetään suuret ristiäisjuhlat.
Haltiatarkummit antavat lahjoja.
Kutsumatta jäänyt paha haltiatar ilmoittaa,
että prinsessa kuolee pistäessään sormensa värttinään 16-vuotissyntymäpäivänään.
Seuraava haltiatar peruu osan kirouksesta ja sanoo,
että prinsessa vaipuu silloin uneen. Näin tapahtuu.
Prinsessan 16-vuotissyntymäpäivänä koko hovi vaipuu uneen ja nukkuu sata vuotta.
Piikkipensaat (juhannusruusut?) peittävät linnan.
Prinssi kiipeää nukkuvan prinsessan torniin ja suutelee tätä.
Prinsessa ja koko hovi heräävät. Hääthän siitä seuraa.

Prinsessa Ruusu linnassa, linnassa, linnassa,
prinsessa Ruusu linnassa, linnassa.

On pahan noidan pauloissa, pauloissa, pauloissa.
on pahan noidan pauloissa, pauloissa.

Vuossadan nukkuu Ruusunen, Ruusunen, Ruusunen,
vuossadan nukkuu Ruusunen, Ruusunen...

Edvin Laine ohjasi satuelokuvan Prinsessa Ruusunen vuonna 1949.
Prinsessaa näytteli Tuula Rosenqvist (ent. Ignatius),
jonka sukunimeenkin tuli avioliiton myötä ruusu (rose).
Tuula Rosenqvist tuli myöhemmin tunnetuksi televisiokuuluttajana.

"Yksi ruusu voi olla puutarhani, ja yksi ystävä maailmani."
- Leo Buscaglia

Kuva © Sastamala Visual Oy

Rosa spinosissima

Ruusuja on yli 100 lajia. Osa niistä – kuten juhannusruusu – tuoksuu hyvältä.

Monia merkkipäiviä juhlistetaan ruusuilla.

Ruusunmarjat ovat C-vitamiinipitoisia ja niistä voi tehdä ruusunmarjakeittoa.

Apteekit myyvät ruusun terälehdistä uutettua huumaavan tuoksuista ruusuvettä,
jota voi lorauttaa kylpyveteen, juomaan tai jälkiruokaan tai käyttää kasvovetenä.

• Minkä värisistä ruusuista pidät eniten?

Laulu Juhannusaatto & Heilu keinuni korkealle & Yksi ruusu on kasvanut laaksossa & Ruusu

LUONTO-kuvapakankuva numero 26

Kuva CC0 Pixabay Emmi Nummela

Juhannusruusun kukinta kestää parisen viikkoa.

Romanssit Melartin, Erkki (säv.); Huttunen, Hugo (esitt.);
Linko, Erkki (esitt.) (1929) viulu, piano, op44, nro 5, F-duuri
Raita - musiikkia vanhoilta äänilevyiltä

Kuva © Studio-86

Kouvolassa vuonna 1955 järjestettyjen Terpsikhoren tanssikilpailujen juhlatanssiaiset olivat Helsingin kauppakorkeakoululla.

Kuvassa jiven pyörityksessä tanssipari Vaistala-Savolainen.

Kasku
- Isoäiti oli oikeassa sanoessaan, ettei minun pitäisi käydä yökerhossa,
koska siellä saattaisi nähdä sellaista, mitä minun ei pitäisi nähdä.
- No, mitä sinä näit siellä?
- Isoäidin.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 7.11. 1955.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r55-4235_1-2.tif

Vastavalittu Suomen tasavallan presidentti Juho Kusti Paasikivi ja valtioneuvoksetar Alli Paasikivi, keskellä presidentin tytär, arkkitehti Annikki Paasikivi. Paasikivellä oli ensimmäisen vaimonsa Annan kanssa neljä lasta. Anna kuoli 1931 ja kolme vuotta myöhemmin Paasikivi solmi avioliiton Allin kanssa. Suomen armeijan lyhyitä videoita 1940-luvulta: kuvia voi katsoa diaesityksenä, jonka kuvien vaihtumisaikataulun voi itse asettaa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 9.3.1946. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r46-445_2.tif

Neuvostoliittolainen avaruuslentäjä, majuri Juri Gagarin Suomen-vierailunsa lehdistötilaisuudessa vuonna Helsingissä 3.7.1961. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvapalvelu-sivusto Sitaatti Nuoren miehen kirjoituksista nauttivat aina eniten nuoret. Vaikka maailma kaikkiaan menisikin eteenpäin, nuoret tahtovat aina alkaa alusta. - Johann Wolfgang von Goethe (1749 - 1832) Kuva cc Valokuvaaja Arto Jousi/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-26810_1.tif

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 50
luvussa 14. Arjen ateriat.

Kuva© Martti L. Laitinen, Vapriikin kuva-arkisto

Oppia perinteistä -hankkeen sivustolla Perinteet.fi on
video haan takomisesta sepän pajassa.

Oppia perinteistä -hankkeen tavoitteena on edistää käsityöläisten toimintaa
ja verkostoitumista paikallisella ja kansainvälisellä tasolla,
käsityöperinteen hyödyntäminen ja kehittäminen
sekä vanhojen perinnetaitojen siirtäminen tuleville sukupolville
ja niiden taltioiminen ja dokumentointi.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay Ulrike Mai

Metsäjänis vai rusakko?

Metsäjäniksen takajalan jälki on 7–10 cm pitkä, kun taas rusakon jälki ei juuri ole 9 cm:ä pitempi. Rusakon jälki on siis pienempi, vaikka rusakko on metsäjänistä isompi. Rusakko on selkeästi suurempi ja voi painaa jopa 7 kg, kun metsäjänis painaa yleensä vain 3,5 kg. Rusakolla on myös suuremmat ja pidemmät korvat kuin metsäjäniksellä. Metsäjäniksen takajalka on leveämpi kuin rusakon, mutta etukäpälät ovat hyvin samankaltaiset; metsäjäniksen etukäpälän jälki on 5–7 cm pitkä, rusakon hieman pienempi.