Valitse haluamasi kuvat rastittamalla
Kuva-aiheet
- 1920-luku ja aiemmin (11)
- 1930-luku (38)
- 1940-luku (87)
- 1950-luku (407)
- 1960-luku (132)
- 1970-luku (30)
- 1980-luku (2)
- ammatit (117)
- auto (76)
- eläin (179)
- esine (51)
- evakot (7)
- hevonen (15)
- hygienia (8)
- ilta (32)
- isovanhemmat (16)
- isä (13)
- jauho (4)
- joulu (42)
- juhla (9)
- järvi (92)
- kahvi (50)
- kala (9)
- kalastus (16)
- kauppa (37)
- kesä (222)
- kevät (23)
- kissa (45)
- koira (43)
- koti (14)
- kotityöt (54)
- koulu (64)
- kukka (80)
- kuvataide (2)
- käsityö (35)
- lammas (8)
- lapsi (177)
- leipä (37)
- lelu ja leikki (80)
- lintu (57)
- luonto (141)
- LUONTO-kuvakortit (50)
- maaseutu (40)
- maatila (60)
- maisema (73)
- marja (75)
- matelija (2)
- metsä (39)
- metsästys (3)
- metsätyöt (7)
- mies (140)
- musiikki (17)
- nainen (114)
- nuoruus (23)
- näyttelijä (30)
- opetustaulu (66)
- perhonen (5)
- perinne (17)
- pihapiiri (1)
- postikortti (30)
- presidentti (35)
- puu (47)
- puuteollisuus (1)
- puutyöt (8)
- rakennus (49)
- ruoka (115)
- ryhmä (12)
- sanataide (2)
- sanonta (17)
- sato (7)
- sauna (6)
- sota (18)
- suru (4)
- syksy (74)
- sää (50)
- Taide (346)
- talvi (96)
- tapahtuma (20)
- teknologia (26)
- terveys (10)
- terveys ja sairaus (60)
- tilaisuus (7)
- työnteko (24)
- uni (19)
- urheilu (36)
- vaatehuolto (31)
- vene (36)
- yksinäisyys (13)
- ystävyys (49)
- yö (9)
- äiti (22)
Kuvat
Kaisaniemen rantaa Helsingissä

Uskomus Juhannuksen aikainen sade on pitkällinen.
Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja NS/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 20.6.1958. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r58-12470_2.tifRantasauna

Saunavihdat
Lapsoset ketterät kotihaasta
koivuista oksat taittaa.
Noistapa nopsilla käsillänsä
saunahan vihdat laittaa.
Lauteilla saunan kotoisen
taas illalla kylpy maittaa.
Pehmyt on lapsista aina vihta
äiti jos vihtomassa.
Lämpöinen löyly on kotisaunan,
toisin on vierahassa.
Jospahan säilyis' äidin lapset
kylmältä maailmassa!
Sanat M.Konttinen
Kansansävelmä
Vanha kansakoululaulu: tulostettavat sanat ja soinnut
Kuva © Sastamala Visual Oy
Tyrnipensas

Tyrni on Satakunnan maakuntakukka.
Tyrni on piikkinen pensas,
joka tuottaa erittäin C-vitamiinipitoisia oranssin värisiä marjoja.
Lehdet sopivat teeksi ja niissäkin on paljon C-vitamiinia.
Kosmetiikka- ja lääketeollisuus pystyy hyödyntämään tyrniä.
Pensas kestää hyvin kuivuuttaa ja tulvia.
Sitra on julkaissut Yhteenvedon tieteellisestä näytöstä koskien tyrnin,
lakan, mustaherukan ja variksenmarjan ravitsemus- ja terveysvaikutuksia.
Kuva © Sastamala Visual Oy
Mä oksalla ylimmällä

Kesäpäivä Kangasalla -laulun sanat.
Se joka kuuseen kurkottaa katajaan kapsahtaa.
- suomalainen sananlasku
Kuuntele käen kukuntaa ja satakielen laulua.
Kuva © Sastamala Visual Oy
Kalastaja tauolla

Arvoitus
Kannettava väsyy, mutta ei kantaja. (Vastaus: vene ja soutaja)
Sananlasku
Vain tyynessä vedessä voi taivas kuvastua.
Rauha
Mitä on nää tuoksut mun ympärilläin?
Mitä on tämä hiljaisuus?
Mitä tietävi rauha mun sydämessäin,
tää suuri ja outo ja uus?
Minä kuulen, kuink’ kukkaset kasvavat
ja metsässä puhuvat puut.
Minä luulen, nyt kypsyvät unelmat
ja toivot ja tou’ot muut.
Kaikk’ on niin hiljaa mun ympärilläin,
kaikk’ on niin hellää ja hyvää.
Kukat suuret mun aukeevat sydämessäin
ja tuoksuvat rauhaa syvää.
- Eino Leino (1898) kokoelmassa Sata ja yksi laulua
Rannalla
Ihanat vaaleat pilvet
liukuvat taivaalla.
Hiljaa ja lumoavasti
laulaa ulappa.
Aaltojen hyväilyistä
hiekka on väsynyt.
Tulisit aivan hiljaa
tulisit juuri nyt –
- Saima Harmaja 17.3.1930
Kuva © Sastamala Visual Oy
Täysikuu

Sanonta Kuu on nuorten miesten aurinko.
Vanha uskomus Jos näkee tähden lennon, niin saa toivoa ja se toteutuu.
Kasku Puhelin soi aamuyöstä ja herätetty tiuskaisi: - Mitä sinä keskellä yötä säikyttelet ihmisiä? - En saanut unta. Ajattelin kysyä, oletko sinä saanut unen päästä kiinni.
Kuva © Sastamala Visual OyKalastusta

Sananlasku Tyynessä vedessä suuret kalat kutevat. Tyynet vedet ovat syvimmät.
Arvoitus Koko kesän tanssii ja leikkii, talveksi muotonsa peittää. Mikä se on? (Järvi)
Kuva © Sastamala Visual OyKoivukuja

Suuriin taloihin kuten kartanoihin on monesti tehty koivukuja.
On istutettu tien molemmille puolille koivujasuoraan riviin n. 5 metrin välein.
Suomen pisin koivukuja on kaksi kilometriä pitkä.
Se johtaa Halikon kirkon portilta Åminnen eli Joensuun kartanoon.
Nykyään Koivukuja on yleinen kadunnimi.
Arvoitus
Kesän turkki päällä, talvella alaston? Lehtipuu
Aforismi
Tuhannenkin kilometrin matka alkaa yhdestä askelesta.
- Laotse
Tarina Karjalasta 1800-luvulta
Kylään oli tullut korintekijä. Hän istui eräässä saunassa punomassa korejaan.
Ohi kulkevat markkinamiehet pysähtyivät kaivolle juottamaan hevosiaan ja kysyivät:
- Mihin tämä tie menee?
- Mie oon olt täs jo monta viikkoo eikä tää oo mänt mihinkää, vastasi ukko.
Kuva © Studio-86
Suomi-maisema

Sananlasku Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.
Kuva © Sastamala Visual OyKiutaköngäs Kuusamossa

Kiutaköngäs on noin 325 metriä pitkä koski
Oulangan kansallispuistossa Pohjois-Kuusamossa.
Kiutakönkään kuohuja voi seuratalive-kameran kuvasta.
Googlaa: Kiutaköngäs kamera.
Uskomus
Jos koski helmikuussa kohisee, niin se on Maarian (25.3.) jälkeen jäätynyt.
Kun kosken pohjoispuoli tyynenä iltana tavallista kovemmin pauhaa, tulee kaunis ilma, talvisin pakkanen.
Etelän puolelta kohiseva koski ennustaa sadetta ja rajuilmaa.
Kuva © Studio-86
Kiutaköngäs

Kestä mielin uljahin!
Sä kestä mielin uljahin
myös aika ankara.
Viel' kerran aamu kirkkahin
voi nousta usvasta.
Jos kestät, voitto varma on
keskellä tappion.
On mainen matka kulkua
kuin aallon liikkuvan,
mi korkeimmalta harjalta
taas syöksyy pohjahan.
Näin laaksoon, kunnahalle vie
myös riemun, tuskan tie.
Jos aina vaan ois tyyni sää,
niin matka kesken jäis.
Vaan toisin aalto vaahtopää
sun purtes lennättäis.
Mutt' aaltoihin voi sortua
ken hylkäs' purtensa.
Jos suur' ois vastus tielläsi
et sortua sa saa.
Jos pirstoiksi käy purtesi,
myös pirstat kannattaa
ja luodolle jos joudut sa,
ei ranta kaukana.
- Otto Kotilainen & Linda Kunnas
Vanha kansakoululaulu
Kuva © Studio-86
Juhannuskokko Ellivuoressa

Juhannuskokkoja poltetaan rannoilla juhannusyönä.
Keskikesällä ne eivät muuna vuorokauden aikana erottuisikaan,
sillä kesäpäivänseisauksen aikaan päivä on pisin.
Napapiirin pohjoispuolella aurinko ei laske ollenkaan.
Kristityt viettävät juhannusta Johannes Kastajan syntymäpäivän muistoksi.
Kesäpäivänseisaukseen on liitetty monenlaisia valon ja hedelmällisyyden juhlinnan perinteitä
sadon ja naimaonnen ennustamisineen ja taikoineen.
Aiemmin juhannus oli aina 24. kesäkuuta, nykyään se on 20. ja 26. päivän väliin jäävänä lauantaina.
Kokon lisäksi muita perinteitä ovat juhannussauna ja juhannustanssit.
Koivuista tehdään vihtoja/vastoja ja talojen ovenpieliin nostetaan nuoria koivuja.
Juhannuksena liputetaan aattoiltasta kello 18 juhannuspäivän iltaan kello 21 saakka.
Sananlasku
Aatto on juhlista jaloin.
Ilta on aamua viisaampi.
Wilhelm Ekman esittää (1929) Nils Ekmanin säveltämän Juhannusvalssin(Raita tietokanta).
Juhannus
Minä avaan syömeni selälleen
ja annan päivän paistaa,
minä tahdon kylpeä joka veen
ja joka marjan maistaa.
Minun mielessäni on juhannus
ja juhla ja mittumaari,
ja jos minä illoin itkenkin,
niin siellä on sateenkaari.
- Eino Leino, Sata ja yksi laulua 1898
Hymni tulelle
Ken tulta on, se tulta palvelkoon.
Ken maata on, se maahan maatukoon.
Mut kuka tahtoo nousta taivahille,
näin kaikuu kannelniekan virsi sille:
Mit’ oomme me? Vain tuhkaa, tomua?
Ei aivan: Aatos nousee mullasta.
On kohtalosi kerran tuhkaks tulla,
mut siihen ast’ on aika palaa sulla.
Mi palaa? Aine. Mikä polttaa sen?
Jumala, henki, tuli ikuinen.
On ihmisonni olla kivihiiltä,
maan uumenissa unta pitkää piiltä,
herätä hehkuun, työhön, taisteloon,
kun Luoja kutsuu, luottaa aurinkoon,
toteuttaa vuosisatain unelmat,
joit’ uinuneet on isät harmajat.
On elon aika lyhyt kullakin.
Siis palakaamme lieskoin leimuvin,
tulessa kohotkaamme korkealle!
Maa maahan jää, mut henki taivahalle.
- Eino Leino
Kuva © Sastamala Visual Oy
Kirkkoveneellä soutu

Kirkkoveneeksi kutsutaan pitkää soutuvettä, jolla ennen kuljettiin kirkkoon.
Nykyään järjestetään kirkkoveneiden välisiä soutukilpailuja.
Suomenmestaruuskilpailuja järjestetään sprintti, 10 km, 30 km ja 60 km matkoilla.
Veneluokkia ovat kirkkovenesoutu, parisoutu, vuorosoutu ja yksinsoutu.
Monissa vanhoissa aforismitauluissa oli ommeltuna kannustava teksti:
Sortumatta souda vaikk ois vastatuulta.
Sananlasku
Ei vara venettä kaada.
Kuva © Studio-86
Joen suu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelusta löytyy tietoja
järvistä, ilmastosta, kartoista ja tilastoista.
Palvelu sisältää järvirekisterin,
jossa on perustiedot kaikista Suomen yli 1 hehtaarin kokoisista järvistä.
Sananlasku
Kun merellä vahinko sattuu, niin kaikki ovat maalla viisaita.
Kuva © Sastamala Visual Oy
Kesäilta Kuusamossa

Ennola, Juhana H. (säv.); Pahlman, Emil (sov.) Suomalaista musiikkia vuodelta 1929
1. Introduction ; 2. Suomen salossa / Ennola. 3. Velisurmaaja / trad.
4. Minä seison korkealla vuorella / trad. äänitetty Pariisissa 1929
Kuva © Sastamala Visual Oy
Asutusta maaseudulla 1940-luvulla
