Kuvat

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay

Vastasyntyneitä Kotkan Naistensairaalassa 1950-luvulla.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_11130

Lapsia ja hoitaja Launeen lastentalossa,
joka on Lahden vanhin päiväkoti.
Se on perustettu vuonna1956.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_8431A

Leiriläinen saa keittäjältä velliä kuppiinsa Pälkäneellä. Kuva on otettu Kulutusosuuskuntien Keskusliiton järjestämällä Sata-Hämeen leirillä. Alkuperäinen kuvateksti: "Samettivelliä - ihanaa! Mistä täti tiesikin, että tämä on mun herkkuani?" (Kuluttaja 33/1962, s. 17) Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7872E

Pojat ihailemassa luistimia Osuusliike Hämeen keskustoimipaikan suurmyymälän urheiluosastolla.

Julkaistu Kuluttaja-lehdessä vuonna 1958
Alkuperäinen kuvateksti:
"Eri kivat pelit nämä hokkarit! Pojat mielityössään urheiluosastolla."
(Kuluttaja 50/1958, s. 8)

Kuva CC0 Valokuvataiteen museo, kuvaaja: Ensio Heikkilä,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_9349

Lahden Kärpäsen kansakoulun koululääkäri tutkimassa oppilaita. Julkaistu Kuluttajain Lehdessä vuonna 1950 (No 40, s. 6) Alkuperäinen kuvateksti: "Koululääkäri käy koululla tarpeen mukaan ja suorittaa joka kevät ja syksy kaikkien oppilaiden tarkistuksen." Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 62 Luvussa 17. Koulu. Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10095D

Kaksi lasta taiteilemassa. Toinen piirtää liitutaululle, toinen maalaa pienen pöydän ääressä. Julkaistu Kuluttaja-lehdessä 11/1957, s. 22 Alkuperäinen kuvateksti: "Leikki on lasten työtä, mutta 'työpaikan' löytäminen ei ahtaissa tiloissa ole helppoa. Tässä kodissa on makuuhuoneeseen järjestetty lapsille oma piirustusnurkka. Muovikalvolla suojatulle seinälle on ripustettu koulutaulumaalilla sivelty vanerilevy pikku taiteilijoiden käytettäväksi." Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10137A

Poika katsomassa TV:tä 1950-luvulla.

Ensimmäiset lähetykset olivat kaikki suoria.

Yksi 1950- ja 1960-lukujen keskeinen radion ja television
viihdepersoona oli Niilo Tarvajärvi.
Hänen ohjelmiaan Palapeli- ja Tervetuloa aamukahville seurattiin ahkerasti.
Laatikkoleikki-osuudessa kilpailija sai valita
rahatukun tai suuren laatikon sisältämän yllätyslahjan.
Tarvajärvi järjesti myös keräyksen, jolla hankittiin poliisiautoja.
Seitsemässä viikossa koottiin hamsteritarrojen myynnillä varat 58 autoon.

Ylen Elävä arkisto: Arkiston helmiä. Arkiston aarteita:
Tarva muistelee (28 min video)

Kasku
- Haluaisin ostaa puolikkaan televisioluvan, sanoi asiakas.
- Miten niin puolikkaan? Ei sellaisia ole myynnissä, vastasi myyjä.
- Mutta kun toinen silmäni on sokea.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_11121F

Osuusliike Savonseudun säästökassanhoitaja vastaanottaa tytön säästölippaan tyhjennettäväksi. 1955 Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_11293A

Poika kiillottamassa kenkää Helsingin rautatieaseman edessä 1950-luvulla.

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 21
luvussa 6. Ahkeraa työntekoa.

Lapsen suusta
Ruumis päättyy kenkiin.
- Anders 5v.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_11347A

Äiti leipoo lapsille pullaa 1950-luvun lähiökerrostalon keittiössä. Osa kuvasarjaa modernista ihanneperheestä 1950-luvulla. Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 50 kappaleessa Arjen ateriat. Kuva CC0 Valokuvataiteen museo Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10785

Isä ja lapset 1950-luvun lähiökerrostalon pihalla.

Osa kuvasarjaa modernista ihanneperheestä.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_1078

Pienimmällä tytöllä on päällään vaaleanpunainen "pikkuneidin pyhätakki ja pyhähattu". Vieressä tummansininen vuoriton popliinitakki ja olkihattu. Kirkkaan punainen, flanellinen takki oli myynnissä nimellä klubitakki. Harmaata takkia kuvaa mainosteksti: "Mini-miss tyttöjen kevät- ja kesätakki ihanan kevyttä, rypistymätöntä pepitalaminaattia. Takki on ajattoman tyttömäinen - vaikkapa pikkusiskolle perinnöksi." Tulosta Anttilan tavaraluettelokuvien tekstit (15 sivua). kuva: Anttilan kuvasto kevät 1965

Kuva CC BY 4.0, Helsingin kaupunginmuseo, N191268

Lapset leikkivät kaupungin leikkipuistossa Sepänpuistossa Tehtaankadulla kesällä 1960.
Poika vetää kärryissä pikkuveljiään.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 9.8.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-22090_3.tif

Kevään merkki: pikkupojat polttolaseineen eli "brennareineen".
Pojat tarkkailevat, mitä auringon lämpö saa aikaan.

Toinen poikien harrastama leikki oli virittää kestävä lanka
tai ohut teräslanka ikkunan karmista läheisen puun oksaan.
Kun iltayöstä kävi hankaamassa lankaa hartsilla tai pihkanpalalla,
syntyi tyttöjen mielestä aaveelta kuulostava ääni.
Sitä kutsuttiin pirunviuluksi.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Eero Häyrinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 22.2.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-24427_2.tif

Helsinkiläislapsia lähdössä kesänviettoon lastensiirtoloihin kesäkuussa 1961. Vanhemmat saattelemassa lapsiaan rautatieasemalla.

Sanonta Meitä on moneen junaan, osa jää jo asemalle.

Vanha loru kansakoululaisten muistovihoissa: Kun ukkos huutaa ja lapses parkuu, niin ota huivis ja lähde karkuun.

Lapsus Paikallisjuna kulki aikataulussa. Veturinkuljettajaa epäillään junaliikennejuopumuksesta. - Otsikko Lapin Kansassa

Kasku Matkustaja kysyi Savossa konduktööriltä: - Onko tuolla perässä tilaa? - On siellä tilloo, vuan ku ei oo junnoo, vastasi konduktööri.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 1.6.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-25888_2.tif

Helsinkiläislapsia lähdössä kesänviettoon lastensiirtolaan kesäkuussa 1961.
Lastensiirtoloita eli kesäsiirtoloita sijaitsi eri puolilla maata.
Äiti keskustelee konduktöörin kanssa.

Kesäsiirtolatoiminta alkoi Suomessa 1800-luvun puolella ja jatkui 1980-luvulle.
Tarkoitus oli, että varattomilla lapsilla oli mahdollisuus päästä kesällä
ainakin pariksi viikoksi maalle terveellisiin oloihin.
Monet lapset, joilla sattui olemaan mummola maalla,
viettivät kesänsä siellä, joten he eivät tarvinneet siirtoloita.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 1.6.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-25888_5.tif

Nuori äiti odottaa vauvansa kanssa vuoroaan Myllykalliontien lastenneuvolassa keväällä 1961.

Lastenneuvolassa seurataan lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä
sekä tuetaan vanhempia heidän huolenpito- ja kasvatustehtävässään.
Neuvolassa pyritään havaitsemaan erityistarpeet mahdollisimman varhain
ja järjestämään tarvittaessa tukea ja apua.
Lapsi saa neuvolassa rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset.

1920-luvulla perustettiin ensimmäiset lastenneuvolat Arvo Ylpön aloitteesta.

Nykyistä äitiys- ja lasteneuvolaa koskevat lait ja oppaat.

Astele, armas pienoinen,
äitisi ohjaa lastaan.
Et voi langeta, lintunen,
äitisi ottaa vastaan.
Lankeatko, no nostetaan,
luonas on auttajoita.
Mutta kun joudut maailmaan,
turhaan huutelet noita:
Siellä ne tökkii toisiaan,
harva on valmis nostamaan.

– H.J. Erkko –

Vuodesta 1938 alkaen Suomessa on jaettu odottaville äideille äitiyspakkauksia,
jotka ovat sisältäneet välttämättömiä vavanhoidossa tarvittavia vaatteita ja tavaroita.
Otteita äitiyspakkauksen historiasta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 9.5.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-25513_3.tif

Munkkiniemen kansakoulun pikku oppilaat tutkivat innoissaan todistuksiaan toukokuussa 1961. Lukuvuosi ja kevätjuhla ovat takana päin. Suomen Käsityön Museo lainaa Muistelusalkkua kansakouluajoista. Sen selostusvihko on hyvä muistelun tukimateriaali, josta löytyy aamuhartaus, lukutunti, kaunokirjoitus, laskento, käsityö, voimistelu, laulu, piirustus ja välitunti leikkeineen.

Sananlasku Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Ei niin huonoa, ettei jostakin hyvä. Ei niin hyvä, ettei jostakin huono.

Koululaisten hassuja koevastauksia ja lausahduksia (19 sivua). Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Ilkka Leino/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 31.5.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-25862_1.tif

15. helmikuuta 1961 Keski- ja Etelä-Euroopassa sattui täydellinen auringonpimennys. Suomessa se näkyi osittaisena. Poika seuraa auringonpimennystä ja suojaa silmiään mustaksi valotetulla filminkappaleella. Nykyään tiedetään, että yksinkertaisena se oli riittämätön suoja. Jos aurinkoa katselee ilman silmäsuojaa pitempään kuin muutamia sekunteja, syntyy pysyviä vaurioita. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa suosittelee hitsarinlaseja numero 14 tai erityisesti auringonpimennyksien katseluun myytäviä laseja. Auringonpimennyksessä kuu tulee auringon ja maan väliin ja näin peittää auringon näkymästä. Täydellinen auringonpimennys nähtiin Suomessa viimeksi vuonna 1990. Kuunpimennys syntyy, kun maa on auringon ja kuun välissä. Silloin kuu ei heijasta auringon säteitä. Neljästä kuuteen pimennystä tapahtuu joka vuosi. Ne osataan laskea kauan etukäteen. Seuraavan kerran aurinko pimenee täällä kokonaan vasta lokakuussa 2126. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 15.2.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-24323_1.tif

Kuvassa jo toista kesää Rautatientorin kulmalla työtään tekevä 14-vuotias kengänkiillottaja. Kesän jälkeen hän palasi koulun penkille yhteiskoulun kolmannelle luokalle.

Sananlasku Työ tekijäänsä neuvoo. Työ tekijäänsä kiittää.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 28.8.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-27294_1.tif

Kesäpäivän viettoa uimarannalla heinäkuussa 1960. Jäätelö maistui lapsille. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 16.7.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21929_1.tif

Tytöt keräävät marjoja kesällä 1956.

Runo

Hus sika metsään! Mitä sika metsässä? Tuomahan marjoja punaisella pussilla, sinisellä silkillä, korealla kontilla, vaskisella vakkasella, kultaisella kuppisella, maalatulla maljasella.

- Suomalainen kansanruno

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-6555_2.tif

Pojat auttavat perunannostossa kesällä 1956.

Sananlasku Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.

Kelalla on Kuumat perunat -niminen nettisivu, jossa Kela vastaa mediassa esiin nousseisiin ajankohtaisiin kysymyksiin sosiaaliturvasta. Kuuma peruna -leikissä osallistujat istuvat piirissä ja ”kuuma peruna” eli hernepussi tai pallo kulkee leikkijältä toiselle, kunnes perunanetsijä, joka seisoo piirin ulkopuolella kasvot poispäin käännettyinä, huutaa: ”Kuuma peruna!”. Se, jolla on peruna kädessään, liittyy etsijöihin. Uusi perunanetsijä valitsee jonkin numeron, johon asti perunanetsijät laskevat yhdessä hiljaisella äänellä ennen kuin huutavat ”Kuuma peruna!” Leikkiä jatketaan, kunnes viimeinenkin osallistuja on siirtynyt perunanetsijöihin. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-6555_1.tif

Kolmen polven evakot. Emäntä hellan ääressä lapsi sylissään, vanha isäntä kainalosauvoineen seuraa sängyn laidalta. Sanomalehtimiesretkikunta tutustui siirtolaisten oloihin Pohjois-Karjalassa ja Savossa syyskuussa 1947.

Arvoitus: Aamulla neljällä jalalla, päivällä kahdella jalalla, illalla kolmella jalalla? Vastaus: Ihminen

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Pohjois-Karjala 22.9.1947. Kuvan tunnus museon kokoelmissa:d2004_17_r1_47_673_22.tif

Evakkoäiti lapsineen.
Kuva on otettu, kun sanomalehtimiesretkikunta tutustui evakoiden oloihin
Pohjois-Karjalassa ja Savossa syyskuussa 1947.

Sananlasku
Lapsen suusta kuulee totuuden.
Lasten ja imeväisten suusta totuuden kuulee.
Leikki on lasten työtä.
Lapset ovat Herran lahja.
Lapsi tuo leivän mukanaan.
Lapsi on terve kun se leikkii.
Maasta se pienikin ponnistaa.

Aforismi
Älä täytä elämääsi pelkillä vuosilla.
Täytä vuodet elämällä.

Veikko Lavin Evakon laulu "Illalla, kun äiti peitti mua nukkumaan,
en aavistanut, mitä aamu tuopi tullessaan..." löytyy YouTubesta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Pohjois-Karjala 22.9.1947. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r47-673_12.tif

Väritetty mustavalkoinen valokuvapostikortti

ELÄMÄN ILOJA

Helsinki 21.10 1951

Hyvä isä!
Nyt meitä onnisti.
Saimme juuri tietää, että
saamme tehtaalta uuden asunnon.
Vihdoinkin saamme uuden kodin!

Älä ole enää meistä huolissasi.
Nyt elämä alkaa sujua.
Vuokra on halpa,
minä teen kovasti työtä ja
me säästämme omaan asuntoon.
Tuntuu kuin suuri taakka
olisi harteilta poissa.
Näyttää elämä antavan
minulle ilojakin eikä vain murheita.

Terveisin

Poikasi

Keskustelun aiheita

Mikä on ollut elämäsi iloisin tapahtuma?
Kerro muista elämäsi iloisista ja
hauskoista tapahtumista?

Millainen oli ensimmäinen asuntosi?
Muistatko, miten sait sen?
Muistatko, mitä asunnot maksoivat?
Jouduitko tekemään velkaa saadaksesi sen?
Milloin sait velkasi maksetuksi?

Millaisia unelmia ja toiveita sinulla
on elämäsi aikana ollut?
Miten ne ovat toteutuneet?
Mitä unelmia ja toiveita sinulla on nyt?
Kerro jokin toive, jonka joku läheisesi voisi toteuttaa!

Postikortin teksti ja kysymykset mukaillen kirjasta Rajala, Pertti (1990):
Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.

Väritetty mustavalkoinen valokuvapostikortti

Mustavalkoisia valokuvia ja valokuvapostikortteja väritettiin
ennen kuin varsinainen värivalokuvaus keksittiin.
Kuvista väritettiin usein tärkeinä pidettyjä kohtia,
joihin huomion haluttiin suuntautuvan.
Valokuvaajat tekivät värityksiä itse,
mutta valokuvausliikkeissä oli töissä myös värittämiseen erikoistuneita ammattilaisia.

Salo 29.12.1927 Laina kulta! Suo anteeksi! Unohdin lähettää sinulle joulukortin. Aion tehdä nyt uudenvuoden lupauksen: Enää en ole hajamielinen ja unohda ystäviäni. Miten aiot viettää Uutta Vuotta? Valatko tinaa tai teetkö taikoja? Jokohan ensi vuonna saisimme sulhaset? Kiitos kauniista kortista ja Hyvää Uutta Vuotta sinulle! Toivoo Tyyne Keskustelunaiheita Miten sinä olet juhlinut uuden vuoden tuloa? Oletko antanut uuden vuoden lupauksia? Millaisia? Millaisen uuden vuoden lupauksen tekisit nyt? Oletko valanut tinaa tai muita taikoja? Kerro vanhoista uuden vuoden taoista? Lähetitkö sinä uuden vuoden kortteja? Vuoden ensimmäisen päivän säästä saattoi ennustaa koko vuoden säät. Muistako mitä aamurusko tai kirkas tähtitaivas ennusti? Muistako muita sään ennusmerkkejä? Postikortin teksti ja kysymykset mukaillen kirjasta Rajala, Pertti (1990): Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.

Helsingissä järjestettiin kesällä 1956 SVUL:n suurkisat.
Sadekuuro pääsi yllättämään kisayleisön.
Poika on löytänyt kisaravintolasta suojaisan ruokailupaikan.

Arvoitus
Ympäri maailman ääni kuuluu, mutta kukaan ei ole vielä nähnyt. Mikä se on? (Ukkonen)

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 28.6.1956.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_r17_r1_r56-6138_6.tif

Eläintarhan mäkiautokilpailussa jonotetaan starttivuoroa. Etualalla kilpailujen kansainvälinen vahvistus, Markku Holmström (118) Ruotsin lähetystöstä.
Mäkiautoille järjestettiin myös Suomenmestaruuskilpailuja.

Sananlasku
Ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön.
Harjoitus tekee mestarin.

Lauluja autoista
Pikku-Matin autosta on kumi puhjennut

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Eero Makkonen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 6.10.1957.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9964_1.tif

Innokkaita katsojia poikien mäkiautokilpailussa Helsingin Eläintarhassa lokakuussa 1957.

Mäkiautoilu oli 1950 ja 60-luvuilla yksi suosituimmista kaupunkilaislasten harrastuksista.

Mäkiauto on pyörien päälle tehty rakennelma,
joka liikkuu mäkeä alaspäin pelkän painovoiman avulla.
Siinä ei ole polkimia eikä moottoria,
joten tasaisella maalla se liikkuu vain työntämällä tai vetämällä.

Mäkiautoja rakennettiin itse monenlaisista laudoista ja levyistä.
Usein auton takaosa tehtiin maitokärryistä ja ohjauspyöräksi
- jos vain mahdollista - laitettiin oikean auton ratti
Jarruiksi tuli katajaiset kepit.

Edelleenkin järjestetään kilpailuja, kenen auto rullaa pisimmälle.

Mäkiautoilusta YLEn Elävässä arkistossa videoita ja lisätietoa.

Sananlasku
Auta miestä mäessä, älä mäen alla.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Eero Makkonen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 6.10.1957.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9964_3.tif

Lapset nauttivat Helsingin Uimastadionilla heinäkuun lämpimistä päivistä vuonna 1957.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 11.7.1957.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9248_1.tif

Kevät on tuonut katukuvaan jäätelökioskit. Tässäpikkupojat jäätelöä ostamassa Uudenmaan Jäätelötehtaan kioskilla keväällä 1956. Italialaisten Magi-nimisten veljesten perustama Helsingin jäätelötehdas on Suomen vanhin toiminnassa oleva jäätelönvalmistaja. Se on perustettu 1922. Jäätelöä säilytettiin ja myytiin jäämurskalla täytetyistä puukärryistä Helsingin toreilla ja kaduilla. Jäät hakattiin talvisin merestä ja niitä säilytettiin suurissa maakuopissa, jotta ne eivät sulaisi. Tuotanto oli keskeytetty sotavuosien ajaksi vuonna 1939 - 1946. Nyt jäätelöä valmistaa jo kolmas Magi-sukupolvi ja tehdas toimii Kehä III:n varrelle. Suomessa jäätelöä myyvät sekä suuret monikansalliset firmat että pienet perheyritykset. Tampereen jäätelötehdas aloitti toimintansa 2004. Myös Sipoossa ja Turengissa on jäätelötehtaat. Muutama pieni yritys valmistaa suomalaista luomujäätelöä. Jäätelön valmistus itse onnistuu myös ilman jäätelökonetta. Tavanomaiset raaka-aineet ovat sokeri, maito, vaniljatanko tai vaniljasokeri, kerma ja kananmunan keltuaiset. Marttojen jäätelöreseptejä. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 30.5.1956. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-5884_1.tif

Huhtikuun lopulla vuonna 1957 kutsui lämmin keväpäivä lapsia hiekkalaatikolle leipomaan hyviä hiekkakakkuja.

Sananlasku Moni kakku päältä kaunis, vaan on silkkoa sisältä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Teppo Palho/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 25.4.1957.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-8549_3.tif

Kuvassa isä ja tytär pelaavat Monopoli-peliä. Monopoli-lautapeli julkaistiin vuonna 1935. Pelissä myydään ja ostetaan kiinteistöjä. Monopoli on taloustieteen käsite. Se tarkoittaa sitä, että yksi yritys hallitsee markkinoita. Peli on edelleen hyvin suosittu ja sitä pelataan monessa maassa. Nykyään sitä voi pelata myös tietokonetta vastaan. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Seppo Saves/Suomen valokuvataiteen museo/ Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 21.12.1959. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: D2004_17_r1_r59-19769_2.tif

Kuvassa lapset katselevat teekkareiden televisiokerhon koelähetystä toukokuussa 1955.
Vasta neljä päivää myöhemmin lähetettiin Suomen ensimmäinen julkinen tv-lähetys.
Sitä seurattiin eri puolille Helsinkiä sijoitetuista 15 vastaanottimesta.
Tv-studio oli rakennettu Teknillisen Korkeakolun radiolaboratorioon.
Lähetyksen ohjasi ja juonsi Lasse Pöysti.

Edellisenä vuonna oli perustettu televisiokerho,
jonka tavoitteena oli rakentaa televisiolähetin ja aloittaa koelähetykset Suomessa.
Televisiokerhoon kuului paljon teekkareita
ja he kehittivät televisiolähettimessä tarvittavaa tekniikkaa osana tutkintoaan.

Säännölliset tv-lähetykset aloitettiin Suomessa 1956
ja Yleisradio tuli mukaan vasta kaksi vuotta myöhemmin.
Silloin Tasavallan presidentti Urho Kekkosen uuden vuoden puhe 1.1.1958
aloitti Suomen Television säännölliset lähetykset.
Television katselulupa tuli pakolliseksi radion kuunteluluvan rinnalla.
Vastaanottimia oli aluksi hyvin harvassa,
joten usein myös naapurin lapset tulivat katsomaan televisio-ohjelmia.

1969 Presidentti Kekkosen uudenvuoden puheella aloitettiin Ylen ohjelmalliset värikoelähetykset.
Televisiolupia oli suomalaisilla silloin jo miljoona kappaletta.

Vuosien varrella lapset ovat seuranneet televisiosta Kylli-tätiä, Onni-klovnia,
Arja-tätiä, Kasperia ja Pelle Hermannia.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma.
Helsinki 20.5.1955. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r55-2947_9.tif

Heinäkuussa 1957 valtion kassakriisin vuoksi jäi maksamatta lapsilisiä.
Niitä alettiin suorittaa ensin yli viisilapsisille perheille
ja myöhemmin, kun valtion kassaan tuli rahaa, myös muille.

Kuvassa rouva Miettinen Markku-poikansa kanssa nostaa pääpostissa lapsilisät,
joita virkailija, rouva Rouvari laskee.

Sananlasku
Joka säästää saadessaan, sillä on ottaa tarvitessaan.

Aforismi
Ei se ole rikkain, joka on eniten säästänyt,
ei - se on rikkain, joka on eniten antanut.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/
Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. 8.7.1957.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9236_1.tif

Kuvassa äiti saattelee poikia Tehtaankadun kansakouluun Helsingissä ensimmäisenä koulupäivänä. Ennen koulut alkoivat aina syksyisin syyskuun ensimmäinen päivä. Sodan jälkeen yläkoulun luokassa sai olla 50 oppilasta ja alakoululuokassa 40.

Sananlasku - Ei oppi ojahan kaada eikä tieto tieltä työnnä, neuvo syrjähän syseä. - Hurratkaa katupojat, koulu palaa. - Jota koulu kovempi, sitä oppi selkeämpi. - Kokemus on paras koulu. - Tyvestä puuhun noustaan. Kannustusta opettelun alussa. - Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo. - Ei kukaan ole seppä syntyessään. - Oppia ikä kaikki. - Nuorena on vitsa väännettävä. - Jonka nuorena oppii, sen vanhana taitaa. - Kuriton koulu on kuin vedetön mylly. - Neuvoilla työt tehdään, ei väen paljoudella. - Ei kukaan kirves kädessä synny.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. 1.9.1956. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-6496_2.tif

Vuonna 1955 Helsingin kansakoulujen ruokailussa siirryttiin uuteen vaiheeseen.
Ruokalistoja alettiin suunnitella kahdeksi viikoksi eteenpäin
ja aterialla tarjottiin lämpimän ruuan lisäksi kaksi desiä maitoa ja pala kovaa leipää.

Suomessa toimi 6-vuotinen kansakoulu vuodesta 1866 peruskoulun tuloon eli 1970-luvulle asti.
Vuodesta 1948 lähtien kuntien oli järjestettävä kaikille oppilaille maksuton ateria jokaisena koulupäivänä.
Siihen asti oppilaat olivat tuoneet kotoa omat eväät.
Vähävaraisten perheiden lapsilla ne olivat usein hyvin puutteelliset.

Suomen käsityön museo lainaa Muistelusalkkua kansakouluajoista,
jonka mallin mukaisesti kannattaa koota uusia salkkuja vaikka joka hoivakotiin.

Vanha uskomus
Jos veitsi putoaa, se tarkoittaa miesvierasta.
Jos haarukka putoaa, se tarkoittaa naisvierasta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 15.11.1955.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r55-4320_1.tif

Heinäkuussa 1958 oli Helsingissä helteistä. Kuvassa Ilkka ja Markku ovat saaneet jäätelöt. Kylmä herkku maistui lämpimässä lomasäässä. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/ Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 1.7.1958. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r58-12539_1.tif